Bysantin suudelma

Tämä on toinen osa kirjoitusta, missä tarkastelen luterilaisena ortodoksimunkki Serafim Seppälän kirjaa ”Antiikista Bysanttiin – aatehistoriallisia murroksia”. Kirjan 12 lukua käsittelevät jänniä aiheita perusdogmatiikan liepeiltä.

Luku ystävyydestä innostaa! Tässä on tuttu ja arkinen aihe, jonka myös uskonnottomat ystävämme jakavat. Antiikissa ystävyys oli jopa avioliittoa syvällisempi ihmissuhde. Ilmeisesti Raamattuun tulikin ystävyysvaikutteita ympäröivästä yhteiskunnasta. Ilmaus ”filio” (rakkaus/ystävyys) esiintyy Raamatussa tiuhaan. Mestariaan ystävänään pitävät ja kaiken jakavat kristityt muistuttivat pythagoralaisia ihanteita. Kirkkoisien helliä sanoja ystävyydestä peilaa kuin itsestään tämän ajan yksilökeskeistä ruutuaikaa vasten.

Suudelmaluku kihelmöi! Suudelma on ihanan intiimi ja eroottinen, rakkaudella ladattu ele. Antiikissa rakastavaisten lisäksi, hallitsijat, alamaiset, urheilusankarit, perheenjäsenet ja sotilaat suutelivat toinen toisiaan. Eleen merkitysten kirjo olikin laaja. Seppälä huomioi Raamatun suudelmat ja pohtii etenkin Paavalin pyhää suudelmaa. Kenties kyseessä oli siunauksenkaltainen ele, Pyhän Hengen jakaminen. Ei-kristitty aviomies ei tosin aina ymmärtänyt, mitä veljiä se vaimo taas lähtee suutelemaan. Siten Pyhän Hengen puhaltaminen Jeesukselta opetuslapsiin olisi sekin eräänlainen lentosuukko. Bysantin ja ortodoksien tapa suudella reliikkejä ja ikoneita periytyy antiikista. Jumalanpalvelusoppaamme huomioi rituaalisen suudelman, vaikka kätteleminen lienee hieman yleisempää. Emme kai lähesty pyhää vain viileän älyllisesti?

Uniluku on sikäli perusteltu, että jo profeetta Joel ennusti uuden liiton lasten näkevän ennusunia. Antiikissa esiintyi unista monenkirjavia ajatuksia jumalten maailmasta houreisiin. Cicero pilkkasi herkkäuskoisia: jos jumalilla olisi ihmisille asiaa, eivätkö he voisi kommunikoida vähän selkeämmin? Kirkkoisät pitivät unta mahdollisena tilana kohdata Jumala, mutta maltillisuus tulkinnoissa oli valttia. Eli piilotajunnan ja mielen tuotteet osattiin erottaa profeetallisista viesteistä. Luku jää häilyväksi. Syy ei ole kirjoittajassa vaan aiheessa.

Kuolemaluvussa Seppälä alleviivaa antiikin ja kristinuskon vastakkaisuutta: toiselle kuoleman takainen maailma oli pimeä Hades, toiselle pääsiäisaamun valkeus ja ilo. Kristillinen hulluus puhkesi kukkaan: marttyyrit eivät pelänneet kuolemaa vaan pitivät sitä voittona. Gregorios Nyssalaisen pitämä hautajaispuhe keisarin 7-vuotiaan tyttären hautajaisissa vuonna 385 koskettaa. Uskomus ikuisesta kadotuksesta ja taivaasta näyttäisi sopivan yhteen luterilaisen lain ja evankeliumin kanssa. Ortodoksit painottavat pelastuksen universaalisuutta sekä hengellisen kasvun ikuista prosessia. Kirkkoisät pohtivat, voisiko lopulta kaikki pelastua. Tähän totean, että kristillisen elämän ja ekumenian lähtökohta on Herramme omat sanat.

Eläinluvussa ei ole kyse lemmikkien hoidosta vaan eläinteologiasta. Antiikissa eläin oli vähempiarvoinen kuin ihminen, koska eläimeltä puuttuu logos eli järki ja kieli. Silti elukkojen ystäviä voi ilahduttaa vaikkapa Basileios Suuren pohdinnat koirien suuresta viisaudesta. Eläinuhrit olivat myös pakanoiden tapa. Kristinuskon leviäminen tarkoitti rituaalin katoamista. Jumalakuva ja paastokäytännöt paransivat eläinten asemaa, mutta eläinten oikeudet oli vieras ajatus. Seppälän mukaan kristinuskossa on tendenssi pitäytyä lihansyönnistä. Liha jäi kuitenkin lautaselle, sillä apostolit eivät kieltäneet sitä. Seppälä kirjoittaa kilvoittelijoiden paratiisimaisesta rauhasta villieläinten kanssa, mutta jättää mainitsematta Jeesuksen erämaakauden ilmiön esikuvana. Saamme myös lukea leopardista, joka osallistuu ehtoolliselle ja leijonasta, joka kastetaan pyhällä kasteella.

Luku ”Jäähyväiset naurulle?” tuo mieleen Nietzschen tölväyksen: jumalat kuolivat nauruun, kun yksi niistä väitti olevansa ainoa jumala. Ismo Leikolan vitsien sijaan olemme jälleen kosmisissa sfääreissä. Antiikissa jumalat nauroivat ylivertaisuudessaan, eikä Herra Sebaot tee tässä poikkeusta. Tosin Jeesuksen tapauksessa Jumala itse alentui pilkkanaurun kohteeksi. Kreikassa nauru, teatteri, Dionysoksen kultti ja rietas hullutus rikkoivat rajoja ihmisten ja jumalten välillä. Kirkkoisät liittyivät antiikin satiirikkojen uskontopilkkaan ja filosofien puritaaniseen vakavuuteen. Seppälä puolusteleekin isiä happamuussyytöksiä vastaan. Hurskas bysanttilainen saattoi nauraa vain kerran elämässään, mutta se olikin nauru, joka helähti serafeita ja arkkienkeleitä korkeammalle toisin kuin jonkin tusinateologin blogin äärellä päästetty hörähdys!

Kultainen keskitie kulkee lakihenkisen luostarin ja Fingerporin välistä.

Seppälän kirja hahmottaa kiehtovasti yleisen ja erityisen ilmoituksen rajoja. Raamattu ei syntynyt tyhjiössä, eikä alkuseurakunta asunut korkealla vuorella. Apostolin ohje on yhtä pätevä antiikissa kuin nykypäivänäkin: ”Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se, mikä on hyvää.”.

Bysantin tuoksu

Tutkailen tässä kirjoituksessa hieromunkki ja professori Serafim Seppälän kirjaa ”Antiikista Bysanttiin – aatehistoriallisia murroksia” (Gaudeamus 2021). Kirjan paksuuden tähden julkaisen tuumailuni kahdessa osassa.

Seppälä seikkailee etenkin idän kirkon 300–400 luvuilla pohtiessaan myöhäisantiikin metamorfoosia kristilliseksi Bysantiksi. Miten länsimainen, 2000-luvun luterilainen kristitty reagoi tämän maailman tuoksuun?

Kirjan ensimmäinen luku paneutuu sielun ja ruumiin väliseen suhteeseen. Heti hämmentää! Ovatko sielu (psykhë) ja henki (pneuma) synonyymejä? Antiikissa keskeinen käsite oli ”nous” eli mieli, sisäisyys, sielu tai ihmisen olemus. Itäinen teologia samaisti tämän käsitteen Jumalan kuvan kanssa. Tästä seuraa ortodoksisen kirkon perisyntiopin kieltäminen ja ikuisuuden ihannointi: ortodoksi on ajallinen ruumis ja ajaton sielu, eläimellisyyden ja enkelimäisyyden punos (vrt. luterilainen simul justus et peccator). Seppälä myös painottaa, kuinka kristinusko sai niskalenkin materiaa väheksyvästä platonismista luomisen inkarnaation ja ruumiin ylösnousemisen myötä.

Hieman epäselväksi jää se, koskiko syntiinlankeemus ihmisen sisintä. Ilmeisesti ei. Siksi ortodoksisuus ei tunne yksin uskosta -periaatetta. Jumalan kuva ottaa vastaan pelastuksen. Tästä alkaa ihmisen kirkastuminen hamaan ikuisuuteen. Entä kuoliko Jeesus ihmisen sisimmän puolesta? Tai miksi lapsia kastetaan, jos lapset ovat kerran viattomia? Seppälä antaa ymmärtää, että itäinen kasteoppi on rikkaampi ja moniulotteisempi kuin läntinen käsitys pelkästä syntien anteeksiantamisesta. Tässä kohtaa hämmennys jää voimaan epäselvän ja karikatyyrisen tekstin äärellä.

Seksuaalisuusluvussa opimme, että antiikissa ilmiö kietoutui vahvasti uskonnon ja sosiaalisten valtasuhteiden ympärille. Afroditen yllykkeiden vastapainona toimi platonismin ja länsimaisen stoalaisuuden torjunta ruumiin nautinnoille. Tämä happamuus periytyi lännen teologiaan etenkin Tertullianuksen ja Augustinuksen myötä. Idässä oltiin suopeampia: avioliitto hyvä, naimattomuus parempi. Himo (vrt. halu) oli varsinainen ongelma, myös avioparien välillä. Seppälä muistuttaa, että yhteiselämä ennen avioliittoa sekä seksuaalisuuden käsittäminen identiteetin perustana oli vierasta niin antiikille kuin alkukirkolle.

Lapsiluvussa käy ilmi, että antiikin luokkayhteiskunnassa ja miesfilosofien järjenjuoksussa lapsi oli heikko, järjetön ja taitamaton olento. Lapsi oli arvokas potentiaalisena aikuisena. Lapsikuolleisuus oli suurta, myös abortit ja lasten heitteillejätöt. Juutalaisuuden lapsiveden myötä kristinusko peri myönteisen suhtautumisen lapseuteen. Uuden liiton sanoma oli hulluutta antiikille: Jumala itse tuli sikiöksi. Taivasten valtakunta kuuluu lapsenmielisille. Kristityt ovat Jumalan lapsia. Seppälä avaa hyvin lapsisanoman vallankumouksellisuutta. Kuvaukset lapsen esikuvallisuuden luonteesta ovat myös kiehtovia.

Luku ihonväristä ja orjuudesta kertoo orjuuden arkipäiväisyydestä antiikissa. Rasismi yleistyi kuitenkin vasta muslimien Afrikan orjakaupan myötä 700-luvulla. Kristinusko julisti tasa-arvoa ja tarjosi hengellisen kodin orjille ja työn raatajille. Ensimmäisten sukupolvien kristityt purkivat syrjiviä rakenteita ja ostivat orjia vapaiksi. Silti maailman tapa pesiytyi keskiajan lännen ja idän kirkkoihin. Luku kertoo tenhoavasti Raamatussakin mainituista roduista, kuten nubialaisista (kusilaisista). Juutalaisille ja kreikkalaisille Etiopia edusti kaukaisinta ja eksoottisinta aluetta. Siksi Apostolien teoissa mainittu etiopialaisen hoviherran kääntyminen ilmaisi uuden liiton maailmanlaajuista luonnetta.

Luvussa ”Katsomisen taito” Seppälä toteaa, että aistit toimivat antiikissa välittäjinä ruumiin ja sielun sekä ihmisen ja maailman välillä. Kristillinen teologia löysi kultaisen keskitien materialismin ja platonistisen idealismin välillä: aistit ylevöittävät ihmisen hengelliseen totuuteen ja kauneuteen. Luostareissa tosin esiintyi aistien väheksymistä. Kirkkoisät innostuivat pohtimaan sisäisiä aisteja samalla innolla kuin filosofiset edeltäjänsä. Katseen teema jää luvussa turhan irralliseksi. Jostain syystä Seppälä sivuuttaa Raamatun katseen teologian (esim. Job. 42:5, Matt. 5:8, 2. Kor. 3:18). Hän ei liioin kirjoita kuvan teologiasta tai ortodoksista teologiaa ja uusplatonismia yhdistävästä valomystiikasta.

Luku pyhyyden tuoksusta on peräti hilpeä! Seppälä muistuttaa, että Kristus tarkoittaa voideltua eli jotain tuoksuvaa. Paavalin mukaan kristityt ovat Kristuksen tuoksu. Kirkkoisät pohtivat kolminaisuuden salaisuutta aistillisesti: Poika on Isän tuoksu. Ehtana ortodoksina Seppälä esittää koko pelastushistorian hajuaistin varassa paratiisin sulotuoksuista ylösnousemuksen ilmaan! Mukana ovat myös suitsukkeet sekä mirhavoitelun sakramentti, josta luterilaisille ummikoille olisi voinut kertoa enemmänkin.

Kirjan jälkimmäiset luvut käsittelevät mm. suudelmia, eläimiä, unia ja naurua. Näistä kirjoitan myöhemmin. Seppälän kirjan vahvuus on kuitenkin jo tullut esiin: raikkaat avaukset saavat teologian maistumaan elämältä. Siten ne muistuttavat uskomme rikkaudesta. Ekumeeninen yhteisymmärrys löytyy kehällisistä aiheista, jotka eivät äkkiä olekaan kehällisiltä.

Toinen osa luettavissa täältä. 
 

The Last Duel

Ridley Scottin ohjaama The Last Duel (2021) sijoittuu 1300-luvun Ranskaan. Kaksi aatelissoturia päätyy kaksintaisteluun, kun toinen miehistä raiskaa toisen miehen vaimon.

Elokuvan keskiaikainen miljöö linnoineen ja eläimiä kuhisevine toreineen hivelee mieltä. Hahmoihin on ommeltu uskottavuutta ristipistoilla. Elokuvan pysyy hyvin kasassa kolmiosaisen rakenteen varassa, vaikka intensiteetin taso laskee toisessa ja kolmannessa näytöksessä.

The Last Duel huokuu miehistä valtaa ja kunniaa. Miehet tappavat toisiaan rahasta ja oikeuksista satavuotisessa sodassa. Järjestelmä on läpihierarkkinen: mies naisen yläpuolella, aatelisto rahvaan yläpuolella, Ranskan pöhkö kuningas ja siunaava Jumala kaiken yläpuolella. Rakkauden, herkkyyden ja empatian säteet eivät läpäise tämän maailman paksuja linnanmuureja.

Katolinen kirkko on osa elokuvan patriarkaalista järjestystä. Se ei ole hengellinen vastavoima lihallisuudelle ja väkivallalle, vaan saman maailman taho. Kirkko on jopa peiteorganisaatio totuuden ja synnin salaamiseksi. Kohtaus aviovuoteen siunaamisesta tuntuisi kauniilta, ellei kävisi ilmi, että inkvisitio työntää uudelleen nokkansa toisten ihmisten makuuhuoneisiin.

Kamera vie tosin meidät katsojatkin sinne.

Kaksintaistelu ei niinkään tarkoita taistelua tarinan sankarin ja konnan välillä, sillä elokuvassa on kyse vallitsevan järjestelmän kyseenalaistamisesta elokuvan naispääosan kautta. Siten elokuvan nimi on toive poliittismilitaristisen ja uskonnollisen vallankäytön ja typeryyden päättymisestä. Silti elokuvan Notre-Damen katedraali rakentaa aikasillan 1300-luvulta nykypäivään.

 
Tämän maailman voitonmarssi on heikon syvä huokaus. Mihin järjestelmiin, puolueisiin ja mielipiteisiin me tahdommekaan jumalamme sijoittaa.

Elokuvan nainen ja hänen lapsensa muistuttavat maalauksia Neitsyt Mariasta ja Jeesuksesta. Lapsen isä on poissa. Scott näyttää katsojalle ajankuvan, uuden valossa kylpevän madonnan, joka on vapaa uskonnon, politiikan ja miehen vallasta.

Kävelin Helsingin keskustassa lehdistönäytöksen jälkeen. Tuomiokirkon katoilla näkyi apostolien patsaat ja seinässä Jumalan kaikkinäkevä silmä. Rakennustyömaan seinässä oli Helsingin yliopiston kirjoitus ”With the power of knowledge – for the world”. Kauppatorilta näki kaksipäisen kotkan Suomen ja Ruotsin lippujen välissä.

Löysin taskustani sinisen palan lasia. Se näytti läpikuultavalta valoa vasten.

Kristinuskon kummallisuudet

Tämä kirjoitus esittelee kristinuskon outouksia. Kummallisen vertailukohde on normaali, jota tässä saa edustaa tämän päivän uskonnoton suomalainen mielenmaisema. Tekstissä ääneen pääsee myös saivartelija ja kriitikko. Kerro sinäkin, mitä pidät merkillisenä kristinuskossa.   

Elia nousee taivaaseen tulisissa hevosvaunuissa Raamatun kertomuksen mukaisesti Marc Chagallin etsauksessa vuodelta 1958. 

Jumala

Usko Jumalaan, jumaluuteen tai korkeampaan voimaan ei liene kovin outoa. Kristinuskossa Jumala on kuitenkin läheinen ja persoonallinen, Isä. Häntä voi puhutella rukouksen ja ylistyksen kautta. Tästä avautuu kumma jännite: maailmankaikkeuden Luoja ja Kaikkivaltias on kiinnostunut yksittäisestä ihmisestä ja tämän huolista.

Saivartelija: Raamatussa ei mainita, että Jumala on persoona.

Kriitikko: Rukousposti lähtee olemattomaan osoitteeseen.

 

Kolminaisuus

Kristinuskon mukaan Jumala on yksi ja kolme eli yksi olemus ja kolme hypostaasia eli henkilöitymää: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Tämä hämmentää. Kolminaisuudesta kiisteltiin kirkkoisien aikaan 200–400 luvuilla. Pyhä Valentinus jopa tinttasi turpaan harhaoppista Areiosta, joka kehtasi väittää, että Jeesus on luotu. Nikean kirkolliskokouksen uskontunnustus, jota luetaan sunnuntaisin luterilaisissa jumalanpalveluksissa, linjasi oikean opin: Jeesus on ”syntynyt, ei luotu”.

Saivartelija: Luterilaiset lausuvat uskontunnustuksen länsimaisella lisäyksellä, joka sinetöi idän ja lännen kirkon eron vuonna 1054.  

Kriitikko: Jumala on joko yksi tai kolme erillistä jumalaa, ei yksi ja kolme yhtä aikaa.

 

Jeesus

Kristinuskon mukaan Jeesus ei ole pelkkä historiallinen henkilö, guru tai profeetta vaan neitseestä syntynyt ja profeettojen ennustama messias, joka käveli vetten päällä ja muutti veden viiniksi. Jeesus on rukouksen ja ylistyksen kohde, jonka kautta koko maailma on saanut syntynsä. Usko tällaiseen henkilöön on kummallista. Kristinuskon mukaan Jeesus sovitti ihmiskunnan synnit uhrikuolemallaan ja nousi ylös kuolleista. Kirkkoisät pohtivat Jeesuksen jumalallisen ja inhimillisen luonnon suhdetta esimerkiksi kysymällä, onko Jeesuksella kaksi tahtoa.

Saivartelija: Kristillinen teologia on ollut pihalla sen suhteen, kuoliko Jumala ristillä. 

Kriitikko: Jeesukseen liitetty yliluonnollisuus on totta vain kristittyjen mielikuvituksessa.

 

Pelastus

Kristinuskon mukaan ihminen tulee pelastaa synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta. Pelastus on ajallinen pelastuneiden yhteisö sekä ikuinen taivas. Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta, vaan kadotus. Jumala pelastaa. Jeesus on sovittanut jokaisen ihmisen synnit ja avannut koko ihmiskunnalle tien ikuiseen elämään. Pelastus tapahtuu, kun ihminen liitetään Jumalaan sekä Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen kasteen, ehtoollisen ja Jumalan sanan julistuksen kautta. Pelastus sitoo kristityt maailmanlaajuiseen lähetysmissioon. Pelastus on lahja, joka otetaan vastaan uskolla. Usko on myös lahja. Pelastuksen voi menettää, jos ei pysy uskossa ja armoliitossa. Siksi hyvät teot ovat myös tärkeitä.   

Saivartelija: Monien Raamatunkohtien mukaan ihmisten teoilla on merkittävä rooli pelastuksessa toisin kuin luterilainen kirkko opettaa.

Kriitikko: Kristillisessä pelastusopissa on ristiriita: Jumala tahtoo pelastaa kaikki. Yksin Jumala pelastaa. Kaikki eivät kuitenkaan pelastu. 

 

Pyhä kirja  

Pyhät kirjoitukset toki yhdistävät kristinuskoa moniin muihin uskontoihin. Sekulaarille ihmiselle ajatus on joka tapauksessa outo. Pyhät kirjoitukset ovat ikivanhoja, jopa 3000 vuoden takaisia. Muokkauksista ja käännöksistä huolimatta Raamatun kirjat ovat kristittyjen mielestä Jumalan sanaa. Ne ovat aikasidonnaisia ja ihmisten kirjoittamia, mutta silti Pyhän Hengen inspiroimia. Outous tulee siitä, että ihminen sitoutuu pyhiin kirjoituksiin ja niiden sanomaan sen sijaan, että olisi oma auktoriteettinsa. Kummallinen lienee myös kristittyjen tapa pitäytyä sanassa, mutta ”ignoorata” se toisessa kohdassa.  

Saivartelija: Luterilaisten ”yksin Raamattu” -oppia ei löydy Raamatusta, ei liioin kaanonin rajoja.  

Kriitikko: Jos kaikkivaltiaalla Jumalalla olisi todella jotain sanottavaa ihmiselle, olisiko viesti todella se mitä Raamatusta luemme?  

 

Raamatun kummallisuudet

Raamatussa outouksiin laskettaneen ainakin ihmeet, kuten puhuva aasi, kelluva kirves tai supervoimat takaavat hiukset. Raamatun lehdillä on monia kummajaisia, kuten öinen velhotar Lilith, erämaademoni Asasel, isätön ja äiditön Melkisedek, merilohikäärme Leviatan tai kolme vuotta ilkosillaan kulkenut profeetta Jesaja. Puhuva käärme ei ole kovin kummallinen rooli faabelissa. Primitiivinen käsitys kosmoksesta voi hämmentää, joskin faaraoiden aikaan oli normaalia ajatella auringon menevän majaansa yöksi. Nooan arkki on merkillinen juttu. Jotkin hirveydet, kuten Jumalan käskemät kansanmurhat ja käskyt kuten ”velhonaisen älä salli elää” voinee tulkita oudoiksi.

Saivartelija: Mistä tiedämme, tarkoittivatko Raamatun kirjoittajat, että teksti tulee ottaa kirjaimellisesti totena?

Kriitikko: Raamattu on liian moraaliton ja ristiriitainen ollakseen pyhä kirja.    

 

Perhe ja avioliitto

Raamatun patriarkaalisuus voi tuntua monelta vieraalta näin tasa-arvon aikana. Seksuaaliseen vapauteen tottuneelle voi näyttää kummalliselta, että Raamatussa keskitytään niin paljon seksuaalisuuteen moraalisessa mielessä. Kristinuskossa seksi kuuluu miehen ja naisen väliseen avioliittoon. Netflix-sarjojen peruskuviota, seurustelua, ei tunneta, järjestetyt avioliitot kylläkin. Toisia oudoksuttaa Laulujen laulun eroottisuus uskonnollisessa kirjassa, toisia Hesekielin kirjan roisit ilmaukset.   

Saivartelija: Anteeksi, unohdin: missä kohtaa Raamatussa kielletään esiaviollinen seksi?

Kriitikko: Naisen asema on Raamatun häpeätahra! Esimerkiksi kymmenen käskyn mukaan – jota nykyäänkin päntätään Suomen rippikouluissa – naista pidetään miehen omaisuutena.  

 

Juhlat

Suomalaisen kalenterin juhlat, kuten joulu, pääsiäinen ja helluntai, ovat pääsääntöisesti kristillisiä. Nyt outous heittää häränpyllyä: on outoa, että joku oikeasti juhlii esimerkiksi loppiaista! Pyhät ja paastot menevät monilta huomaamatta ohi. Sapatti on sisäistetty, mutta esimerkiksi helatorstai hämmentää. Silloin muistetaan Jeesuksen nousemista taivaaseen. Juhannus on suomalaisille tärkeä, mutta harvemmin sen takia, että kyseessä on Johannes Kastajan päivä. Toisin sanoen, pyhillä ei ole leikkauskohtaa ihmisten elämään. Muilla kirkkokunnilla on omat oudot pyhänsä, kuten pyhimysten muistopäivät tai ortodoksien veden pyhittämisen juhla.  

Saivartelija: Miksi suomalaiset toivottavat hyvää joulua adventtina ja syövät pääsiäismunia paaston aikana?

Kriitikko: Kristilliset juhlapyhät ovat kulttuuri-imperialismia!   

Lokin päällä lokki

Tässä kirjoituksessa arvostelen Aulikki Mäkisen toimittamaa kirjaa ”Tulevaisuuden sanat – kirkko kolmannella vuosituhannella” (Kirjapaja 2021). Valitsin kirjan, sillä sen takateksti puhuu ruumiillisuudesta, ihmeistä ja kauneudesta. Tosiasiassa kirjan tekstit ovat feminististä valtakritiikkiä.

Otsikkoni on Apulannan laulu. Vastalääke.

Johdannossa Mäkinen saattelee kirkkoa postmodernin lihapatojen ääreen. Uusi on hyvää, vanha pahaa. Yksinkertaistus perustuu väärään dilemmaan: jos kirkko ei pynttäydy postmodernia varten, se tekee sen modernin vuoksi. Johdanto on enteellinen: liberaaliteologian peitsirivit taantumuksen aaveita vastaan nostavat sillan myös Jumalan läheteiltä.

Outi Lehtipuu pohtii sisäänsä sulkevan raamatunkäännöksen ihannetta. Hänen myönteinen esimerkkinsä on UT2020-käännös, missä Paavalin ”veljet” on muodossa ”veljet ja sisaret”. Lehtipuu huomaa, että patriarkaalisuuden leikkaaminen Raamatusta saisi sen kirjoittajat älähtämään. Kaiken kukkuraksi ilmaus ”veljet ja sisaret” sulkee ulkopuolelle muut sukupuolet. Sukupuolineutraali käännös auttaa, mutta silloin naisesta [sic] tulee jälleen näkymätön. Lehtipuu ei problematisoi muumimammametodiaan siinä mielessä, ettei ihan jokaista hattivattia kannata halata.

Artikkeleita leimaa annetussa kielessä ja opissa pitäytymisen ja uusien ihanteiden välinen jännite. Välilä sillanrakennus menneisyyteen näyttäytyy liian haastavalta. Kirjoittajat sivuuttavat patapatriarkaalisen jumalanpalveluksen ilmeisesti siksi, ettei sitä voi kieltää eikä vahvistaa.

Elina Hellqvistin kuutamouinti on sekava liputus kirkon moniäänisyyden puolesta kansankirkon pelastamiseksi. Moniäänisyys on itseisarvo, joka paalutetaan relativismilla: totuuden pilvilinna kohoaa saavuttamattomiin yhtä pätevien tulkintojen vertaillessa kiikarien hintoja. Silti Hellqvist vetää kärryllään kalkkiviivat legitiimin kristinuskon pelikentäksi. Norsunluutornissa katse jumittuu vastakkainasetteluihin, jotka ovat enemmän mielikuvitusta kuin totta. Hellqvist ei huomaa liputtavansa itse omaa oikeaa totuuskäsitystään, saati kirkossa ja yhteiskunnassa alati kasvavaa yksiäänisyyden painetta. Artikkelin ympäripyöreä lopputulema: jokaiselle jotakin.

Terhi Paananen etsii ihmislähtöistä ja elämän makuista kieltä kristilliselle liturgialle ja rukoukselle. Teksti tarjoilee konvehteja ja onnistuu feminismin sapluunasta huolimatta kutomaan kristillisen tradition langoista paidan tämän ajan ihmiselle. Ilmaukset Isä ja Herra saavat hyväksynnän reunahuomautuksilla.

Eero Jokelan mukaan kirkon on seurattava tämän päivän hengellisiä trendejä. Näitä edustavat mm. pyhiinvaellukset, hiljaisuuden jooga ja mindfulness sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kertosäkeet. Patriarkaalisuus, hierarkiat ja opillisuus aiheuttavat jäsenkadon kirkon ovista. ”Ulos tällainen!” Jokela huutaa – ja käy muina miehinä pohtimaan inkarnaation ja kolminaisuusopin saloja. Yritys erottaa uskonto hengellisyydestä muistuttaa taikatemppua, missä nainen sahataan kahtia. Nyt temppu päättyy maailman ja Jumalan valtakunnan samaistamiseen. Näin muuraamme Baabelin tiiliseinää synnin, ristin ja evankeliumin varalta Pink Floydin sanat huulillamme.

Ei ole vaikea keksiä, minne sylttytehtaalle meidän tusinateologien jäljet johtavat. Tunnetko sinäkin jo Haloo Helsinki! -yhtyeen Lady Dominan ruoskansivallukset selässäsi?

Mika K T Pajusen artikkeli eri aikojen jumalakuvista onnistuu vapautumaan modernin ja postmodernin sekä konservatiivisuuden ja liberaalisuuden välisestä dikotomiasta. Muuttumattoman ja järkikeskeisen jumalakuvan vastapuoleksi kehittyi eksistentiaalisesta hädästä kumpuava käsitys poissaolevasta Jumalasta. Kultainen keskitie on läsnäoleva Jumala sekä riittien ja myyttien keskiaika, jonne löytää ”toisen naiiviuden” kompassilla. Pajunen huomaa, että apologialla, kärsimyksen jumalanpimennyksellä sekä kokonaisvaltaisella mystiikalla on toisiaan täydentävä tehtävä.

Mikko Malkavaaran, Minna Hietamäen ja Aulikki Mäkisen artikkelit kirkkohistorian aatemurroksista, ekumeniasta ja piispuudesta ovat asiallisia. Toisaalta jutut kielivät siitä, että tulevaisuudessakin Suomen kirkossa tulee olemaan enemmän teologeja kuin uskovia. Piispanvaalien moniäänisyysreseptillä sorvataan uurnasta noidan pataa. Auttaisiko, jos lukisimme Jeesuksen nuottavertauksen alusta loppuun?

Dialogia, sanoja ja tämän päivän tuntoja korostava kirja olisi voinut viettää aikaa muusikoiden, runoilijoiden ja maalarien jalkojen juuressa.

Jukka Hautala suorittaa patriarkalismille lääkärintarkastuksen. Nyt diagnoosi onnistuu: änkyräkin huomaa olevansa feministi kannattaessaan naisten äänioikeutta sekä elämää kodin ulkopuolella. Musteläiskätesti saa pohtimaan, onko tämän päivän feminismissä ja sen vastustuksessa jotain samaa kuin aikaisemmissa taisteluissa. Hautala ei tee itselleen näkötestiä. Hänen käsityksensä luterilaisesta ristin teologiasta vallan täydellisenä riisumisena vaikuttaa aavistuksen sumealta postmodernismilta. Silti hän kirjoittaa oikean silmälääkkeen reseptin postmodernin oikeaan taudinkuvaukseen: Jumala on herra ja palvelija.

Ilse Paakkinen kolisuttelee luurankoja perinteisen kristillisen sukupuoliateologian kaapissa. Kukkotappelussa Eero Huovista ja Miikka Ruokasta vastaan ei tee mieli lyödä vetoa voittajasta. Tekstistä on vaikea saada otetta, kun Paakkisen oma raamattuteologia rajoittuu lähinnä virheelliseen tulkintaan korinttilaiskirjeestä. Tekstin ansio on 1400-luvun naisteologin, Christine de Pizan kruunaus.

Päivi Vähäkangas hieroo teoksen perusongelmaa lukijan naamaan kirjan päätösartikkelissa. Hyvä on, uusi liittymäpaketti on parempi kuin vanha! Tässäkö on tulevaisuuden kirkon sanoma? Tässäkö kadonnut merkitys, evankeliumi ja Jeesuksen seuraaminen? Ajan hengen mukainen raamattuanalyysi poimii rusinoita pullasta. Onneksi sokea kanakin löytää jyvän: Paavalin efesolaiskirjeen avioliittoteologia lupaa miehelle ja naiselle keskinäisen rakkauden ja onnen. Tämä ei perustu sapelinkalisteluun, vaan kuuliaisuuteen ja keskinäiseen alistumiseen.

Kirjan mukaan tulevaisuuden kirkko on feministinen linnoitus. Kirjan lukemisen myötä myönteiset termit kuten dialogisuus, tasa-arvo ja kontekstuaalisuus alkavat epäilyttää. Lähtökohtien itsereflektio ja kritiikki jää liki olemattomaksi. Kirja antaa turhan yksipuolisen kuvan miesten ja naisten nykytodellisuudesta sivuuttaessaan esimerkiksi kirkon työntekijöiden naisistumisen, uhkaavien seksuaali- ja sukupuolikäsitysten ulossavustamiset ja vetoisat deittisovellukset.

Nimestään huolimatta kirja ei käsittele sanan teologiaa. Siksi muistutan tässä, että lääke on myrkky sekä Platonin apteekissa että Jumalan valtakunnassa. Emmekö siis joisi maljamme pohjaan saakka?

Pappina ymmärrän hyvin, jos sisään sulkeva kansankirkkomme tuntuu entistä ulossulkevalta nuoren ja vihaisen miesuskovan rinnassa. Kuuluuko tulevaisuuden sanoissa Kristuksen ääni?

Raya ja queer lohikäärme

Johdanto

Tämä kirjoitus tutkailee perhettä, poikia, prinsessoja ja pusuja lasten tuoreissa (2012–) länsimaisissa animaatioelokuvissa. Sivusin aihetta kirjoittaessani animaatioelokuvien postmodernista käänteestä. Jätän elokuvien arvostelut sekä elokuvastudioiden erittelyt sivuosaan.

Elokuvien aiheita määrittelee kolme suurta tekijää: markkinat, maailmankatsomus sekä dramaturgia. Näiden ehdoilla rakennetaan sankareita ja roolimalleja.

 

Perhe

Animaatioelokuvien perheet ovat usein torsoja dramaturgisista syistä. Kelpo perhemenoa löytyy kuitenkin esimerkiksi elokuvista ”Ihmeperhe 2”, ”Croodit 1 ja 2”, ”Inside Out” sekä ”Kubo ja samuraisseikkailu”. Näissä elokuvissa juoni lujittaa vanhempien ja lasten yhteenkuuluvuutta. Ilkeät äitipuolet ovat historiaa. Uusperheet ovat turhan monimutkaisia, mutta sellaiseenkin törmää elokuvassa ”Eteenpäin”.

Pariskuntien mahdollinen avioliitto jää usein avoimeksi. Silti avioliittohuipennus löytyy ainakin elokuvista ”Itse ilkimys 2”, ”Hotel Transylvania 3”, ”Näin koulutat lohikäärmeesi 3”, sekä Croodit 2. Perinteinen kosinta löytyy elokuvasta ”Frozen 2”. Ihmeperheen aviopari vihittiin kirkossa ykkösosassa. 

Kaikki maalit lasketaan. 

Animoidut kirkkohäät taidettiin nähdä viimeksi elokuvassa ”Up” vuonna 2009. Miespapilla on valkoinen stola ja naisella huntu. 

Isät ja äidit

Animoidut isät ovat usein voimissaan ylivertaisia, kuten elokuvissa Ihmeperhe 2, Croodit, Näin koulutat lohikäärmeesi, Hotel Transylvania ja ”Urhea”. Samat isät ovat myös pihalla vanhemmuutensa tai ympäröivän maailman kanssa. Monesti isän kasvatushäkki ja putkiaivot estävät lapsen vapautumisen. Perheen pää ei alennu narriksi, vaikka toisinaan rima viistää maata. Viesti on pikemminkin lempeä: isä töppää, mutta välittää.

Äidit ovat useammin kuolleita tai sivuhahmoja. Poikkeuksia ovat esimerkiksi Ihmeperhe 2, Kubo, Itse ilkimys 2 ja 3, Eteenpäin, Urhea sekä ”Raya ja viimeinen lohikäärme”. Näissä tarinoissa äidit ovat huolehtivia, mutta myös vahvoja toimijoita. Samalla toteutuu tasa-arvo miehen ja naisen välillä. Siten ihmeperheen äiti lähtee sankarihommiin ja isä jää kotiin hoitamaan muksuja.  

Myöhempi lisäys: Tuoreiden elokuvien "Enchanto" ja "Punainen" myötä on nähtävissä käänne, jossa äitihahmo ja suhde äitiin saa merkittävän roolin.    

Toisinaan myös vanhuksia ja isovanhempia nähdään animoituina, kuten ”Coco” -elokuvan jöötä pitävä mummo. Cocossa ja ”Soul” -elokuvassa esiintyy jo Raamatun alkulehdillä mainittu miehen itsenäistyminen äidistä. 

Pojat  

Animaatioelokuvien päärooli on perinteisesti kuulunut pojalle tai miehelle. Maskuliinisia voimaa tarjoilee esimerkiksi Näin koulutat lohikäärmeesi -elokuvien nyhveröstä kuoriutuva soturipäällikkö tai Kubon samuraipoika. Yleinen teema on ujon pojan kasvutarina rohkeaksi, kuten elokuvissa ”Kunnon dinosaurus” tai Eteenpäin.

Pojan roolimalliksi sopii viisas johtajuus, empatia ja oman vajavaisuuden tunnustaminen. Vahvat miesjohtajat ovat harvassa, mutta lujaa ja pehmeää mieheyttä edustaa esimerkiksi ”Toy Story 4”:n Woody-cowboy. Jo kliseinen pojan rooli on nörttimäinen vempainvelho (esimerkisi ”Big Hero Six” ja ”Vakoojat valepuvuissa”). Poika voi olla myös vaikkapa muusikko (Coco) tai kilpuri (”Autot 2 ja 3”).

Kubo -elokuvan koppakuoriaismies ei meinaa päästä aamulla jaloilleen. Animaatioelokuvissakin vallitsee lainalaisuuksia: Yleensä juuri mies on irvailun kohteena. Yleensä juuri miehen tulee kasvaa ja kehittyä. Kenties kohdistettu nauru kielii terveestä ja vahvasta itsetunnosta. Ainakin keskeneräisyys siirtää valokeilan mieheen. 

Tytöt

Tytöille on perinteisesti kuulunut paikka sivuroolissa tai yleisössä. Esimerkiksi Autot -elokuvien päätähdellä on kotona kiva tyttöystävä. Perinteinen neito pulassa -narratiivi löytyy esimerkiksi elokuvassa Itse ilkimys 2. Nämä konventiot on sittemmin kyseenalaistettu.

Feminismi on tehnyt tulosta myös animaatioelokuvien saralla. Kyllä nainenkin voi! Niinpä esimerkiksi Autot 3 -elokuvassa tyttökilpuri päihittää pojat heidän omassa lajissaan. Nykyään elokuvan sankari ja päähenkilö on usein nainen. Näin etenkin prinsessaelokuvien kohdalla. Onneksi rooleja löytyy myös seinäruusun ja soturin välistä. Esimerkiksi Inside Out -elokuvan tyttö on jääkiekkoilija

Raya ja viimeinen lohikäärme -elokuvan mustahiuksinen prinsessasankari ja ihmiseksi muuttunut lohikäärme. Ns. Bechdelin testin läpäisee kaikki elokuvat, joissa on vähintään kaksi naishahmoa, jotka juttelevat keskenään jostain muusta kuin miehistä. Raya läpäisee testin kirkkaasti. Soturiprinsessa ei tarvitse miestä suojelemaan tai pelastamaan häntä.

Painaako naisen emansipaatio miehet lyttyyn? Hieman oireellisesti Croodit elokuvan tytöllä on puolet heikompi kundikaveri ja täystahvo pikkuveli. Urhea -elokuvan prinsessan eteen kärrätään keskenkasvuisia ja toistaistoisia sulhasehdokkaita, jotka poikatyttömme päihittää leikiten jousiammunnassa.

 

Toy Story 4 -elokuvassa on löydetty sopivat tasapaino sukupuolten välillä. Samalla juoneen on saatu tuore käänne: tarinan mies, Woody, on pehmo, jonka mielestä parasta elämässä on saada nukkua lapsen vieressä. Hänen parinsa Bo Peep on lempeästä neidosta pahikseksi kasvanut villikko. Molemmilla piisaa voimaa, tahtoa ja tunnetta. Parin välinen jännite toimii ilman suudelmia tai huonoja vitsejä.  

Seurustelu

Ihastuminen ja parin löytäminen on yleinen animaatioelokuvien juonikuvio. Teema on esillä esimerkiksi elokuvissa ”Tenavat”, ”Isle of Dogs”, Croodit 1 ja 2, Toy Story 4, Itse Ilkimys 2, Inside Out, Ihmeperhe 2 sekä Frozen 1 ja 2. Elokuvat lienevätkin usein lasten ensimmäisiä opettajia seurustelun ja seksuaalisuuden saloihin.

Myöhempi lisäys: Elokuvassa Punainen käsitellään hienosti ja rohkeasti nuoren tytön murrosikää kuukautisineen ja ihastumisineen.  

Lasten elokuvien päätähtinä ovat usein lapset ja näyttämönä heidän mielenmaisemansa. Siksi Coco-elokuvan poikaa inhottaa, kun hän näkee suutelevan parin televisiossa. Tenavat-elokuvan lapset ovat sen sijaan hämmästyttävän ihastumis- ja seurustelutietoisia. Pää- ja alajuoni sivuhahmoineen rakentuu saman teeman ympärille, mikä esitetään söpöllä huumorilla höystettynä.   

Animaatioelokuvissa lemmen liekit leimahtavat pieniä kipinöitä lukuun ottamatta vastakkaisten sukupuolten välille. Siten ala on edelleen konservatiivinen verrattuna vaikkapa nuorten sarjoihin. Toisaalta esimerkiksi elokuvissa Frozen 1 ja 2, Ihmeperhe 2 ja ”Luca” esiintyvä kielletty voima ja toiseus on mahdollista seksualisoida ja tulkita allegorisesti. Ilmiölle on oma termi ”queerbaiting”: markkinointitekniikka, jossa vihjaillaan saman sukupuolten välisestä romantiikasta.

Disneyn prinsessat eivät ihastu enää. Elokuvat Prinsessa ja sammakko ja Kaksin karkuteillä sisälsivät vielä romantiikan elementin. Murroselokuvien Frozen ja Urhea jälkeen elokuvissa ”Vaiana” ja Raya ja viimeinen lohikäärme ei prinssejä enää haikailla. Jos Disney-prinsessa rakastuisi mieheen, se tarkoittaisi kulttuurisotaa ja taloudellista katastrofia. Jos Disney-prinsessa rakastuisi naiseen, se tarkoittaisi kulttuurisotaa ja taloudellista katastrofia. Mainittakoon tosin elokuva "Prinssi Urhea", jossa pahistyttö ei ainoastaan muutu prinsessaksi, vaan menee myös naimisiin ja pamahtaa paksuksi. 

Animaatioelokuvien suhteen kysymys on siis sama kuin kirkossa ja yhteiskunnassa: kuinka kauan satulinna pysyy avoinna kaikille?

Vanhan pakan sekoittamista edustanee parhaiten Huippujengi Himalajalla: Tarinan mieskonna on kreationisti, joka vastustaa sähkötekniikkaa, evoluutioteoriaa ja naisten äänioikeutta. Auts! Tarinan ”hirviö” on puuttuva rengas, herra Susan. Tarinan moukkamainen mies ei saa pisteitä surmaamalla hirviötä, vaan keskustelemalla tämän kanssa. Elokuvan mies-nais-parilla on säpinää pitkin tarinaa. Elokuvan lopussa mies yrittää suudella naista. Nainen kuitenkin torppaa eleen ja opettaa miehelle – ja samalla katsojalle – että naisen onkin aika kokea parisuhteen sijaan oma seikkailu ihan itsekseen.

Varasin ajan terapeutilta elokuvan katsomisen jälkeen.

 

Loppusanat

Lasten animaatioelokuvat eivät ole kehittyneet vain tekniikan saralla. Ne heijastavat ja vievät eteenpäin ajanhenkeä. Olisi liian yksinkertaista ja helppoa tuomita tai siunata kaikki muutos ja kehitys.

Retrospektiivissä klassiset prinsessatarinat, kuten vuoden 1959 ”Prinsessa Ruusunen”, ovat helppoja maaleja feminismin kritiikille. Ei kai naisen elämä ole pelkkää unta ennen prinssin pelastavaa suudelmaa? Toisaalta, laajentakaamme perspektiiviä: Tarinamme ovat jo vuosituhansia kietoutuneet rakkauden, perheen ja vanhemmuuden ympärille. Vanhoissa saduissa klassiset arkkityypit loistavat kirkkaammin kuin tämän päivän viihteessä. Unet, prinsessat, prinssit ja hirviöt ovat tänäänkin ympärillämme, muistoissamme ja sisällämme.

Taianomainen jännite tytön ja pojan välillä lumoaa lapset ja aikuiset vuosisadasta toiseen. Mies ja nainen löytävät yhä ilon, rauhan ja onnen toistensa sylistä.

Jumalan kyynel -tarinakirja nyt saatavilla!

"Mainioita tarinoita!" - Antti, nuorisotyönohjaaja

"Jumalan kyynel tarina on superihana!!"  - Milla, teologi

"Sopii hyvin lahjakirjaksi." - Mikael Juntunen, radiojuontaja 

Jumalan kyynel -kirja saatavana nyt uudistetuilla kansilla! Kirjaa saa tilata 20€ kappale / pakettihintaan 8€ osoitteesta korhonentimi@gmail.com 

Jumalan kyynel sisältää 100 ajankohtaista ja ajatonta lyhyttarinaa.
Kirjan tarinat ovat pieniä ikkunoita elämään ja kristilliseen uskoon.
Ne sopivat kerrottaviksi niin nuorille kuin aikuisille, hartauksiin sekä opetushetkiin. Kirja sopii erityisesti opettajille, seurakuntien työntekijöille sekä vapaaehtoisille, kuten isosille. 

Minä olen teologian maisteri Helsingin yliopistosta, teologian tohtorikoulutettava, luterilaisen kirkon pappi ja kahden lapsen isä Mäntsälästä.

Tarinoiden tarkempi esittely ja virikemateriaalit löytyvät täältä, tarinoiden kirkkovuoden mukainen järjestys täältä ja aiheiden mukainen järjestys täältä. Kirjan ulkopuolelle jääneitä tarinoita saa käyttää vapaasti täältä. 

Kirjani liittyy edelliseen kirjaani "Kerron sinulle tarinan IV", jota ei ole enää saatavilla. Tästä voit lukea täältä. Kirjojen sisällöt ovat osittain samat. Jätin kohutarina "Pienokaisen päiväkirja" pois uudesta kirjasta, sillä katsoin sen kärjistäväksi ja siksi huonoksi keinoksi välittää sanomaa. 

Tarinoinnin riemua! 

 

Jumalan kyynel ja 9 kirjan ulkopuolelle jäänyttä tarinaa

Tällä sivulla on joitain kirjoittamiani tarinoita, jotka jäivät pois Jumalan kyynel -tarinakirjastani. Tarinat ovat vapaasti käytettävissä.

Astronominen kello 

Tämä lyhyt paikallistarina on ihan hyvä. Se karsiutui ulkopuolelle, sillä juttu ei ole omani, eikä minusta kovinkaan käyttökelpoinen.

VK916 Maailman kaikki rukoukset poimit, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi

1. Moos. 11:1-9
lankeemus, elämän tarkoitus

Praha oli 1300-luvulla Euroopan mahtavimpia kaupunkeja. Kaupungin raatihuoneen seinälle päätettiin rakentaa upea astronominen kello. Kaupunginvaltuutetut valitsivat tehtävään kelloseppä Hanuksen. Mestari Hanuš rakensi suuren kellon, johon kuului astronominen kartta, kalenteri sekä useita liikkuvia patsaita.

Kaupunginvaltuutetut hämmästyivät, kun he näkivät Hanuksen mekaanisen taideteoksen. He huolestuivat siitä, tekisikö mestari samanlaisen kellon myös johonkin toiseen kaupunkiin. Varmistaakseen, että kello pysyisi ainutlaatuisena, he palkkasivat pari hämärämiestä, jotka murtautuivat yöllä Hanuksen kotiin ja polttivat hänen silmänsä sokeiksi kuumalla raudalla.

Tänäkin päivänä Prahan astronominen kello muistuttaa ihmisen taituruudesta, ylpeydestä ja itsekkyydestä.

 

Prinssi joka rakasti vaatteita

Tämän tarinan vahvuus ja heikkous on sama asia: outo ja omaperäinen tulokulma Nelson Mandelan tarinaan. En katsonut sitä kovin toimivaksi ja yksi Mandela-juttu tuntui riittävän. Tarinan maailman paras muotisuunnittelija on Giorgio Armani, joka todella tarjosi presidentille pukuaan. Kuuluisa on myös Nelson Mandelan pelipaita. Vaatteiden symboliikka elää vahvasti uskossamme. 

NSV2015 104/NSV2010 101/VK501 Siunaa koko maailmaa, NSV2015 74 Hymni, VK431 Ken on mun lähimmäiseni, VK502 Jeesus, meitä kosketa nyt

Luuk. 15:11-32, 4. sunnuntai helluntaista
anteeksianto, synti, selviytymisen salaisuudesta, rikkaus ja köyhyys

Eräässä maassa asui prinssi, joka rakasti vaatteita. Tämä on vähän kummallisesti sanottu. Kaikkihan me pidämme pai-doista, housuista ja takeista. Ne ovat kauniita ja lämmittävät. Ne myös kertovat, keitä me olemme ja mihin kuulumme.

Tämä prinssi kuitenkin rakasti vaatteita erityisen paljon. Hänen komeronsa eivät siitä huolimatta notkuneet kuninkaallisia asuja. Prinssin heimo asui savimajoissa. Hän käveli kouluun kuluneessa paidassa, isän housuista revityissä shortseissa ja naru vyönään. Opettajat pukeutuivat prässättyihin housuihin, mustiin puvuntakkeihin ja kiiltäviin kenkiin. Se oli uuden ajan muotia. Prinssi halusi pukeutua samalla tavalla kuin he.

Nuorena prinssi lähti suureen kaupunkiin. Kukaan ei tuntenut häntä ja hän joutui asumaan slummissa. Häntä hävetti kulkea kadulla rähjäisissä housuissa ja kuluneessa paidassa.

Prinssi opiskeli ahkerasti ja valmistui lakimieheksi. Nyt hänellä oli varaa ostaa mittatilauspuku kaupungin parhaalta räätäliltä. Prinssi oli ylpeä itsestään ja iloinen, kun hän kykeni huolehtimaan läheisistään.

Voisi kuvitella, että prinssi piti hienoja asuja elämänsä loppuun saakka. Mutta hän riisui hienon puvun yltään ja pukeutui sotilaaksi. Prinssi oli ihonväriltään musta. Hän oli huomannut, kuinka valkoihoiset sortivat mustia. Prinssi päätti taistella sortajia vastaan. Hän oli sitä mieltä, että sotilaan univormu sopi siihen paremmin kuin lakimiehen puku.

Valkoiset saivat prinssin kiinni ja veivät hänet oikeuden eteen. He syyttivät prinssiä väkivallasta ja valtiopetoksesta. Lakimiehillä oli prässätyt housut, mustat puvuntakit ja kiiltävät kengät. Prinssi ei enää tahtonut olla niin kuin he. Hän marssi oikeussaliin yllään leopardinnahkainen heimoasu. Hän oli niin uljas, ettei tuomari saanut sanaa suustaan.

Valkoisten mielestä prinssi näytti vaaralliselta villiltä. Hänet tuomittiin vankilaan elinkautiseksi. Vankilassa oli turha haaveilla hienoista vaatteista. Prinssi, joka rakasti vaatteita, ei voinut tietää, saisiko hän enää koskaan pukeutua muuhun kuin vankilan liituraitapukuun.

Prinssi oli kasvanut maailmassa, jossa pukeutuminen ja ihonväri merkitsivät kaikkea. Vankilassa hän oppi katsomaan syvemmälle ja näkemään ihmisen vaatteiden ja ihonvärin takaa. Hän ymmärsi, että kaikki ihmiset kuuluivat samaan heimoon ja olivat yhtä arvokkaita ulkonäöstään riippumatta.

Vuodet vierivät. Vähitellen yhä useammat alkoivat ajatella, että oli väärin sortaa ihmisiä ihonvärin perusteella. He muistivat prinssin. He jopa pukeutuivat paitoihin, joissa oli prinssin kuva ja käsky vapauttaa hänet.

Painostus yltyi niin suureksi, että prinssi oli pakko päästää vapaaksi. Hän ei tosin tiennyt, miten hänen pitäisi nyt pukeutua. Sotilaan univormu ei sopinut, sillä hän oli oppinut, ettei väkivalta ratkaise ongelmia. Hän harkitsi heimoasua, mutta tuli siihen tulokseen, että heimojen aika kuului menneisyyteen. Sitä paitsi hän halusi olla koko kansan kuningas.

Maailman paras muotisuunnittelija lupasi prinssille upean mittatilauspuvun. Sekään ei kelvannut prinssille. Musta puku ja solmio olivat kyllä hienot, mutta samalla jäykät ja tavanomaiset. Silloin eräs nainen lahjoitti prinssille silkkipaidan. Paitaan oli kirjottu pulleita kaloja. Prinssi riemastui ja tilasi naiselta räiskyvän värisiä paitoja. Hän oli viettänyt niin monta vuotta ankeudessa, että halusi jotakin iloista ylleen.

Prinssin paidoista tuli vapauden symboli. Kun ihmiset näkivät hänet, hekin tahtoivat pukeutua samalla tavalla. Uusi tyyli antoi sorretuille toivoa ja luvan olla oma itsensä. Prinssi hymyili ihmisille, kameroille ja koko elämälle. Taivaassa Jumala antoi hänelle mitä ihanimmat vaatteet.

Kultainen kypärä

Tämä rippikoulutarina rakentui pienen, jumalanpalvelusopetuksessa käyttämäni vertauksen ympärille. Ihan kiva, mutta ei kovin toimivaa draamallisesti.

NSV2015 26/NSV2010 28/V243 Turhaan ette tänne tulleet, NSV2015 28/NSV2010 30/V248 Kirkossa
jumalanpalvelus, seurakunta

Timo marssi kirkkoon happamin naamoin. Jumalanpalvelus oli rippikoulun pakkopullaa. Hänestä oli ärsyttävää, kun hän joutui heräämään aikaisin sunnuntaiaamuna ja kävelemään pakkasessa kirkonmäkeä.

Timon mielestä jumalanpalvelus oli liian pitkä. Koko ajan piti vain istua paikallaan. Kanttori kailotti jotakin ja väki nousi seisomaan. Rukouksen jälkeen piti laulaa aamenet. Pappi heilutti käsiään. Hommassa ei ollut oikein mitään ideaa. Timo pudotti nuorisotyöntekijälle tarkkaan harkittuja adjektiiveja palautteeksi messusta, kun pieni ikuisuus vihdoin vaihtui kirkkokahveihin: jäykkä, kaavamainen, tylsä.

Illalla isä vei Timon katsomaan Kärppien peliä. Timo piti kovasti jääkiekosta ja oli mielissään, kun heillä oli vielä parhaat paikat. Hänen vieressään istui äiti pienen poikansa kanssa. Poika seurasi peliä uteliaana. Yhtäkkiä hän hihkaisi, että yhdellä pelaajista oli kultainen kypärä. Timo kuuli, kun äiti kertoi pojalle, että kultainen kypärä on palkinto, joka annetaan parhaalle pelaajalle.

Timo seurasi peliä, mutta vähitellen hänen mieleensä hiipi aamuinen jumalanpalvelus. Hän alkoi miettiä, että lätkämatsissa ja jumalanpalveluksessa oli itse asiassa paljon samaa. Molemmissa oli tiettyjä sääntöjä, tapoja ja yksityiskohtia. Jos niistä ei ollut perillä, ei oikein päässyt touhuun mukaan. Tuomari vihelsi pitkän kiekon ja vei kiekon vastustajan puolustusalueelle. Timo mietti, että kirkonmenot ovat aina vähän samanlaiset, mutta niinhän ovat lätkäpelitkin. Silti pelaaminen on luovaa, jännittävää ja vapaata.

Seuraavana pyhänä rippikoulunuorilla oli paljon ihmettelemistä, kun pappi kertoi heille kirkkotilasta, alttarista ja jumalanpalveluksen yksityiskohdista. Ihmettelemistä oli myös Timon naamassa, joka ei ollut lainkaan happaman näköinen.

Outolinnut

Tämä on vertaileva ”tarina” Jeesuksesta ja Vincent van Goghista, joilla on paljon yhteistä. Juttu on ihan mielenkiintoinen, mutta minulla oli jo kaksi muuta van Goghiin liittyvää tarinaa, joten jätin tämän ulkopuolelle. Lisäsin tästä tarinasta yhden lisäkappaleen tarinaan "Töhertelijä".

NSV2015 7/NSV 2010 8 Laula ihmisille, NSV2015 13 Kuka on hän?, NSV2015 73/NSV2010 77 Väsyneet maan, VK417 Jeesus, askeleesi, VK510 Sinä Jeesus ymmärrät parhaiten, VK516 Kuulkaa keitä mestari

Luuk. 24:13-35, 2. pääsiäispäivä, Luuk. 15:1-10, 4. sunnuntai helluntaista
Jeesus, kärsimyksen koulussa, elämän tarkoitus

Jeesus ja Vincent van Gogh olivat monella tavalla samanlaisia ihmisiä.

Kumpikaan heistä ei menestynyt elämässä. He eivät saaneet tunnustusta, ylhäistä asemaa tai valtavia rikkauksia. Molemmat miehet elivät köyhyydessä ja toisten ihmisten tukien varassa. Kummallakaan heistä ei ollut vakituista kotia. Heitä molempia pidettiin outoina pahanilmanlintuina. He olivat ylhäistä syntyperää, mutta liikkuivat köyhien, likaisten ja arveluttavien ihmisten seurassa. Jeesusta ja Vincentiä arvosteltiin, sillä he pitivät porttoja ja muita syntisiä ystävinään.

Jeesus ja Vincent van Gogh julistivat molemmat Jumalan sanaa. Jeesus riiteli usein fariseusten ja kirjanoppineiden kanssa, eikä mahtunut aikansa uskonnollisiin muotteihin. Kirkon johtajat käänsivät Vincent van Goghille selkänsä, sillä hänen esiintymisensä ja ulkoinen olemuksensa eivät täyttä-neet heidän kriteereitään. Jeesus kertoi Jumalan valtakunnas-ta vertauskuvilla, joita ihmiset eivät ymmärtäneet. Vincent van Gogh maalasi maalauksia Jumalan rakkaudesta, mutta ihmiset eivät ymmärtäneet niitä. He olivat molemmat taiteilijoita. Van Gogh käytti maalia, siveltimiä ja kangasta. Jeesus teki kurjista, likaisista ja kuolevaisista ihmisistä kuolematonta taidetta.

Jeesus ja Vincent van Gogh olivat molemmat kipujen ja sairauksien tuttavia. He olivat valmiita jakamaan toisen ihmisen kärsimyksen omissa ruumiissaan. Jeesus ja Vincent kuolivat nuorina. Kumpikaan heistä ei perustanut perhettä tai saanut omia lapsia. Heillä molemmilla oli elämänsä lopussa lyhyt ja kiihkeä aktiivinen jakso, joka huipentui kärsimykseen, epäonnistumisiin ja kuolemaan. Molemmat miehet kuolivat yksin läheistensä hylkääminä.

Jeesukselle ja Vincentille tapahtui molemmille jotakin yllättävää heidän kuolemansa jälkeen. Heistä tuli maailmankuuluja. Jeesusta pidetään maailmanhistorian tunnetuimpana henkilönä. Vincent van Gogh on kaikkien ihailema taidemaalari. Van Gogh sai elinaikanaan vain pienen piirien tunnustusta, mutta kuolemansa jälkeen hänen maalauksiaan on ollut näytteillä ympäri maailmaa. Jeesuksella oli vain muutamia ystäviä ja seuraajia, mutta kuolemansa jälkeen, hän on saanut seuraajia maailman kaikista kolkista. Vincentin van Gogh maine on noussut kuolleista. Jeesus nousi itse kuolleista ja elää ikuisesti.

Jeesuksen kutsu 

Tämä konfirmaatiomessun dialogisaarnasta muokattu tarina on yksi vakavimmista tarinoistani. Se perustuu Jeesuksen omien sanojen ohella Dietrich Bonhoefferin kirjaan ”Kutsu seuraamiseen”. Jätin sen kirjan ulkopuolelle, sillä juttu on pitkä ja jankkaavan oloinen. Kirjan tarina "Valtakunnan kutsu" on uusi versio samasta ideasta.

NSV2015 30/NSV2010 33 Minne tie vie, NSV2015 36 Tie, totuus ja elämä, VK318 Jeesus, sä ainoa, VK354 Kristityn ilman ristiä, VK510 Sinä Jeesus, ymmärrät parhaiten, VK902 Jumalamme, suuruuttasi, VK954 Lahjoillasi meitä siunaat, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi

Matt. 5:40-42, Mark. 10:17-27, 7. sunnuntai helluntaista
Jeesus, köyhyys ja rikkaus, pyhitys, armo

Kävelin yksin metsässä. Auringonvalo siivilöityi kuusen oksien läpi ja vesipisarat putoilivat neulasilta lumeen. Sydämestäni kiiri huokaus. Voi Jeesus! Mitä minun pitäisi tehdä? Tänään kuljin kerjäläisen ohi. Illalla veljeni pyysi minulta rahaa lainaksi. Pankki vaatii maksamaan lainarästejä. Tililläni on pelkkiä hiluja. Silloin kuulin äänen, joka puhalsi tuulena sydämeni aavalla.

Muistathan, mitä olen sanonut: Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka haluaa lainata sinulta.

Eli jos kuka tahansa pyytää minulta satasta, minun pitää tuosta vain antaa hänelle...

...kaksi sataa.

Herrani, tällä periaatteella olisin rutiköyhä alta aikayksikön.

No, sittenhän meitä olisi kaksi.

Kuulehan nyt, Jeesus, ei se noin voi mennä. Minun pitää huolehtia kodistani ja perheestäni. Tarvitsen rahaa ruokaan ja elämiseen. Minä olen vastuullinen kansalainen. Hoidan tehtäväni ja kannan vastuuni. Mitä siitä jää vielä puuttumaan?

Jumalan valtakunta.

Ohjeesi ovat typeryyttä ja sulaa hulluutta! Ne jättävät sinun seuraajasi häpeän ja pilkan kohteiksi. Ehkä sinä et olekaan oikea Jeesus, vaan oman mielikuvitukseni luomus.

Mutta onhan sinulla minun sanani. Niitä et ole voinut keksiä itse.

Mutta sinä puhuit nuo sanat kauan sitten juutalaisille. Et varmaan sanoisi samoja sanoja meille suomalaisille. Helppoahan se on julistaa jo valmiiksi köyhille köyhyyden sanomaa.

Kyllä minä puhuin myös rikkaille. Etkö muista, kun rikas mies tuli kerran luokseni? Hän tahtoi seurata minua. Käskin häntä jakamaan omaisuutensa köyhille. Silloin hän lähti suruissaan pois.

Mutta eihän omaisuudessa ole mitään pahaa. Kunhan en vain sido siihen sydäntäni. Enkö juuri silloin ole sinulle kuuliainen, kun käytän omaisuuttani viisaasti ja toimin ammatissani ja perheessäni vastuullisesti?

Oletko sinä kiintynyt siihen, mitä sinulla on?

Tietysti. Mutta en väärällä tavalla. Omaisuudellani on minulle henkilökohtainen arvo. Työmies on palkkansa ansainnut. Mutta Jumala on minulle kuitenkin tärkein.

Eli jos Jumala pyytäisi sinulta omaisuuttasi, lahjoittaisit sen pois?

Niin… kyllä.

No anna. Jätä kaikki ja seuraa minua.

Ääh, ei oikea Jeesus noin sanoisi! Ja miksi me puhumme koko ajan rahasta?

Kuninkaiden aika on totisesti ohi.

Ei noita sanoja voi ottaa kirjaimellisesti tänä päivänä. Sinä käsket rakastaa vihamiehiä. Se on hyvä käsky. Mutta ei meillä tänä päivänä ole vihamiehiä. Maailma on muuttunut paremmaksi.

Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Eikö vaino ole kirkon tunnusmerkki?

Herrani, eikö ole hyvä asia, että meillä on täällä rauha ja uskonnonvapaus?

En minä ole tuonut rauhaa maan päälle vaan miekan.

Mutta ethän sinä ole mikään poliittinen Che Guevara! Olet syntisten ystävä ja lempeä opettaja. Hei, nyt minä tajuan! Tässä on kyse laista ja evankeliumista. Sinä julistat lakia. Kukaan ei kuitenkaan pelastu hyvillä teoilla. Käskysi ovat liian vaativat. Mutta evankeliumi on sitä, että Jumala pelastaa syntiset ihmiset yksin armosta.

Voi itku ja hammastenkiristys. Tällaistako te kutsutte Jumalan valtakunnaksi?

En ymmärrä. Mitä vikaa Jumalan armossa on?

Tuollainen armo tarkoittaa, ettei minua tarvitse seurata. Minä tunnen omani siitä, että he tekevät taivaallisen isäni tahdon mukaan.

Me olemme täällä nykyään aika avaramielisiä ja suvaitsevaisia. Kirkkoon saa kuulua, vaikka ei uskoisi kovin vahvasti. Mutta jos annat näin tiukkoja käskyjä, niin enpä tiedä, montako opetuslasta täältä löydät.

Juuri eksyneitä minä olen tullut etsimään.

Tuo kuulostaa jo paremmalta! Minä tosin luulen, ettei monikaan meistä koe olevansa eksynyt.

Yritätkö sanoa, että Jumalan valtakunta on jo tullut luoksesi? Oletko kenties onnesi kukkuloilla? Tanssit ruusuilla?

Voisihan asiat paremminkin olla. Totta puhuen minulla on aika usein ikävä tunne. Tuntuu, etten löydä elämän mieltä ja merkitystä. Elämästä puuttuu jotakin. Se on liian tavallista.

Siispä seuraa minua. Minä annan yltäkylläisen elämän.

Ai rahaa vastaan?

Mikään ei ole ilmaista.

Paitsi Jumalan armo?

Kyllä sekin maksoi – ainakin minulle. Olen maksanut pääsymaksun taivaaseen. Jumalan valtakunnassa kaikki on kuitenkin yhteistä, aivan kaikki. Huomaan, että sinua painaa jokin muukin.

Niin, elämä toisten ihmisten kanssa on usein vaikeaa. Minulla ei ehkä ole vihollisia, mutta olen kyllä riidoissa.

Sovi riita ja anna anteeksi.

Vaadit liikoja.

Tai sitten sinä tyydyt liian vähään. Minä olen köyhien, sairaiden ja syntisten ystävä. Minä olin rikas, mutta tulin köyhäksi teidän tähtenne. Minä annoin henkeni teidän puolestanne. Jos joku lapsistani eksyy, minä haen hänet pimeästä, vaikka helvetistä asti. Minä olen ikuinen, minulla on kaikki valta. Planeetat, tähdet ja koko maailmankaikkeus on luotu minun kauttani. Etkö seuraisi minua, vaikka en lupaisi sinulle edes yhtä riisinjyvää?

Minä luulin, että voisin seurata sinua ja kuitenkin pitää omastani kiinni.

Ei kukaan voi palvella kahta herraa.

Mitä minun pitäisi tehdä?

Seuraa minua.

Löysin polulle. Sitä pitkin löysin takaisin kotiin.

Kärsimyksen CV

Tämä on aika sympaattinen tarina. Tulee mieleen mummoni, jolta tivattiin Kelassa, mitä ihmettä hän on elääkseen tehnyt, kun papereissa ei ole mitään tietoa. Mummo vastasi hoitaneensa kodin ja pellot, kasvattaneensa lapset, lypsäneensä lehmät, valmistaneensa ruoat ja poimineensa marjat. Virkailija kuunteli nolona. Tämä jäi kirjan ulkopuolelle vahingossa editointikämmin takia. Se voi olla hyvä, sillä jutun ratkaisu lienee ongelmallinen työmarkkinoiden pykälien näkökulmasta. Vai ovatko nämä pykälät se varsinainen ongelma?

NSV2015/2010 2 Sama taivas, sama maa, VK457 Kiitetty nyt olkoon, VK560 Maat, metsät hiljenneinä, VK904 Kohotkoon ilohuuto, VK961 Laulan, koska herätit minut kuolemasta

Gal. 6:2 16 sunnuntai helluntaista
kärsimyksen koulussa, usko, seurakunta

Vanha ukko jökötti työhaastattelussa seurakuntapastorin virkaan. Hakijoita oli monta, eikä mies erottunut edukseen. Toiset olivat nuoria, energisiä ja innovatiivisia. Miehellä ei ollut työhistoriaa pappina, ei kokemusta seurakuntatyöstä eikä erikoistutkintoja. Hän oli vasta vanhalla iällä suorittanut tarvittavat opinnot. Valitsijaryhmä katsoi vaivautuneena miehen CV:tä. Paperissa oli oikeastaan vain yksi sana: “Sahatyöntekijä”. Kirkkoherra kysyi, miksi hänet pitäisi palkata papin hommaan.

– Minulla on paljon kokemuksia elämän kärsimyksistä, mies vastasi. Selkäni muistaa isäni raipaniskut. Äiti kuoli, kun olin lapsi. Olen käynyt läpi tuskallisen eron ja joutunut hautaamaan ainoan lapseni. Olen kokenut lamavuodet, työttömyyden ja köyhyyden omissa nahoissani.

Valitsijaryhmä kuunteli vanhuksen elämäntarinaa liikuttuneena. Lopulta kirkkoherra kysyi, pitäisikö hänet valita virkaan vastoinkäymisten takia.

– En sanoisi niin, mies vastasi. Mutta minä tiedän kolme keinoa, joilla vaikeudet kääntyvät iloksi ja onneksi.

– Mitkä ne keinot ovat? kirkkoherra kysyi.

– Jumalan sana, ystävien tuki ja metsien hiljaisuus.

Valitsijakomitea päätti myöntää viran hänelle.

Vanhuuden risti 

Tämän tarinan myötä pääsemme diakonin mukana vanhainkodille. Tarinan punchline on lainattu elokuvasta "The Straight Story". Eipä tässäkään mitään vikaa ole, taisin vain ajatella, että tämä sopii harvaan tilaisuuteen seurakuntatyössä.

VK509 Herra, elämääni, V335 Päivä on päättynyt, Angelo Badalamenti: Laurens Walking

14. sunnuntai helluntaista, 3. Moos. 19:32
kärsimyksen koulussa, diakonia, elämän tarkoitus, kuolema, synti, seurakunta

Timo ja Mikko katselivat liikennemerkkejä. Leena laittoi vilkun päälle ja kertoi iloisena työstään. Hän kävi silloin tällöin tervehtimässä vanhuksia palvelutalolla. Pojat lusivat mukana korvaamassa puuttuvaa rippikoulupäivää. Leena kurvasi asuntolan pihaan ja selitti, että ikäihmisten tapaaminen oli helppoa. Sen kun kuunteli ja turisi.

– Tekin voitte ihan rohkeasti kysellä heiltä asioita, Leena kannusti.

Pojat seurasivat Leenaa pitkin palvelutalon labyrinttia. Heidän mielestään paikka oli juuri sellainen, kuin saattoi odottaa. Se oli hiljainen paikka. Väki katsoi ostosteeveetä tai odotti kuolemaa neljän seinän sisällä.

He saapuivat huoneeseen, jossa vanha mies makasi vuoteellaan.

Pojat istuivat tuoleille ja kaivoivat puhelimet taskuistaan. He kuuntelivat Leenan ja vanhuksen keskustelua. Siinä sitä muisteltiin niitä vuosia, jolloin oltiin vielä elossa.

Ikkunan jääpuikot pudottivat pisaroita. Kellon viisari liikahti. Leena kertoi vanhukselle pojista ja tarjosi heille makeisia pöydän rasiasta. Pojat säpsähtivät, kun huoneeseen ilmestyi kurvikas nuori hoitaja. Poikien harmiksi hän lähti saman tien ja vei Leenan mukanaan.

– Nyt voisi olla niiden kysymysten aika, Leena sanoi mennessään.

Pojat katsoivat toisiaan ja sängyssä makaavaa ukkoa. Vanhainkodissa oli tosiaan hiljaista! Mikko paukutti viestejä puhelimellaan. Kysymyksiä ei tullut mieleen. Timoa jurppi. Hän huomasi, että ukko tuijotti häntä.

– Mikä on pahinta siinä, kun on vanha? hän täräytti.

– Pahinta on muistaa, kuinka tyhmä sitä oli nuorena, vanhus vastasi.

Taidenäyttely 

Tämä oli kenties maallisin tarinani ja kolmas tarina, jossa kerrotaan kuolleesta kissasta. Maallisuudessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta tämä ei tuntunut kauhean puhuttelevalta tai käyttökelpoiselta jutulta. Pari hyvää ajatusta tarina kuitenkin välittää.

NSV2015 7/NSV2010 8 Laula ihmisille, VK916 Maailman kaikki rukoukset poimit
elämän tarkoitus, parisuhde ja perhe, kuolema

Taiteilija asui pienessä mökissä kaupungin laitamilla. Hän viihtyi hyvin itsekseen, maalasi tauluja ja tuli toimeen eläkkeensä turvin. Oikeastaan taiteilija oli tehnyt työuransa paikallisessa tehtaassa ja maalannut tauluja vasta vanhuusiällä.

Postinkantaja oli kuitenkin sitä mieltä, että vanhalla miehellä oli lahjoja. Hän puhui usein siitä, että mies voisi pitää taidenäyttelyn niin, että suuri yleisö pääsisi ihailemaan hänen töitään. Mutta hanke ei vanhusta kiinnostanut. Maineelle ja kunnialle hän antoi palttua. Ei edes tuhat kriitikkoa tekisi hänen tauluistaan yhtään parempia. Rahaa tai tunnustusta mies ei tarvinnut. Sitä paitsi taiteilijan maalaukset olivat henkilökohtaisia. Ne olivat syntyneet, kun hänen muistonsa, kokemuksensa ja mielikuvituksensa olivat leikkineet väreillä kankaan pinnalla.

Postinkantaja väitti kuitenkin lujasti, että vanhuksen töistä olisi iloa muillekin. Kun hän vielä lupasi auttaa järjestelyissä ja puhua taidegallerian omistajalle, vanhus lopulta suostui. Näyttelystä ilmoitettiin ja taulut asetettiin esille. Taiteilijaa jännitti, kun hän pukeutui ensi-iltaa varten peilin edessä. Hän oli miettinyt, pitäisikö hänen naamioitua jotenkin, mutta oli heti nauranut ajatukselleen. Eihän häntä kukaan tuntisi!

Yhdessä postinkantajan kanssa he istuivat katsomaan, kun gallerian ovet avattiin. Postinkantaja katsoi ystäväänsä odottavalla innolla. Pala tuota intoa oli tarttunut taiteilijaankin. Olisihan se mukava, jos ihmiset pitäisivät hänen töistään. He katsoivat muina miehinä oville, mutta kukaan ei tullut. Väkeä oli kyllä liikkeellä, mutta askeleet kulkivat gallerian ohi. Postinkantaja selitti, että nyt on perjantai. Nuoriso meni elokuviin.

Taiteilija kuljeskeli gallerian käytävillä ja katsoi maalauksiaan. Häntä harmitti, kun hänen taiteensa ei kiinnostanut ketään. Häntä kadutti, että hän oli antanut ylipuhua itsensä kilpailuun huomiosta supersankarielokuvia vastaan.

Äkkiä taiteilijan ajatus pysähtyi. Gallerian parhaalle paikalle oli laitettu penkki, jolla saattoi istua ja katsoa maalauksia. Nyt tuolla penkillä istui joku. Taiteilija hivuttautui lähemmäs ja näki nuoren naisen. Hän näytti mietteliäältä ja surulliselta.

Taiteilija istui naisen viereen ja kysyi, mitä mieltä hän oli näyttelyn maalauksista. Tyttö hätkähti ja sanoi, ettei osannut oikein sanoa. Hän ei ollut katsonut kovin montaa työtä, kunnes oli istunut tämän työn ääreen. He katsoivat suurta sinistä maalausta, jossa oli kalliota, suuri tumma meri ja pienen pieni purjevene kaukana ulapalla. Se oli taiteilijan rakkain maalaus, jonka hän oli maalannut kuolleen vaimonsa muistolle.

He istuivat hetken omissa mietteissään. Sitten nuori nainen rikkoi hiljaisuuden ja sanoi, että hän piti tästä työstä. “Se tuo mieleen kissani”, nainen sanoi ja naurahti. Taiteilija suuttui. “Kissan!” hän huusi. “Kuulehan nyt, tyttö! Tämä taulu kertoo vaimoni kuolemasta. Minä maalasin sen hautajaisten jälkeen, kun olimme olleet neljäkymmentä vuotta naimisissa. Te nuoret ette selvästikään arvosta, saati ymmärrä elämän surusta tai kauneudesta mitään.” Nuori nainen häkeltyi vanhuksen vihanpurkauksesta ja siitä, että mies olikin taiteilija itse. “Voi anteeksi”, hän sopersi, “mutta kun, mutta kun minun kissani kuoli eilen.” Nainen purskahti itkuun ja pyrähti pois.

Houdini 2.0

Demoversio kirjan Houdini-tarinasta. Juttu on sekava ja kyseenalainen, mutta tarjonnee inspiraatiota.

NSV 2015 14 Hiljainen kaupunki, NSV2010 52 Tule, Rauhan Henki, NSV2015/2010 57 Päivä päivältä vain, NSV2015 91 Sitkeä sydän, NSV2015 72/NSV2010 76 Voimaa armon virrasta, VK 318 Jeesus, sä ainoa, VK 338 Päivä vain ja hetki kerrallansa, VK 398 Oi tulkaa, työtä tekevät, VK513 Jeesus, sinä huomaat

Matt. 11:28-30, 15 sunnuntai helluntaista

Jeesus, ehtoollinen, kärsimyksen koulussa, perhe 




Juha oli lähtenyt kävelylle tuulettamaan ajatuksiaan. Raskaat ajatukset purkautuivat valitukseksi.

Kuule, Jeesus, minä en kestä tätä elämää.

Ota minun ikeeni. Se on kevyt kantaa.

Ai? Ja kun tämän rinkan nostaa harteille, niin murheet vain katoavat?

Aivan. Taivaan valtakunnassa ei ole minkään valtakunnan huolia.

Kuule, jos et ole huomannut, niin täällä tapahtuu tosi paskoja juttuja. Eikä Jumala estä niitä. Voitko oikeasti väittää, ettei sinun omille käy mitään pahaa?

En.

No, mutta juurihan selitit, kuinka rakettirepulla lentää taivaaseen!

Paha ei olekaan enää ongelma, kun sen ottaa Jumalan kädestä.

No just. Minna valittaa, että teen liikaa töitä. Puute vaivaa. Työharjoittelussa on maailman ärsyttävin pomo. Tänäänkin se valitti niistä käytäväkytkennöistä. Vauva parkuu pitkin yötä. Tämä on yhtä koliikkihelvettiä. Mutsin kanssa tuli riitaa, koska unohdin kertoa sille viikon hoitoajat. Auto piti katsastaa jo viime viikolla. Aika ei riitä enää omaan elämään. Puute vaivaa.

Mainitsit puutteen kaksi kertaa.

No kuule, kakkonen on luku ykkösen ja kolmosen välillä.

Oletko harkinnut avioliittoa?

Ai tässä vaiheessa? Hyvä vitsi. Se varmaan ratkaiseekin kaikki ongelmat.

Muistatko mitä Sokrates sanoi avioliitosta? Kannattaa ehdottomasti mennä naimisiin. Jos saat hyvän vaimon, sinusta tulee onnellinen. Jos taas saat huonon vaimon, sinusta tulee filosofi eikä sekään ole hassumpaa. Näetkö? Ei ongelmaa!

Minusta tulee sähköasentaja. Asennan valoja, mutta omassa päässä ei oikein sytytä. Tiesitkö, että ripareilla on ihan oma osasto amisvitseille?

Minä olin raksaduunari. Rakensin teatteria roomalaisille. Leipää ja sirkushuveja.

Elämä on yhtä sirkusta! Voisin myydä pääsylippuja omaan elämääni. Olen trapetsitaiteilija. Koetan tasapainoilla työn ja perheen välillä, mutta putoan aina. Olen oman elämäni pelle. Tai kahlekuningas, kunnon Houdini! Minulla on pakkopaita, jalat ja kädet on sidottu. Köysi palaa ja aika loppuu. Sitten on vielä yksi taikuri, joka väittää taikovansa kaikki möröt pois.

Minä olen se lapsi eturivissä.

Oikeasti? Minun mielestä uskovaiset on kriitikoita. Ne istuu yleisön joukossa vihko kädessä. Kyllä. Jumala on sirkustirehtööri. Se tarjoaa kaksiteräistä miekkaa ja käskee ”Nielaise!”

Joo, minä ymmärrän, minullakin oli kerran…

Kaikki on koko ajan vaatimassa jotain! Minna, pomo, vauva, äiti.. Lääkärikin vaati kolme kertaa lenkille viikossa. Missä ajassa, kysyn vain. Siksi olen pitänyt nämä hengen sfäärit etäällä. Vaatimuksia on muutenkin liikaa.

Ei kai minulla ole mitään vaatimuksia?

No c’mon! Käskyjähän se kirkko syyttää ihmisten päälle. Kymmenen käskyä. Lähetyskäsky. Rakkauden kaksoiskäsky. Älä sitä, älä tätä. Kop kop.

Kuka siellä?

Käsky!

Niin käskyt! Joo, nehän ovat ihan kauheita. Rakasta toista ihmistä koko sydämestäsi. Vietä lepopäivää. Kauheita käskyjä. Ja hei, entä tämä, ”iloitse aina ja kaikesta”. Tuo on pahin kaikista!

Hetkinen, turha yrittää Jeesus! Jumala antaa mahdottomia käskyjä, jotta kaikille olisi selvää, että ne on syntisiä ja Jumala voi sitten armahtaa kaikki.

Tiedätkö mikä on yksi suosikkielokuvistani?

Olisiko joku Jeesus-pätkä?

Ei kun Babe, urhea possu. Sinä olet se porsas. Minä olen maatilan isäntä. Minä voitan sinut arpajaisissa. Alusta asti on täysin selvää, että sinä olet ihan tavallinen possu. Sinusta ei ole mihinkään ja sinä kuseksit minun...

Hei kuule, nyt menee jo…

Kärsä umpeen porsas! Maatilalla on muitakin eläimiä. Kissa pitää hiiret loitolla. Kana munii munia. Lehmästä saa maitoa. Sinusta ei ole mitään hyötyä. Kunnes minä annan sinulle tehtävän. Sinusta tulee lammaskoira. Sinusta ei vain ole siihen hommaan, sillä et osaa haukkua tai ajaa lampaita, et edes purra, koska possuilla ei ole hampaita. Mitä minä teen? Ilmoitan sinut valtakunnalliseen lammaskoirakilpailuun. Sinne tulee kaikki parhaat lammaskoirat ja minä olen arvostettu mies ja otan aikamoisen riskin siinä, että kaikki nauraa minulle. Sitten tulee sinun vuoro ja se menee penkin alle koko paska, sinä et saa niitä lampaita edes liikkeelle ja häpeä on melkoinen, mutta sitten sinä teet jotain, mitä yksikään koira ei osaa tehdä. Pyydät lampaita kauniisti tottelemaan. Lampaat lähtevät liikkeelle ja tekevät kaikki temput ja kaikki ovat ihan huuli pyöreänä ja kun sinä pääset maaliin, niin kaikki on hetken hiljaa ja sitten jengi käy huutamaan ja taputtamaan ja tuomaristo antaa täydet pisteet. Sinä kipität siihen minun viereeni ja me olemme siinä hetki ihan kahdestaan. Sinä olet se possu, minä se isäntä.

Kuule Jeesus. Minkä takia elämä heittää minua kermakakuilla?

Kärsimys opettaa rakastamaan sitä mikä Jumalalle on rakasta. Ota se kaikki taivaan Isän kädestä. Siinä on lepo ja rauha.

Ei kuulosta kovin hohdokkaalta.

Kun sinä kävelet nuoralla, minä olen se tanko, millä pysyt tasapainossa. Jumala on turvaverkko, jonka syliin putoat. Hän tekee kaiken rakkaudesta. Minä tunnen kärsimyksen. Oma kansani kääntyi minua vastaan. Ystäväni petti minut. Jäin aivan yksin. Kukaan ei ymmärtänyt. Silti askeleeni oli niin kevyt, että pystyin kävelemään vetten päällä.

Noinhan siellä Raamatussa lukee. Se on vain mahdotonta.

Jumalan valtakunnassa ei tunneta tuota sanaa. Seuraa minua niin näet. Minäkin olin kerran kiinni sidottu. Minut haudattiin maan alle. Mutta pääsin vapaaksi kuoleman otteesta. Tiesitkö, että Houdinilla oli avain piilossa suussaan? Ennen kuin menet elämän esiintymislavalle, polvistu alttarille. Minä annan sinulle avaimen. Se on yleisavain. Tulipa mikä lukko vastaan, tulipa vaikka kuoleman ja tuonelan portit, sillä avaimella pääsee läpi.

Taikalukot avautuvat aina, Juha mietti ja astui rappukäytävään.

Jumalan kyynel - virikemateriaali tarinoihin

Tervetuloa Jumalan kyynel -tarinakirjan käyttösivulle. Tällä sivustolla esittelen lyhyesti kirjani tarinat sisällysluettelon mukaisessa järjestyksessä. Olen liittänyt tarinoihin lauluja, kohtia Raamatusta sekä muita vinkkejä. Toiset tarinat keräävät lauluja magneetin lailla, sillä esimerkiksi NSV on pulloon lauluja lohdutuksesta ja särkyneistä sydämistä. Tarinat löytyy myös kirkkovuoden mukaisessa järjestyksestä. Jokainen tarina kuuluu jonkun otsikon alle. Listasin myös muita aiheita, mitä kukin tarina käsittelee. Kattavampi aihelistaus löytyy täältä. Minulle voi lähettää kysymyksiä, ideoita ja palautetta osoitteeseen korhonentimi@gmail.com. Iloisia tarinahetkiä!

NSV = Nuorten seurakunnan veisukirja 2020, VK = Virsikirja, V = Viisikielinen

Hartausmusiikkilistani antaa lisää musiikkivinkkejä:
https://open.spotify.com/playlist/7hWyn0uaTaz0ciFr1klD13?si=bce3e2a6508946e9

1 PYHÄ KOLMINAISUUS

Tämä oli luonteva tapa aloittaa tarinakirja. Otsikoissa on toisaalta haasteensa: olisi ollut vaikea kirjoittaa tarinaa vain Jumalasta, luomisesta tai Pyhästä Hengestä. Osion teemoja ovatkin teodikea, synti, laki ja evankeliumi sekä kärsimys. Kauneus ja ristin teologia muodostavat draamallisen pyörteen. 

Vincent van Goghin tähtiyö sai inspiraationsa Viktor Hugon romaanin kuvauksesta, jossa maa ja taivas, aika ja ikuisuus, valo ja pimeys kohtaavat.  



Jumalan kyynel

Kirjan nimikkotarina on luonteva aloitus, sillä se on kaikkien muiden tarinoiden summa: tässä on taivas ja helvetti, pelastus ja kadotus, laki ja evankeliumi ja koko elämä yhdessä. Houkka viittaa filosofi Nietzschen mielipuoleen, taiteilija Mark Rothkoon.

armo, ylösnousemus, Jeesus, synti, elämän tarkoitus

NSV5 Kaunis Jeesus, 23/V227 Toisen päivän iltana, 28 Minä itkisin, 66 Kuule minun ääneni, 68 Hän ei ole enää täällä 70 Hymni, 76 Kristus, kirkkauden toivo, 83 Sydämemme laulaa, 86 Kaikkivaltias, 89 Iankaikkiseen, 91 Jumalan salaisuus, 93 Lopusta alku, 104 Väsyneet maan, 106 Sama taivas, sama maa, NSV 2015 15 Itketkö sinäkin, Jumala?, NSV2015 93/NSV2010 76 Voimaa armon virrasta, NSV2015 100 Tuhat tarinaa, NSV2010 116/VK908 Yksi nimi, VK88 Lensi maahan enkeli, VK745 Pääsiäiseen herätä saan

Fil. 2:5-11

Värien hurma 

Pentti Lempiäisen kirja ”Kuvien kieli – vertauskuvat uskossa ja elämässä” on kristillisen symboliikan aarrearkku. Löysin vielä Riikka Juvosen upean ”Värien paletti” -kirjasen ja tein lukemastani värisaarnaan. Isoset voi puetuttaa väreihin ja liturgisiin väreihin saa toiminnallisen aasinsillan pelaamalla väriä. Yksi väri kerrallaan voi myös olla valttia esimerkiksi lapsityössä.

Pyhä Henki, jumalanpalvelus, ikuinen elämä, elämän tarkoitus, seurakunta

NSV34 Laula ihmisille, 56 Rakastettu, 79 Sateenkaariunet, 93 Lopusta alku, 102 Koska sinä alat vihertää, 108/V252 Tilkkutäkki, 124 Tämä maa,  VK105 Aurinkomme ylösnousi, VK904 Kohotkoon ilohuuto, V376 Ken on luonut sinitaivaan, V379 Kanssa kaiken luomakunnan

Nurjempi luomiskertomus 

Tämä on itsenäinen jatko-osa ja päivitys Jörg Zinkin tarinalle "Nurja luomiskertomus". Jörg Zinkin tarina on kevyen viihdyttävä, vaikka se kertookin maailman tuhoutumisesta. Minun versio on vakavampi, mutta lopetus on myös erilainen. Toivon kynttilä jää palamaan. Tarinan tietopohjana toimi etenkin Naomi Kleinin hätkähdyttävä ”Tämä muuttaa kaiken – Kapitalismi vs ilmasto” sekä Andrew Blackwellin omaperäinen ”Aurinkoloma Tsernobylissä ja muita seikkailuja maailman saastuneimmissa paikoissa”. Tarinaan liittyvä video sopii ehkä paremmin tarinan loppuun kuin sen johdannoksi.

synti, taivas, vastuumme luomakunnasta, rikkaus ja köyhyys, luominen

NSV2 Niin on kaunis maa, 61 Luomisen laulu, 79 Lunastajani elää, 101 Luomakunnan laulu, 102 Koska sinä alat vihertää, 103 Maata jalkojemme alta, VK962 Jeesus, metsän heleydessä, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi, VK976 Kyyneliin kastuu köyhien maa

1. Moos. 1, Room. 8:18-23



Jumalan selkä

Tämä tarina vie lapsiperheen arkisiin ja minulle henkilökohtaisiin tunnelmiin. Tässä näkyy vaikutus Leif Andersenin kirjasta ”Miksi nukut, Herra?”, joka on minulle tärkeä.

selviytymisen salaisuudesta, kärsimys, parisuhde ja perhe

NSV9/V218 Saviruukku, 10 Niin vähän tiedän, paljon tunnen, 11 Hei Jumala, 13 Valo kohtaa varjon, 26 Askeleet, 28 Minä itkisin, 35 Mitä silmät ei nää, 38 Suuret kädet, 41 Kaunis on elämä, 43 Hiljainen kaupunki, 104 Väsyneet maan, NSV2015 14/NSV2010 52/V45 Tule, Rauhan Henki, NSV2015/2010 57 Päivä päivältä vain, VK318 Jeesus, sä ainoa, VK338 Päivä vain ja hetki kerrallansa, VK388 Jeesus, johdata, VK398 Oi tulkaa, työtä tekevät, V89 Hän ohitse ei kulje, V212 Peitetyt kyyneleet

2. Moos. 33: 18-23



Auschwitzin Jumala

Tämä juutalainen perinnetarina viittaa pahan ongelmaan: kuinka Jumala voi olla kaikkivaltias ja hyvä, kun maailmassa on niin paljon pahaa? Toisen maailmansodan jälkeen on kysytty, onko puhe Jumalasta enää mielekästä holokaustin jälkeen. Filosofien spekulaatiot kalpenevat tämän rinnalla. 

kärsimys, synti, selviytymisen salaisuudesta

NSV5 Kaunis Jeesus, 80 Olet Jumala, NSV2010 22 Hän on pyyhkivä kaikki kyyneleet, VK925 Maa järkkyy, murtuu, V9 Jumala rakastaa maailmaa, V198 Ei muuta vastausta, Leonard Cohen, You Want it Darker

Elokuva: God on Trial

Rakkauden ja vihan Jumala 

Halusin kirjoittaa tarinan, joka avaisi Jumalan ankaraa ja rakkaudellista puolta eli lakia ja evankeliumia. Tarina poukkoili Golgatalle, leijonien luolaan sekä enkelikouluun, minkä oppilas järkytti kuulijansa ilmoittamalla lempipaikakseen pyörremyrskyn. Homma asettui, kun otin Aatamin ja Eevan päähenkilöiksi.

synti, elämän tarkoitus, selviytymisen salaisuudesta, kärsimys

NSV5 Kaunis Jeesus, 9/V218 Saviruukku, 10 Niin vähän tiedän, paljon tunnen, 17/VK924/V298 Kahden maan kansalainen, 26 Askeleet, 28 Minä itkisin, 41 Kaunis on elämä, 45 Pelastaja, 50 Sitkeä sydän, 56 Rakastettu, 66 Kuule minun ääneni,73 Jumala hengittää minussa,  80 Olet Jumala, 116 Kulmakivi, VK341 Kiitos sulle Jumalani, VK462 Soi kunniaksi Luojan, VK547 Joka aamu on armo uus, Apulanta: Viisaus ei asu meissä

1. Moos. 3, Jes. 45:1-8

Vincent van Goghin Auringonkukat

Tämä kuuluu kirjani maalaus- ja minitarinoiden sarjaan. Tarinan välittämä kokemus ja sanoma on hyvin yleinen elämässä ja monissa kristillisissä lauluissa. Tarinan voi tulkita kertovan myös ikuisesta elämästä. 

armo, selviytymisen salaisuudesta, ikuinen elämä

NSV1 Minun käteni soi, 4 Etsinyt ja kulkenut, 5 Kaunis Jeesus, 8 Antaa niiden huutaa, 9/V218 Saviruukku, 13 Valo kohtaa varjon, 16 Hukassa, 25 Sinua katsomaan, 26 Askeleet, 27 Tuuleen eksyneet, 34 Laula ihmisille, 42 Kaksi tavallista kättä, 56 Rakastettu, 79 Lunastajani elää, 104 Väsyneet maan, NSV2015 72/NSV2010 76 Voimaa armon virrasta, VK516 Kuulkaa, keitä Mestari, V56 Sanan anna koskettaa

Luuk. 15:1-32

Perinnetalo ja puutarha

Vanhan kotini rännissä todellakin kasvoi kuusi. Esilukijani ihmetteli, puuttuuko tästä tarinasta jotakin. Kertomuksessa ei ole yhtään hengellistä termiä. Juttu onkin allegoria kristillisestä elämästä, hengellisyyden hoitamisesta sekä Pyhästä Hengestä. 

Pyhä Henki, pyhitys, elämän tarkoitus

NSV67 Tule, Pyhä Henki, 73 Jumala hengittää minussa, 74 Idästä länteen, 87/V46 Tule, Henki, 124 Tämä maa, NSV2015 16 Armo tuli kylään, NSV2015 43 Puolustaja, VK125 Kosketa minua, Henki, VK194 Jumala on läsnä, VK830 Oi saavu, Herra, V48 Sateesi anna langeta, V52 Oi, Jumalan Henki

Gal. 5:22-26

Kaitselmuksen käsi 

Tarina virsirunoilija John Newtonista on kirjan toiseksi pisin tarina (732 sanaa), yksi kirjan monista henkilötarinoista sekä yksi niistä tarinoista, joita voi jaksottaa virrellä. Monista onkin mielenkiintoista kuulla tarina laulun taustalla, etenkin jos se on näin jännittävä. Tämä on kirjan ainoa tarina, jonka pääaiheena on johdatus. Ihmeellinen armo on toinen pääaihe. 

Johdatus, armo, synti, oikeudenmukaisuus, parisuhde ja perhe, pyhitys 

NSV1 Minun käteni soi, 4 Etsinyt ja kulkenut, 6 En tiedä  9/V218 Saviruukku, 16 Hukassa, 21 Tule kaikeksi mulle, 27 Tuuleen eksyneet, 31 Mun luo, 32 Turvakallioni, 38 Suuret kädet, 69 Kun joku on lähellä Jeesusta 70 Hymni, 78 Be still, 85 Hän teki kaiken, 86 Kaikkivaltias, 90 Jumala kuuli, 103 Maata jalkojemme alta, 113 Ylitse merten, VK508 Valkeus kirkas päällä synkän maan, VK932 Oi ihmeellistä armoa

Luuk. 15:1-32

Epäilijä

Kirjassani on muutamia tällaisia lyhyttarinoita, joita voisi verrata aterian alkupaloihin. Jutun lyhyyden ja kepeyden ei kuitenkaan tule antaa hämätä. Tässä käsitellään suurta asiaa: kodin, kasvatuksen ja ympäivän yhteiskunnan vaikutusta siihen, mihin me uskomme. 

 usko

NSV 3 Jos sinä olet, 4 Etsinyt ja kulkenut, 5 Kaunis Jeesus, 6 En tiedä, 22 Anna mun etsiä, 31 Mun luo, 45 Pelastaja, 119/VK930/V143 Tahtosi tiellä, VK513 Jeesus, sinä huomaat, V229 Uskon, vaikken näe

2 JOULU

Joulutarinat ovat tarinoita Jeesuksesta, mutta samalla rajattu joulun ja loppiaisen ympärille. Ensimmäiset tarinat sijoittuvat Betlehemiin, loput kaksi nykyaikaan. Luku Jumalan syntymästä sopii luontevasti Jumalan ja Jeesuksen elämän väliin. Pari joulusaarnaa löytyy täältä. 


Jumalan syntymä

Kirjoitin tämän tarinan kivuttomasti Matti Hynnisen idean pohjalta. Tyylillisesti samanlaista vastakohtiin perustuvaa hulluutta julistetaan esimerkiksi ortodoksisen kirkon tropareissa. 

Jeesus, Jumala, armo

NSV33 Katson sinun kättesi töitä, 83 Sydämemme laulaa, 84 Rauhanruhtinas, 88 Enkelin sana, 89 Iankaikkiseen, 128/V273 Tulkoon joulu, VK17 Ilon päivä verraton, VK21 Enkeli taivaan, VK27 Juhlimaan tulkaa, VK935 Hetkeksi hiljene, maa, V264 Enkellaulu kaikuu nyt, V268 Ilouutinen, V272 Jouluyön hymni

Luuk. 2:1-20

Paimenet

Muutama tarinani ovat tarkkaan ottaen näytelmiä. Näyttelemistä varten voi ottaa mukaan enkelienkin lisävuorosanoja tämän sivuston lopusta. Dialogi on rakennettu kirjan ”Sellaista oli elämä Jeesuksen ajan Palestiinassa” avulla. Minulta voi pyytää myös laajempaa joulunäytelmää, missä seikkailevat myös Joosef, Maria ja itämaan tietäjät.  

84/V278 Rauhanruhtinas, 88 Enkelin sana, 128V273 Tulkoon joulu, NSV2015 52 Enkelten laulu, VK21 Enkeli taivaan, VK27 Juhlimaan tulkaa, VK30 Maa on niin kaunis, VK933 Oi saavu jo, Immanuel, VK935 Hetkeksi hiljene, maa, V269 Kauan sitten Betlehem, V271 Jouluyö, juhlayö

Luuk. 2:1-20



Tietäjät

Oletko sinäkin ihmetellyt, keitä tyyppejä itämaan tietäjät olivat? Tarina perustuu Kenneth E. Baileyn analyysiin sekä Jouko Martikaisen tutkimukseen ”Itämaan tietäjät”. Tekstin loppu herättää pohtimaan tämän päivän viisaita ja herodeksia. 

NSV76 Kristus, kirkkauden toivo, NSV2010 42 Pimeydessä syttyy tähti, NSV2010 43 Halki aikojen, NSV2015 54 Betlehemin tähti, VK43 On kirkas aamutähti nyt, VK45 Oi Kristus, valtiaamme, VK935 Hetkeksi hiljene, maa, V261 Me käymme joulun viettohon, V263 Seuraa tähteä, V275 Lapsen joulurukous

Matt. 2:1-12



Metsän kaunein kuusi

Tämä tarina puiden personoinnista on aika luonteva tapa opettaa joulun sanomasta. Heinillä härkien -laulun tapaan tässä yhdistyy joulu ja pitkäperjantai, syntymä ja kuolema. Tarina on siten yksi kirjan monesti uhritarinasta. Palokärki kuoleman ilmoittaja on bongattu jo kehutusta Pentti Lempiäisen kirjasta. Symbolilinnut pesivät tarinoitteni oksilla. 

 armo, kuolema, elämän tarkoitus

NSV69 Kun joku on lähellä Jeesusta 76 Kristus, kirkkauden toivo, 84 Rauhanruhtinas, 88 Enkelin sana, 89 Iankaikkiseen, 130/V270 Heinillä härkien, NSV2010 43 Halki aikojen, VK17 Ilon päivä verraton, VK31 Ei valtaa, kultaa, loistoa, V261 Me käymme joulun viettohon,  V274 Joulupuu on rakennettu, Pia Perkiö: Taivas sylissäni 

Resupekan joululahja

Riitta Lemmetyisen kirjoista löytyy oivaltavia tarinoita ja ravitsevaa opetusta. Hän luovutti ystävällisesti käyttööni joitain julkaisemattomia juttuja muokattavaksi. Tämä tarina muistuttaa siitä, että jouluvalojen varjoissa on paljon kurjuutta ja yksinäisyyttä löydettäväksi. 

 synti, anteeksianto, armo

NSV1 Minun käteni soi, 9/V218 Saviruukku, 13 Valo kohtaa varjon, 21 Tule kaikeksi mulle, 27 Tuuleen eksyneet, 84 Rauhanruhtinas, 128/V273 Tulkoon joulu, NSV2015 18 Särkyneiden majatalo, NSV2010 43 Halki aikojen, NSV2015 62 Näinkö tulla nyt saan, VK21 Enkeli taivaan, VK31 Ei valtaa, kultaa, loistoa, VK35 Joulu riemukas, juhla autuas, V266 Joulun sanoma, V274 Joulupuu on rakennettu

Elokuva: Mancester by the Sea

3 MESSIAS

Jeesus oli itsestäänselvä luku. Alussa on tarinoita Jeesuksen elämästä ja opetuksista ja lopussa Jeesuksen kuolemasta ja lunastuksesta. Toisaalta Jeesuksesta on vaikea tehdä suoraan tarinaa. Mitä hän sanoisi? Siksi näissäkin tarinoissa usein vain viitataan Jeesukseen ja päähenkilö on joku muu. Ristin teologian teema jatkuu: Jumalan voima kätkeytyy heikkouteen.

Makoto Fujimuran maalaus "Walking on Water", elegia vuoden 2011 tsunamin uhreille. 


Charlie Chaplin

Tämä minitarina on vitsi ja tosijuttu. Tarinan pointin voi liittää Jeesukseen. Jo Jeesus kysyi opetuslapsiltaa, kuka hän ihmisten mielestä on. Historian saatossa Jeesus on ollut milloin vapaustaistelija á la Che Guevara, arjalainen heeros tai kiiltokuvien paimen. Juttu korostaakin Raamattua tietolähteenä. Jeesuskuvat on muuten oma lukunsa. Tiedämmekö me miltä Jeesus näyttää? Tarvitaanko tämä tieto Jeesuskuville? 

NSV 3 Jos sinä olet, 6 En tiedä, 90 Jumala kuuli, NSV2015 13 Kuka on hän?, NSV2015 36 Tie, totuus ja elämä

Matt. 16:13-19

Joen ilo 

Tajusin, että minulla on iso kasa tarinoita, mutta kasteesta vain muutamia viitteitä. Minusta kaste on kovin vaikea aihe tarinalle - paitsi jos kertoo uskoontulotarinan, kuten tämän kirjan "Muukalainen". Jeesuksen kastetta ei sopinut toistaa sellaisenaan, mutta joen personointi tuntui toimivalta. Tarina kuvaa myös kasteen vanhatestamentallista taustaa sekä pyhän maan maantiedettä. Jordanin merkityksestä kerrotaan ainakin täällä, täällä ja täällä. Jutussa on kirkkoisiltä ja ortodoksikirkolta lainattu yksityiskohta veden pyhittämisestä. Sopiiko protestanttien virtaan? 

NSV33 Katson sinun kättesi töitä, 69 Kun joku on lähellä Jeesusta, 106/V216 Sama taivas, sama maa, VK219 Kasteen kirkas vesi on, VK241 Kun kasteen Jordanvirrassa, VK442 Herran ristin kantajiksi, V71 Kastelaulu, V10 Syvä joki, V112 Yksi tie, V392 Kristallivirta

Matt. 3:13-17

Uusi Adam 

Erityisesti ortodokseille Jeesus on toinen Adam, jonka syntymä ja ylösnousemus nostavat vanhan ihmisyyden takaisin kunniaan. Luterilaisille Uusi Adam on roomalaiskirjeen mukainen vanhurskauden ja elämän tuoja vastinparina ensimmäiselle Adamille. Teema elää Jeesuksen kiusauskertomuksissa: toisin kuin ensimmäiset ihmiset, Jeesus ei langennut. Kenties Markuksen mainitsemat villieläimet kuvaavat myös paratiisimaista yhtyettä ihmisten ja eläinten välillä. Joka tapauksessa Mark. 1:13 pursuaa rooleja kirkkodraamaan. Juttu lainaa Dostojevskin Suurinkvisiittorilta.

NSV5 Kaunis Jeesus, 17/VK924/V298 Edessä reitti tuntematon, 45 Pelastaja, 76 Kristus, kirkkauden toivo, 85 Hän teki kaiken, NSV2010 12 Paha vaanii, VK305 Jeesus, ruokit sanallasi, VK405 Kirkkautta kohti kulje, VK923 Silmäni aukaise, VK939 Päivää neljäkymmentä, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi, V18 Ei ole ketään toista, V28 Krusifiksin juurella

Autuaaksijulistukset. Nyt.

Kirjani on sen nimestä ja etukannesta lähtien sävyltään vakava. Tarinat heijastelevat tekijänsä mielenmaisemaa. Laulankin usein Manic Street Preachers -yhtyeen rivejä: "The hating half of me has won the battle easily". Toisaalta tarinoissani vallitsee lainalaisuus: vastoinkäymisiä ennen onnellista loppua. Tämä on kirjani vakavin tarina. Pelastusvarmuutemme moukaroidaan sirpaleiksi. Lopetus jää avoimeksi. Tarinan nimi mukailee sotaelokuvaa "Ilmestyskirja.Nyt."      

 synti

NSV1 Minun käteni soi, 5 Kaunis Jeesus, 17 Kahden maan kansalainen, 74 Idästä länteen, 96 Yhtä, 126 Sormus, NSV 2015 30/NSV2010 33 Minne tie vie, NSV2015 36 Tie, totuus ja elämä, VK140 Autuaita kaikki, hengessänsä köyhät, VK 414 Oi, kuinka onkaan autuas, VK441 Tänään tässä maailmassa, VK599 Maailma täällä iloitsee, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi, VK978 Te autuaat, te murheelliset maan, Vesa-Matti Loiri: Maan suola

Matt. 5:1-12

Imitoijat

Tämä tarina jäi mieleeni luettuani antiikin tarinoita. Se pysyi pitkään poissa käsikirjoituksesta, koska en keksinyt miten näin maallinen juttu sopisi kirjaani. Imitointi eli mimesis "jäljittely, seuraaminen" kuitenkin yhdistää taiteilijoita ja kristittyjä. Keksin tarinaan helpon, keskivaikean ja vaikean lopetuksen ja valitsin keskimmäisen. Mitä vanha taiteilija oli maalannut? 

NSV1 Minun käteni soi, 3 Jos sinä olet, 62 Vuorilaulu, 69 Kun joku on lähellä Jeesusta, 96 Yhtä, 106 Sama taivas, sama maa, VK15 Tiellä ken vaeltaa, V409 Suo, Jeesus, paras opettaja, VK510 Sinä Jeesus ymmärrät parhaiten, VK951 Oi Jeesus, muuta minua, V137 Sinun laillasi Jeesus, V196 Askeleissasi kulkea saan, V210 Lauluista kaunein 

Mark. 8:34-38

Valtakunnan kutsu 

Lukiessani Dietrich Bonhoefferin kirjaa "Kutsu seuraamiseen" ymmärsin, että luonnollinen elämäntapamme, myös kristittyjen keskuudessa, on usein päinvastainen Jeesuksen vuorisaarnan hulluuden kanssa. Tämä tarina perustuu tuon ristiriidan havainnollistamiselle. Mammonan ja kristinuskon suhteesta olen kirjoittanut täällä.  

 köyhyys ja rikkaus, pyhitys, armo

NSV71 Herra on minun paimeneni, NSV2015 30/NSV2010 33 Minne tie vie, NSV2015 36 Tie, totuus ja elämä, VK318 Jeesus, sä ainoa, VK354 Kristityn ilman ristiä, VK510 Sinä Jeesus, ymmärrät parhaiten, VK521 Oi ihminen, mieleesi paina, VK902 Jumalamme, suuruuttasi, VK954 Lahjoillasi meitä siunaat, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi

Luuk. 6:27-28, 1. Kor. 6:7, Luuk. 6:20, Matt. 6:25, 33



Ensimmäiset ja viimeiset

Mitä Jeesuksen sanat "ensimmäiset tulevat viimeiseksi ja viimeiset ensimmäisiksi" oikein tarkoittaa? Eikö ne ole aivan järjettömät? Tarina on kunnianosoitus nuorisotyönohjaajille, jotka jaksavat viettää pitkät päivät ja yöt nuorten seurassa. 

 armo, selviytymisen salaisuudesta, elämän tarkoitus

NSV10 Niin vähän tiedän, paljon tunnen, 25 Sinua katsomaan, 41 Kaunis on elämä, 42 Kaksi tavallista kättä, 56 Rakastettu, 69 Kun joku on lähellä Jeesusta, 92 Kertokaa, 104 Väsyneet maan, 126 Sormus, VK516 Kuulkaa keitä mestari, VK978 Te autuaat, te murheelliset maan, Nylon Beat: Viimeinen, Anssi Kela: Ilves

Matt. 20:1-16

Miekkailijat

Tämä on yksi neljästä näytelmätarinasta ja yksi niistä muutamasta jutusta, jonka lopussa odottaa yllätys. Tämä oli alun perin yksi näytös pääsiäisdraamakäsikirjoituksessa "Miekka ja ruusu", jota minulta voi pyytää käyttöön.  

 synti

13 Valo kohtaa varjon, 64/VK907 Voi hänen rakkauttaan, 82 Tahdon muistaa pitkäperjantain, 85 Hän teki kaiken, 89 Iankaikkiseen 90 Jumala kuuli, 94 Siunattu olkoon hän, NSV2015 45 Riisuttu, VK15 Tiellä ken vaeltaa, VK54 Käykäämme nyt Jerusalemiin, VK56 Tutkimaan, oi Jeesus, auta, VK61 Ken tahtoo käydä Herran askelissa, VK77 Käy yrttitarhasta polku

Mark. 15:21-32

Pandemian herra

Lakia ja vakavuutta korostavaan kristillisyyteeni sopii näkemys koronaviruksesta Jumalan rangaistuksena. Tällä en kuitenkaan tarkoita muuta kuin, että kuolema ylipäätään tulee Jumalalta syntiinlankeemuksen tähden. Lain rinnalle kuuluu evankeliumi. Silloin eteemme piirtyy Kristus, joka sairastaa kanssamme. Hannu-Pekka Björkman kertoo tarinan maalauksesta kirjassaan ”Kadonneet askeleet – matkoja aikaan ja taiteeseen.” Maalaus korostaa sakramentteja (huomaa joki), pyhitystä (Johannes Kastajan sanat) sekä pyhimyksiä, vaikka näitä ei mainita tarinassani. Käsittelen maalausta myös väitöskirjassani. 

 kärsimys, ehtoollinen, kuolema, armo

5 Kaunis Jeesus, 21 Tule kaikeksi mulle, 24 Kädet Jumalan, 59 Jumalan karitsa, 60/VK960 Riihikirkkohymni, 72 Pyhä ja puhdas Vapahtaja, 76 Kristus, kirkkauden toivo, 82 Tahdon muistaa pitkäperjantain,85 Hän teki kaiken, 89 Iankaikkiseen 90 Jumala kuuli, 93 Lopusta alku, VK57 Jeesus, olet elämäni, VK77 Käy yrttitarhasta polku, VK78 Vieraalla maalla, kaukana, VK79 Oi Jeesus, lähde autuuden, VK222, Jeesus Kristus, elämämme, VK940 Ristin alla laulamalla

Jes. 52:13-53:12 

Houdini

Kahlekuningas Harry Houdini on minusta hyvä kuva Jeesuksesta, joka pääsi vapaaksi kuoleman pauloista. Ainakin juttu sopi lasten sirkusleirille. Sitten tajusin, että taiturin näytökset ovat myös allegoria kristityn elämälle: Houdini sai suuhunsa avaimen, jolla hän sai avattua lukkonsa. Samoin kristitty saa suuhunsa leivän ja viinin ehtoollisen, mikä kääntää vaikeudet voitoiksi.    

 ehtoollinen, usko, selviytymisen salaisuudesta, parisuhde ja perhe

NSV3 Jos sinä olet, 4 Etsinyt ja kulkenut, 5 Kaunis Jeesus, 9/V218 Saviruukku, 21 Tule kaikeksi mulle, 26 Askeleet, 30 Jää, 43 Hiljainen kaupunki, 45 Pelastaja, 50 Sitkeä sydän, 58 Getsemane, 69 Kun joku on lähellä Jeesusta 79 Lunastajani elää, 85 Hän teki kaiken, 104 Väsyneet maan, 111 Turhaan ette tänne tulleet, NSV2010 52 Tule, Rauhan Henki, NSV2015/2010 57 Päivä päivältä vain, NSV2015 72/NSV2010 76 Voimaa armon virrasta, VK318 Jeesus, sä ainoa, VK338 Päivä vain ja hetki kerrallansa, VK398 Oi tulkaa, työtä tekevät, VK513 Jeesus, sinä huomaat

Matt. 11:28-30

Purjevene

Lainasin tämän tarinan kirjasta "Iso nuotiotarinakirja". Tarina kuvaa luomista ja lunastamista lyhyen ytimekkäästi mainitsematta Jumalaa, Jeesusta tai muutakaan teologista sanaa. Pidän siitä, kun Jeesus samaistuu lapseksi. Eivätkö nämä tarinat ole muutenkin lapsenuskon ja lapsenkaltaisuuden välistä dialogia täysi-ikäiseksi kasvaneen ihmisen ja maailman kanssa?  

 armo, luominen, synti

NSV27 Tuuleen eksyneet, 32 Turvakallioni, 64/VK907 Voi hänen rakkauttaan,73 Jumala hengittää minussa, 75 Ei oo kaltaistas, 76 Kristus, kirkkauden toivo, 77 Varjoista maan, 79 Lunastajani elää, 85 Hän teki kaiken, 90 Jumala kuuli, 113 Ylitse merten, 123 Turvasatama, NSV2015 90/NSV2010 82 Jäähyväislaulu, VK334 Armon lapset, riemuitkaa, VK928 Nyt pelko pois

Mark. 10:45

Orfeus

Jeesuksessa on nähty yhtymäkohtia Orfeukseen viimeistään Kleemens Aleksandrialaisen ajoista lähtien. Tarinan kirjasto viittaakin Aleksandrian legendaariseen kirjastoon. Tarina on kunnianosoitus Mäntsälän kirjastolle ja kirjastoille ylipäätään. Kehyskertomuksen myötä tämä kuvaa kivasti myös lähetystyötä ja kontekstuaalista teologiaa. Katabasis-myytti on ikivanha ja yleismaailmallinen. C.S. Lewis totesikin, että Jeesus on todeksi tullut myytti. Aihe esiintyy myös tarinassa "Jumalan kyynel".  

 kuolema, ylösnousemus

NSV23/V227 Toisen päivän iltana, 58 Getsemane, 68 Hän ei ole enää täällä,76 Kristus, kirkkauden toivo, 80 Olet Jumala 86 Kaikkivaltias, 93 Lopusta alku, VK90 Kristus nousi kuolleista, VK98 Jo nousit haudastasi, VK961 Laulan, koska herätit minut kuolemasta

1. Piet. 3:18-19

4 PYHIEN YHTEYS

Ilmaus "sekalainen seurakunta" pätee tämän luvun tarinoihin. Yhdistävänä tekijänä on kristittyjen keskinäinen yhteys, mukaan kutsuminen sekä yhteyteen liittyvät eripurat. Monet luvun tarinat käsittelevät jumalanpalvelusta. Usein haetaan kultaista keskitietä kahden vastakkaisen näkemyksen välillä. 

He Qi - Pyhän Hengen laskeutuminen 



Palapelin palaset

Väsäilin kirjan kirjoittamisen aikoihin palapelejä. Keksin niiden äärellä tällaisen vertauskuvan yksittäisten kristittyjen ja seurakunnan välisestä suhteesta. Tämä on siis yksi versio Löytyn Tilkkutäkistä tai Paavalin Kristuksen ruumista. 

 elämän tarkoitus, selviytymisen salaisuudesta, Jumala

NSV8 Antaa niiden huutaa, 9/V218 Saviruukku, 41 Kaunis on elämä, 74 Idästä länteen, 96 Yhtä, 106 Sama taivas, sama maa, 108/V252 Tilkkutäkki, VK454 Liekkejä on monta, VK953 Herramme luo käykäämme kaikki, VK959 Saapua yhteiseen pöytään, V65 Kaikki saavat tulla

Ap.t. 2:1-13 


Luovuutta ja perinteitä 

Pidin tätä vähän tylsänä juttuna ennen kuin tajusin tarinan verrattomuuden ja viisauden. Eikö hyvin moni kirkkomme ja seurakuntiemme ongelma ja riita liity uuden ja vanhan (vrt. liberaalin ja konservatiivin) väliseen jännitteeseen? Tämä tarina ei ratkaise ongelmia, mutta antaa hyvän pohjan keskusteluilla ja eliminoi ylilyönnit. 

 jumalanpalvelus, joulu

NSV 63 Pyhän kosketus, 108/V252 Tilkkutäkki, 111 Turhaan ette tänne tulleet, 114 Turvapaikkani, VK178 Myös isämme uskoivat ennen, VK454 Liekkejä on monta, VK484 Totuuden Henki, VK525 Suurempi kuin sydämeni, V52 Oi Jumalan Henki, V61 Sana Jumalan

Maanantain identiteettikriisi

Joskus on hyvä pysähtyä elämän itsestäänselvyyksien, kuten viikonpäivien äärelle. Onhan seitsenpäiväinen viikko lopulta kovin kristillinen juttu. Sunnuntai "sunday" viittaa muuten Jeesukseen pelastuksen aurinkona. Tähän sarjaani kuuluu myös juttuni "Lukujen kilpailu" sekä vielä kirjoittamaton klassikko "Kirkkopyhien kriisikokous". 

 jumalanpalvelus, ylösnousemus

NSV109/V246 Pyhiinvaeltajan laulu, NSV2010 119 Tänä aamuna aurinko nousi, VK105 Aurinkomme ylösnousi, VK338 Päivä vain ja hetki kerralansa, VK545 Kaikessa, Herra armias, VK547 Joka aamu on armo uus, VK904 Kohotkoon ilohuuto, VK967 Nousta sain aamuun, V5 Luoja on muuttumaton, V286 Jeesus on noussut, halleluja

Hengen uudistus kirkossamme 

Tarinan nimi viittaa saman nimiseen järjestöön ja kauppakeskus Lempäälän Ideaparkkiin, missä olin juuri ollut liikeen Spirit-tapahtumassa. Juttu on päivitetty versio vanhasta Franciscus-jutusta, josta voi lukea ainakin Jaakko Heinimäen kirjasta "Pieni mies jalustalla". Tarina puhuu ilosta, mutta se taitaa olla aika sama kuin rakkaus Paavalin korinttilaiskirjeessä.  

NSV62 Vuorilaulu, 71 Herra on minun paimeneni, 73 Jumala hengittää minussa, 74 Idästä länteen, 83 Sydämemme laulaa, 87 Tule, Henki, 92 Kertokaa, 96 Yhtä, 113 Ylitse merten, VK104 Pilvimuurista valo välähtää, VK310 Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on, VK454 Liekkejä on monta, VK484 Totuuden Henki, VK948 Vuodata nyt meihin, Herra, VK978 Te autuaat, te murheelliset maan, V25 Katsokaa Voittajaan, V52 Oi, Jumalan Henki, V65 Kaikki saavat tulla, V119 Hiljaa 

Kol. 3:12, Jaak. 5:10

Aistien juhla

Kirjoitin kerran yliopistolle väitöskirjan tutkimussuunnitelmaa niin kovalla tohinalla, että nukuin kaksi yötä kirkkoherranviraston lattialla. Aiheena oli katolilaisen Hans Urs von Balthasarin aistien teologia. Kaiken hötäkän keskellä piti keskittyä niinkin jonninjoutaviin askareisiin kuin pyhäpäivän saarnaan. Yllättäen vastaani tuli 1. pääsiäissunnuntain evankeliumi, jossa aistit olivat keskiössä! Heprealaisille kuulo oli tärkein aisti, kreikkalaisille näkö (vrt. luterilaiset ja ortodoksit). Ruumiin teologia todistaa kaikkien aistien kyvystä ottaa vastaan Jumalan hyvyyttä.

 armo, usko, ikuinen elämä, jumalanpalvelus, ehtoollinen

NSV14 Kahden maan kansalainen, 34/V207 Laula ihmisille, 56 Rakastettu, 58 Getsemane, 63 Pyhän kosketus, VK194 Jumala on läsnä, VK196 On Herran temppelissä, VK571 Jo joutui armas aika, VK936 Tulvii riemu sydämeeni, VK961 Laulan, koska herätit minut kuolemasta

Apupapin terveiset

Taas kurmotetaan halpaa armoa kuin vierasta sikaa. Tarkoitukseni ei ole kiusata, vaan pohtia lain ja evankeliumin tasapainoa. Minusta tähän pätee sääntö, jota kutsun Nehemian periaatteeksi (kts. Neh. 13:25): lain ja evankeliumin "volyymia" pitää nostaa yhtäaikaisesti, jotta vältetään rakkaudeton tuomitsemishenki sekä löysä "anything goes" -asenne. 

seurakunta, jumalanpalvelus, armo, synti, Jumala, Jeesus

NSV9/V218 Saviruukku, 74 Idästä länteen, 114 Turvapaikkani, VK164 On Kristus kirkon Herra, VK415 Käskien et, VK510 Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten, VK525 Suurempi kuin sydämeni, VK599 Maailma täällä iloitsee, VK949 Kirkko olkoon kuin puu, VK950 Laulu kuuluu kirkkotiellä

Luuk. 13:22-30 

Raittiusseurakunta?

Tässä dialogissa käsitellään alkoholin juomista. Kysymykseni ei niinkään ollut "saako kristitty juoda alkoholia?" vaan haasteellisempi "saako kristitty humaltua?" Tein tämän alunperin aamunavaukseksi, missä oli juontaja sekä kaksi keksittyä henkilöä väittelemässä.  

NSV119/V143 Tahtosi tiellä, NSV2010 12 Paha vaanii, VK961 Laulan, koska herätit minut kuolemasta, Tuomari Nurmio: Kivinen tie

Joh. 2:1-11, Ef. 5:15-20

Muukalainen

Tämä on kirjani selkein lähetystyötarina, vaikka nyt ei lähetystyöntekijät lähde kaukomaille, vaan muukalainen Suomeen. Afganistanin tilanteen vuoksi juttu on hyvin ajankohtainen ja tulenarka. Otin inspiraatiota Mari Turusen kirjasta "Kääntyneet" sekä Aki Kaurismäen hauskasta "Toivon tuolle puolen" -elokuvasta. Tarkoitus on nähdä ihminen ja hänen hätänsä.  

 lähetystyö

NSV20/V108 Tänään häneen uskon, 32 Turvakallioni  62 Vuorilaulu 74 Idästä länteen,76 Kristus, kirkkauden toivo, 107 Evankeliumi, 109/V246 Pyhiinvaeltajan laulu, 113 Ylitse merten, 116 Kulmakivi, VK168 Suo Herra sama Henki meille,VK429 Ylitse kaikkien rajojen, V306 Uskomme tulevaisuuteen, V309 Vie vuorille tää viesti

Todistajien pilvi 

Tämä on musta komedia luterilaisten ja ortodoksien ekumeniasta (vrt. tämä) Raamatun ja tradition suhteesta, pelastuksesta sekä viimeisestä tuomiosta. Loppuratkaisu on poskettoman protestanttinen. Tämä on vähän outo ratkaisu, kun ottaa huomioon, että olen viimeiset viisi vuotta tutkinut ekumeenisia mahdollisuuksia ortodoksien kanssa. Sori. Hiilihanko yksityiskohta on poimittu uskonpuhdistuksen "laki ja evankeliumi" -kuvaesityksistä.   

NSV20/V108 Tänään häneen uskon, 96 Yhtä, VK170 Jumala ompi linnamme, VK183 On meillä aarre verraton, VK184 Mä kauniin tiedän kukkasen, VK186 Nyt kuinka kiittäisimme, VK188 On, Herra, pyhä sanasi, VK189 Ah Jeesus, ole kanssamme, VK261 Oi iloitkaa, te kristityt, VK448 Ei itää, ei länttäkään, VK454 Liekkejä on monta, VK908/V17 Yksi nimi ylitse muiden, VK932/V94 On armo suuri ihmeellinen (Amazing Grace), VK978 Te autuaat, te murheelliset maan

Mark. 16:15-16

Noita

Kas, kirjan kaksi mustaa komediaa onkin perätysten! Täytyyhän sadan tarinan joukossa olla ainakin yksi noitajuttu. Juttu on lainaa itänaapurista, nyt virkakuntaani Kärkölään sovitettuna. Voit toki vaihtaa paikkakunnan nimen. Jumalan Karitsan voi myös laulaa. Ai niin, tarinan loppuun sopii myös sana siitä, kuinka jokainen voi löytää oman paikkansa seurakunnassa ja yhteisössä. 

 synti, jumalanpalvelus

NSV19 Synnintunnustus, 59 Jumalan karitsa, 60/VK960 Riihikirkkohymni, 107 Evankeliumi, NSV2015 62/V245 Näinkö tulla nyt saan, VK289 Vain sinä tunnet minut, Vapahtaja, VK961 Laulan, koska herätit minut kuolemasta, V28 Krusifiksin juurella, Matti Rantatalo: Jumalan karitsa

Elokuva: Coraline 

Resident Evil

Tarinan nimi viittaa suosittuun kauhupeliin, missä ammutaan zombeja (vrt. avatarit ja trollit). Sana "resident" eli asukas viittaa myös ihmisiin internetin asukkeinsa sekä moderniin virtuaaliseen perisyntiimme, jonka vallassa vietämme aikamme kuplissamme ja ruutujemme ääressä. Sosiaalinen media kiihdyttää sosiaalisen pääoman Matteus-vaikutusta. Kaninkolo viittaa Liisan seikkailuihin ihmemaassa. Siis kriittinen katsaus digikirkkoon. Syyttävä sormeni ei tosin osoita teknologiaan, vaan ihmisten ohittamiseen.      

NSV5 Kaunis Jeesus, 13 Valo kohtaa varjon, 27 Tuuleen eksyneet, 74 Idästä länteen, 106 Sama taivas, sama maa, 111 Turhaan ette tänne tulleet, VK507 Herra, lahjanasi sain nuoren elämäni, VK509/V147 Herra, elämääni, 510 Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten, V244 Matkahymni, V249 Laulu jakamisesta, V300 Olisin niin mielelläni, Pekka Simojoki: Yhdeksänkymmentä yhdeksän, Apulanta: Zombeja!     

5 RUKOUS

Tämän osion tarinoita yhdistää rukous, rukouksen lainalaisuudet ja rukouksen mahdollisuudet. Pääkysymys on se, toimiiko rukous. Kristittynä vastaan tietenkin myöntävästi. Asiaa voi silti pohtia ja jopa problematisoida. Luvun tarinat tekevät aika jyrkän käännöksen lapsuuden turvasta sotakentille. Luku sisältää paljon lainamateriaalia. 

Albrecht Dürer - Rukoilevat kädet. Maalauksella on koskettava tarina. Sen voi lukea kirjasta "Iso Nuotiotarinakirja" tai englanniksi täältä. 

Jästien taikuus 

En fanita Harry Potteria, mutta ymmärrän, että monet seurakuntalaiset ovat varttuneet Tylypahkassa. Rowlingin ja fantasiakirjan syntytarina oli niin koskettava, että itku tuli silmään. Minulla se oli myös kuva kristityn rukouksesta. Tarina herättääkin pohtimaan kielteisen ja myönteisen vastauksen merkityksiä. Jännä nyanssi on se, kuka taivaassa päättää, miten rukoukseen vastataan. Jästit ovat taikuuteen kykenemättömiä ihmisiä. Meillä on kuitenkin rukous. 

NSV4 Etsinyt ja kulkenut, 5 Kaunis Jeesus, 9/V218 Saviruukku, 10 Niin vähän tiedän, paljon tunnen, 30 Jää, 41 Kaunis on elämä, 45 Pelastaja 73 Jumala hengittää minussa, 90 Jumala kuuli, 113 Ylitse merten, 127 Käy, Herra, meitä siunaamaan, VK916 Maailman kaikki rukoukset poimit, VK919 Jeesus, Jeesus, kuule rukoukseni, V114 Ikuinen on voima rukouksen, V115 Kuule minun ääneni, V122 Isä meidän, V151 Halleluja, tunnet sydämeni  

Luuk. 18:1-8

Rukousautomaatti 

Tämäkin tarina käsittelee rukouksen vastaanottoa: pudottaako Jeesus rukousvastauksen niin kuin Pepsin automaatista? Entä jos kaikki kristittyjen toiveet todella toteutuisivat? Tarinan leikki viittaa Jaakobin painiin. Tässä tarinassa päähenkilöni on lapsi eikä välttämättä kristitty.    

 usko, elämän tarkoitus

NSV4 Etsinyt ja kulkenut, 8 Antaa niiden huutaa, 10 Niin vähän tiedän, paljon tunnen, 39 Lapsuuden usko, 105/V142 Kuljeta ja johda, 119/V143 Tahtosi tiellä, NSV2015 110/NSV2010 98 Tuulien teitä, VK513 Jeesus, sinä huomaat, VK931 Rukous on silta

Joh. 16:23

Hulda

Tässäkin tarissa liikutaan lapsuuden ja epäilemisen maisemissa. Olenko tyypillinen luterilainen Pyhän Hengen voiman kieltäjä, kun kirjoitan näin pliisun tarinan? Ainakin vältän yltiöoptimismin ja menestysteologian sudenkuopat. Uskotko sinäkin, että Lasarus kuoli kaksi kertaa?  

 usko, Jumala, kuolema, perhe

NSV6 En tiedä, 31 Mun luo, 39 Lapsuuden usko, 105/V142 Kuljeta ja johda, 119/V143 Tahtosi tiellä, VK831 Siunaa, Herra, kotini, VK525 Suurempi kuin sydämemme, V228 Uskon salaisuus

Saarn. 7:14

Joka olet taivaissa

Kerron sinulle tarinan -kirjassa on mainio dialogi, missä Jumala keskeyttää ihmisen, joka rukoilee Isä meidän -rukousta. Tässä on sama idea. Tuosta erottuu kaikuja Robert Jensonilta ja N.T. Wrighilta. Päälähteeni oli Kenneth E. Bailey. Tarina on siis opetuksellisesti ja teologisesti rikas, mutta uskoakseni ei silti ähky esitystapansa takia. 

 rukous

NSV4 Etsinyt ja kulkenut, 10 Niin vähän tiedän, paljon tunnen, 24 Kädet Jumalan, 38 Suuret kädet, 63 Pyhän kosketus, 71 Herra on minun paimeneni, 73 Jumala hengittää minussa, 75 Ei oo kaltaistas,  80 Olet Jumala, 86 Kaikkivaltias, 90 Jumala kuuli, 63 Pyhän kosketus, 81 Olet valveilla, 110/V333 Isä, jää meitä rakastamaan, 123 Turvasatama, 127 Käy, Herra, meitä siunaamaan, NSV2015 109 Tulkoon valtakuntasi, VK503 Taivaan Isä suojan antaa, VK271 Nyt kiitän riemuiten

Matt. 6:5-13

Varenka

Varenka on venäläinen legenda ja satu, joka löytyy myös suomeksi kauniisti kuvitettuna lastenkirjana. Tämä kirjasta lyhennetty tarina pyrkii säilyttämään opetuksen ja jännitysmomentin.

 Jumala

NSV24 Kädet Jumalan, 32 Turvakallioni, 80 Olet Jumala, 120 Maailman kaikissa kylissä, NSV2015 110/NSV2010 98 Tuulien teitä, NSV2015 121 Hiljaa, VK552 Mua siipeis suojaan kätke, VK584 Siunaa ja varjele meitä, V203 Korkeimman suojassa, V370 Me tulemme luoksesi suojaan

Ps. 91

Janica

Bongasin Janican Pekka Simojoen hartauskirjasta ja sain häneltä luvan tarinan julkaisuun. Suhtaudun usein epäillen ihmeisiin ja ihmeparantumiskertomuksiin. Halusin kuitenkin yhden tällaisenkin tarinan mukaan. Janicassa viehätti myös se, että hän on tavallinen suomalainen nuori ja silti rukoussoturi.   

 Jeesus, seurakunta

NSV40 Olet vapaa, 42 Kaksi tavallista kättä, 76 Kristus, kirkkauden toivo, 90 Jumala kuuli, 96 Yhtä,  VK511 Tie valmis on, 92/V302 Kertokaa

Mark. 16:18

Esirukoustaistelija 

Joskus ihmettelen, kenelle oikein puhun rukoillessani. Olen verrannut Taivaan isää Amerikan presidenttiin ja muistuttanut, että meillä on suora yhteys päämajaan. Tämä tarina on ikivanha juttu antiikista kristillisellä sovelluksella. 

NSV73 Jumala hengittää minussa, 86 Kaikkivaltias, VK903 Soi, virteni, kiitosta Herran, V10 Syvä joki, V14 Alku ja loppu, V133 Pelastajani, V145 Tulkoon valtakuntasi  

1. Moos. 18:16-33

Talvisodan ihme

Ystäväni vinkkasi minulle lentäjä Olli Seppäsen, joka kertoo tarinoita Talvisodan ihmeistä. Olli antoi minulle juttujaan muokattavaksi. Jälleen ihme jää todistamattomaksi, mutta uskottavaksi. Miten olisi Suomelle käynyt ilman rukousta?

 Jumala

NSV116 Kulmakivi, 120 Maailman kaikissa kylissä, NSV2010 24 He eivät koskaan sydäntämme saa,  VK170 Jumala ompi linnamme, VK462 Soi kunniaksi Luojan, VK577 Sun kätes, Herra, voimakkaan, VK584 Siunaa ja varjele meitä, VK600 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, V203 Korkeimman suojassa

Dunkirkin ihme

Ranskalainen kaupunki ”Dunkerque” ei sanonut minulle mitään ennen kuin Christopher Nolan ohjasi samannimisen elokuvan. Toisen maailmansodan ratkaisuhetkillä sodan kulku kääntyi ihmeellisellä tavalla liittoutuneiden eduksi. Jopa historiankirjat puhuvat Dunkirkin ihmeestä. Tätäkin voi toki kritisoida: kaitselmuksen voi aina voi tulkita omalle puolelleen. Joka tapauksessa tällaiset sotajutut toimivat hyvinä siltoina opettaa kristinuskosta esimerkiksi nuorille pojille. 

 Jumala

NSV80 Olet Jumala, 120 Maailman kaikissa kylissä, NSV2010 24 He eivät koskaan sydäntämme saa, VK170 Jumala ompi linnamme, VK584 Siunaa ja varjele meitä, VK600 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, V203 Korkeimman suojassa

2. Aik. 20:1-9, Ps. 27

Elokuva: Dunkirk

Luteista

Tämä tarina on yleisesti jaossa ja löytyy esimerkiksi Riikka Lemmetyisen kirjasta. Tarina on siitä kummallinen, että sen lukee ensin hauskana juttuna. Hauskuuden lisäksi kyseessä on järkyttävä ja äärimmäinen tosikertomus keskitysleirin kauhujen keskeltä.

 usko, kärsimys, selviytymisen salaisuudesta

NSV18 Elämä on nyt, 66 Kuule minun ääneni, 77/V340 Varjoista maan, 78 Be still, 79 Lunastajani elää, 80 Olet Jumala, VK341 Kiitos sulle, Jumalani, VK903 Soi, virteni, kiitosta Herran, VK906 Riemuita saamme, VK910 Kiitän Herran antamista teistä

1. Tess. 5:14-18

Ilotalo

Mikko Salmen "Hunsvotin evankeliumi" -kirjasta pöllitty urbaani legenda on oikeastaan vitsi. Jos vitsit ja sketsit innostavat, niin suosittelen kirjaa ”Platon ja vesinokkaeläin menivät kapakkaan”.

 seurakunta

NSV41 Kaunis elämä, NSV2015 109 Tulkoon valtakuntasi, NSV2015 118 Aamusta iltaan, VK949 Kirkko olkoon kuin puu

Matt. 21:31, 1. Kor. 5:9-12, Jaak. 5:13-16, 1. Kun. 18:21-39

6 LANKEEMUS

Luku kuusi käsittelee ihmisen syntiä ja typeryyttä. Ihminen on ihmisen uhri. Pascalin lisäksi mietin sitaatiksi Apulannan lyriikoita: "Kuinka onkaan käynyt kalliimmaksi ihmisyys/Ne sanoo: "Ei voi muuttaa luontoaan"/Kaikkeen löytyy jostain jonkinlainen ymmärrys/Jokin, jolla armahduksen saa." Syntipuheen hyväksyttävyyttä nykykirkossa olen analysoinut täällä. 

Pieter Brueghel - Baabelin torni 


Kellopeliappelsiini

Tarinallisesti juttu ei ole ihmeellinen, mutta teemansa puolesta tärkeä avaus ajankäytön kysymyksiin.  Tarinan nimi juontuu samannimisestä kirjasta ja elokuvasta ”Clockwork Orange”. Nimessä kaikuu vapaan tahdon teema sekä elollisen ja mekaanisen elementin risteymä.

 elämän tarkoitus, selviytymisen salaisuudesta

NSV12 Kaikkialla, 48 Ystävä, 56 Rakastettu, VK975 Arkinen halleluja, VK338 Päivä vain ja hetki kerrallansa, VK560 Maat, metsät hiljenneinä, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi, V5Luoja on muuttumaton, V384 Ikuisesti, Juha Tapio: Meillä on aikaa

Saarn. 3:1-8

Elokuva: Cast Away

Minä

Olli-Pekka Vainion kirjasta ”Hitaan järjen kritiikki” bongattu minitarina. Jutun aitoperäisyyttä sopii epäillä, mutta sehän ei tarinaa pahenna. Sama opetus tulee vastaan ainakin tarinoissa "Hengen uudistus kirkossamme" ja "Pappi ja psykologi": Älä nurise siitä, että kirkossa tai yhteiskunnassa on vika. Vika on minussa.  

NSV4 Etsinyt ja kulkenut, 8 Antaa niiden huutaa, 19 Synnintunnustus, 75 Ei oo kaltaistas, 85 Hän teki kaiken, NSV2015 36 Tie, totuus ja elämä, NSV2015 62 Näinkö tulla nyt saan, VK441 Tänään tässä maailmassa

Snl. 28:13-14, Room. 7:14-25



Uppoamaton laiva

Otsikko "Mahtava laiva" toiminee paremmin. Suorastaan klassinen kuvaus modernin ihmisen tai ihmiskunnan voimasta ja ylpeydestä. Tarina ja siihen liittyvä virsi sallii turvallisen etäisyyden aiheeseensa. Maailma on laiva. Määränpää on taivas.  

 kärsimys, kuolema, ikuinen elämä

NSV79 Lunastajani elää, 80 Olet Jumala 86 Kaikkivaltias, 103 Maata jalkojemme alta, VK396 Käyn kohti sinua, Bob Dylan: Tempest

1. Moos. 9:1-11

Levottomuusnappula

Tämä on kertomus tutkimuksesta, jolla mitattiin ihmisten rauhallisuutta ja levottomuutta. Ehkä tarina käy johdannosta hiljaisuudesta ja kiireettömyydestä. Meinasin painaa tämän kohdalla delete-nappia, mutta loppu Augustinus-lisä tuntui auttavan. 

 synti, elämän tarkoitus, kärsimys,

NSV40 Olet vapaa, 56 Rakastettu, 67 Tule, Pyhä Henki, 67 Tule, Pyhä Henki, 73 Jumala hengittää minussa, 96 Yhtä, NSV2015 99/NSV2010 90 Vartiossa, VK401 Oi Herra, henkes valo suo

Job. 14:1

Hirviö

Selasin Oscar Wilden satukirjan ja tulin siihen tulokseen, että aarteet on jo kaivettu ylös. Muutin kuitenkin mieleni, kun muuan mies esitti tarinasta mukaillun lopetuksen eräässä tilaisuudessa. Ryöstin sen ja lyhensin Wilden sadun kirjaan sopivaksi. Otsikko oli alun perin "Kummajainen", mutta Hirviö on parempi. Huomaatko miksi? 

 kärsimys, synti

NSV8 Antaa niiden huutaa, 19 Synnintunnustus, 41 Kaunis on elämä, 104 Väsyneet maan, VK431 Ken on mun lähimmäiseni, VK929 Kuka oon sinun suunnitelmassas?, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi, VK978 Te autuaat, te murheelliset

1. Joh. 2:15-17



Yksinäisyyden mandala

Yksinäisyys on yleinen vitsaus ja sopiva kertomus lankeemusosioon. Toisaalta siitä on vaikea kirjoittaa tarinaa. Idea tarinan tulkinnanvaraisesta lopusta on otettu Ellipsin kappaleesta. Mandala on meditatiivinen ympyrä, joka esiintyy myös kristinuskossa. Tarina itsessään etenee kohti keskusta muodostaen pareja viikonpäivistä. Sisennykset piti rajata otsikoihin, jotta tarina mahtuisi aukeamalle. Kiviteema tuli mukaan kuin itsestään.  

NSV9/V218 Saviruukku, 13 Valo kohtaa varjon, 26 Askeleet, 27 Tuuleen eksyneet, 28 Minä itkisin, 30 Jää, 41 Kaunis on elämä, 43 Hiljaisuuden kaupunki, 65 Älä pelkää, 66 Kuule minun ääneni, VK281 Lienenkö outoa ainoa maan päällä, VK318/V146 Jeesus, sä ainoa, VK509/V147 Herra, elämääni, VK513 Jeesus, sinä huomaat, VK517 Herra, kädelläsi, VK927 Erämaassa jyvä hiekan, VK969 Päivä maillensa käy, VK972 Hiljaisessa siimeksessä, V126 Liian kylmät tuulet, V212 Peitetyt kyyneleet

Ellips: Lintu joka lensi ikkunaan, Mokoma: Yksi, Viikate: Ei ole ketään kelle soittaa, Apulanta: Kirveltäjät, Sir Elwoodin hiljaiset värit: Elisa, Tuomari Nurmio: Kurjuuden kuningas, Vesterinen yhtyeineen: Tummilla teillä

Ps. 102, Saarn. 3:1-8



Kuudes sukupuutto

Toinen ekotarinani keskittyy eläinten sukupuuttoon. Lähteinäni oli monien nettisivujen lisäksi Elizabeth Kolbertin ”Kuudes sukupuutto” sekä Jonathan Safran Foerin ”Eläinten syömisestä”. Tyylilajin keksin päästäni tai vohkin Ikhwan al-Safalta. Mietin tarinaan vaihtoehtoista loppua, missä muistellaan ihmistä, joka eli erämaassa sovussa villieläinten kanssa, kuten ensimmäiset ihmiset.

 vastuumme luomakunnasta, luominen

NSV2 Niin on kaunis maa, 61 Luomisen laulu, 101 Luomakunnan laulu, 106 Sama taivas, sama maa, NSV2010 3 Katso meitä, VK 962 Jeesus, metsän heleydessä, VK 964 Jeesus, ristinpolkuasi, VK 976 Kyyneliin kastuu köyhien maa, Moby & The Void Pacific Choir: Don't Leave Me, Anohni: 4 Degrees 

1. Moos. 1-2, Room. 8:18-23

Helvetin harhaoppiosasto

Aikaamme on kuvattu puutesanoilla ”tunnustukseton” ja ”uskonnoton”. Kaikki uskovat eri tavalla kuin kirkko opettaa – täsmälleen samalla tavalla. Jumala on yhtä merkityksellinen kuin alusvaatemerkki. Relativismi rehottaa jopa paimenten puheissa. Hain vastalausetta helvetistä saakka.

 elämän tarkoitus

18 Elämä on nyt, NSV2010 12 Paha vaanii, VK170 Jumala ompi linnamme, VK484 Totuuden henki, VK507 Herra, lahjanasi sain, VK510 Sinä, Jeesus ymmärrät parhaiten, VK513 Jeesus, sinä huomaat



Pornon hinta

Tämä on tarina ihmiskaupan uhrista. Kirjoitin sen Pia Rendicin kirjojen pohjalta. Järkyttävistä asioista täytyy voida puhua ja pohtia yhdessä, kuinka maailma voisi olla parempi paikka. Pornoalalla on myös ihmisiä vapaasta tahdostaan, vaikka joskus pakko ja vapaus on veteen piirretty viiva.  

 seksuaalisuus

NSV9/V218 Saviruukku, 43 Hiljainen kaupunki, 65 Älä pelkää, 104 Väsyneet maan, NSV2015/2010 57 Päivä päivältä vain, NSV2015 76/NSV2010 72 Voimaa armon virrasta, VK 318 Jeesus, sä ainoa, VK436 Rakkaus olet ääretön, VK509 Herra, elämääni, VK978 Te autuaat, te murheelliset

Ps: 82, Luuk. 4:18-19, 1. Tim. 1:10

Pappi ja psykologi

Kirjan painaminen viivästyi teknisten yksityiskohtien takia. Onni onnettomuudessa, ehdin lisätä tämän tarinan kirjaan mukaan. Se käsittelee kirkon ja sen julistuksen psykologisoitumista. Mitä tämä tarkoittaa ja kuinka ilmiöön pitäisi reagoida? Tarinani ratkaisee psykokirkon haasteen huumorilla ja 174 sanalla.   

NSV70 Hymni, 85 Hän teki kaiken, 90 Jumala kuuli, VK318 Jeesus, sä ainoa, VK509 Herra, elämääni, VK513 Jeesus, sinä huomaat meistä jokaisen, 516 Kuulkaa, keitä mestari, 517 Herra, kädelläsi, 525 Suurempi kuin sydämeni, V31 Minä ihminen, V78 Hymni, V225 Taisteluni 

Room. 1:18-2:16

7 RAHA JA KÖYHYYS

Kummallista, että raha ja köyhyys ovat saaneet oman lukunsa. Toisaalta raha ja omaisuus liittyvät vähän kaikkeen. Jeesus puhui myös paljon aiheesta. Tietääkseni hän ei ollut kommunisti. Osion tarinat liittyvät arjessa elämiseen, arvoihin, syntiin ja diakoniaan. Sitaatiksi oli mielessä myös oma mietelause: ”Ihminen rakastaa omaisuutta ja kavahtaa varkaita. Jumala kavahtaa omaisuutta ja rakastaa varkaita.” Olen kirjoittanut aiheesta täällä.

Lasitaideteos Elisabet Unkarilaisesta muistelee pyhimystä, hänen anteliaisuutta ja hänen tekemää leipäihmettä. Köyhän prinsessan tarina tuntui sopivan kirjaani erinomaisesti. Jätin tarinan kirjoittamatta, sillä naisen asketismi taisi mennä liian pitkälle. Elisabet esimerkiksi köyhtyi niin paljon, että joutui antamaan lapsensa muiden hoitoon ja muuttamaan sikalaan. Elisabetin tarina löytyy suomeksi kirjoista "Kalastajaprinsessa" sekä "Tuli ja valo".  

Kuningas Mammona

Tämä lyhyt ”tarina” tarjoaa tylyn johdannon rahan ja köyhyyden maailmaan. Vastaavia väännöksiä löytää netistä, mutta ei mammonatwistillä. Mitä mammonan palvonta on? Ovatko vain miljardöörit mammonanpalvojia? Vai kaikki, jotka ovat osallisia nykyisessä rahajärjestelmässä? Ainakin olemme rikkaita. Se on minusta pelottavaa. Tarinan lopun hiekka viittaa myös vuorisaarnan päätökseen. 

 synti, elämän tarkoitus, diakonia

NSV5 Kaunis Jeesus, 69 Kun joku on lähellä Jeesusta 97 On meillä unelma, 104 Väsyneet maan, 117/VK954 Lahjalaulu,  VK140 Autuaita kaikki, VK441 Tänään tässä maailmassa, VK465 Lahjoita, Herra, perheisiimme, VK521 Oi ihminen, mieleesi paina, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi, Tuomari Nurmio: Mammona, Vesa-Matti Loiri: Syvä maanantai 

Matt. 5:1-12, 7:24-27

Jokapäiväinen velkamme 

Tämä tarina on samalla taloustieteen oppitunti, mikä kertoo, mitä raha on. Tietolähteenä on pitkälti Ville Iivarisen kirja ”Raha – mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla”. Tieto lisää tuskaa. Tarinassa ei ole asiavirhettä: pankit todella luovat rahaa tyhjästä, eivät lainaa sitä. Aihe on siitä kristillinen, että juuri Jeesus julisti riemuvuotta ja kehotti rukoilemaan velkojen anteeksiantoa.

 Jeesus, synti, selviytymisen salaisuudesta, diakonia

NSV5 Kaunis Jeesus, 97 On meillä unelma, 100 Sateenkaariunet, 117/VK954 Lahjalaulu, 120 Maailman kaikissa kylissä, VK59 Leipää pelloilta maan, VK436 Rakkaus olet ääretön, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi

Luuk. 4:18-19

Surkea vakuutusmyyjä 

Tämä on kriittinen tarina vakuutusbisneksestä, jota pidän yleisesti epäeettisenä. Kuulinkin erään vakuutusyhtiön johtajan kiteytyksen firman tarkoituksesta: "otetaan ihmisen rahat ja pidetään ne". Toisaalta, eihän se ole tyhmä joka pyytää, vaan se, joka maksaa. Olitpa tarinan sanomasta mitä mieltä tahansa, yhteisymmärrys vallinnee vakuutusbisneksen ja hengellisyyden jakamasta alueesta. Se kiteytyy pitkälti sanoihin "turva", "huoli" ja "aarre".  

NSV5 Kaunis Jeesus, 25 Sinua katsomaan, 37 Mitäpä jos, 69 Kun joku on lähellä Jeesusta, 70 Hymni, 71/V199 Herra on minun paimeneni,79 Lunastajani elää, 85 Hän teki kaiken, 89 Iankaikkiseen, 90 Jumala kuuli, VK157 Maailma täynnä turhuuttaan, VK398 Kun on turva Jumalassa, VK521 Oi ihminen, mieleesi paina, VK560 Maat, metsät hiljenneinä, VK600/V235 Hyvyyden voiman ihmeellisen suojaanVK923 Silmäni aukaise, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi, V60 Niin kuin hopeaa, V203 Korkeimman suojassa, V215 Sydämellä Jeesuksen, Jouko Mäki-Lohiluoma: Hienoin mies, jonka tunnen, Jaakko Löytty: Miksi kiusaat?

2. Kor. 8:9 

Kerjäläinen

Oletko sinäkin kohdannut joskus romanikerjäläisiä? Olen yksi ilmiöstä hämmentynyt kansalainen. Päätin ottaa asiasta selvää ja kirjoittaa samalla tarinan peruskerjäläisestä. Tarinani perustuu Kimmo Oksasen kirjoihin. Lopetuksen ei ole tarkoitus haukkua romanilaisia tai kerjäläisiä, vaan viitata Jeesuksen sanoihin kanaanilaiselle naiselle. 

 diakonia, perhe, synti, selviytymisen salaisuudesta

NSV5 Kaunis Jeesus, 9/V218 Saviruukku, 90 Jumala kuuli, 97 On meillä unelma, 98 Rauhaa, NSV2015 18 Särkyneiden majatalo, 89 Iankaikkiseen, NSV2015/2010 57 Päivä päivältä vain, VK431 Ken on mun lähimmäiseni, VK436 Rakkaus olet ääretön, VK509 Herra, elämääni, VK954 Lahjoillasi meitä siunaat, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi, VK978 Te autuaat, te murheelliset, Jaakko Löytty: Kerjäläinen, Jarkko Martikainen: Onnelliset varakkaat 

2. Kor. 9:6-15, 15, Matt. 15:21-28, Jes. 58:1-9



Pummi

Tämä on tarina velasta, yhteiskunnan tukiverkoista, vanhemmuudesta sekä peliriippuvuudesta. Tarina vie samoihin tunnelmiin kuin Jera ja Jyri Hännisen kirja ”Suomalainen velkakirja – ihmisten elämä velkaantuvassa maassa”. Lopetuksen ei ole tarkoitus halventaa Jumalan sanaa. Eikö sankarimme reaktio ole aika inhimillinen? Silti jotain siunausta hänen köyhyydessään aavistaa. Pohja on hyvä paikka aloittaa kiipeäminen. 

à köyhyys ja rikkaus, diakonia, parisuhde ja perhe, synti, selviytymisen salaisuudesta, elämän tarkoitus, kärsimys, seurakunta

NSV16 Hukassa, 28 Minä itkisin, 34 Laula ihmisille, 41 Kaunis on elämä, 45 Pelastaja, 90 Jumala kuuli, NSV2010 12 Paha vaanii, VK509 Herra, elämääni, VK516 Kuulkaa keitä mestari, VK975 Arkinen halleluja, Maija Vilkkumaa: Mul ei oo rahaa 

Luuk. 6:20 

Diogenes ja Aleksanteri

Antiikista periytyvä tarina on rinnakkainen Jeesuksen kiusauskertomuksille. Tämä on jo kolmas juttu, jossa kerrotaan mahtavasta Aleksanterista. Luulin pitkään, ettei minulla ole tarinaa koirasta, mutta onpa hyvinkin. Kerta kielon päälle Aleksanterin suhteen löytyy täältä.   

 elämän tarkoitus

NSV71 Herra on minun paimeneni, 89 Iankaikkiseen VK510 Sinä, Jeesus ymmärrät parhaiten, VK923 Silmäni aukaise, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi

Matt. 4:1-11

Köyhyyden rikkaus

Ystäväni vinkkasi minulle tämän tarinan, jonka hän oli saanut Positiivareilta. En aluksi huolinut sitä, mutta tulin sitten toisiin ajatuksiin. Voi olla kliseistä todeta, että rikkautta on monenlaista. Tarina ei kuitenkaan ole kliseinen, eikä ainakaan minulle ennestään tuttu.

 elämän tarkoitus

NSV33 Katson sinun kättesi töitä, 71 Herra on minun paimeneni, 118/V332 Taas yllemme aurinko saa, VK490 Mä silmät luon ylös taivaaseen, VK560 Maat, metsät hiljenneinä, V379 Kanssa kaiken luomakunnan

1. Kor. 3:22

Äiti Teresa 

Historiallisista henkilötarinoista tämä on vasta toinen Newtonin jälkeen. Tätä lajia piisaa seuraavassa luvussa. Teresan sijoitin täynnä hänen köyhyytensä takia. Teresa muuten myös lensi paljon, vaikka hänellä ei ollut koskaan varaa lippuihin. Hänen annettiin matkustaa ilmaiseksi sen jälkeen kun hän oli tarjoutunut maksamaan matkansa lentoemäntänä. 

 Jeesus, diakonia, sankaritarinoita, pyhitys, kärsimys, seurakunta, elämän tarkoitus, lähetystyö

NSV40 Olet vapaa, 42 Kaksi tavallista kättä, 69 Kun joku on lähellä Jeesusta, 96 Yhtä, 106 Sama taivas, sama maa, 107 Evankeliumi, 109/V246 Pyhiinvaeltajan laulu, VK429 Ylitse kaikkien rajojen, VK430 Rakkaus, kun kuvaksesi, VK442 Herran ristin kantajiksi, VK510 Sinä, Jeesus ymmärrät parhaiten, VK951 Oi Jeesus, muuta minua

Matt. 25:31-46, 1. Joh. 4:7-12, 14 

Elokuva: The Letters 

Slummien miljonääri

Löysin tämän jutun Äiti Teresan elämänkerrasta ja halusin tehdä siitä oman tarinan. Vaikka tarina on lyhyt, siinä on peräti kaksi yllätystä. 

 kärsimys, pyhitys, usko, diakonia

NSV117/VK954 Lahjalaulu, VK430 Rakkaus, kun kuvaksesi, VK509 Herra, elämääni, V137 Sinun laillasi, Jeesus

Mark. 12:41-44

8 MAAILMAN VALO

Tässä osiossa on paljon historiallisia sankaritarinoita. Näitä kuunnellaan korva tarkkana. Ne kannustavat meitä uskon jaloon kilpailuun. Yli puolet jutuista on marttyyritarinoita. Silti tämä luku on positiivinen. Nämä tarinat kertovat suurista mullistuksista sekä pienistä ihmisistä, joista voi tulla unohtumattomia Jumalan avulla. 

Brasilialainen jalkapalloilija Ricardo Kaká juhlii voittoa Jeesus-paidassaan. 



Kilpajuoksija

Löysin tämän henkilötarinan Eric Metaxasin kirjasta ”7 miestä ja heidän suuruutensa salaisuus”. Oli kiva saada tarinoiden joukkoon muutama urheilujuttu. Sitä paitsi tarina on puhutteleva ja suoraan sanottuna aivan uskomaton. Tarinaa on helppo lyhentää jättämällä alku ja loppu pois. Lentävän skotlantilaisen tarina juoksuradan ulkopuolella on kuitenkin yhtä dramaattinen.  

 usko, rukous, jumalanpalvelus, lähetystyö

NSV34 Laula ihmisille, 42 Kaksi tavallista kättä, 69 Kun joku on lähellä Jeesusta, 96 Yhtä, VK429 Ylitse kaikkien rajojen, VK430 Rakkaus, kun kuvaksesi, VK442 Herran ristin kantajiksi, VK512 Jo varhain, Herra, VK951 Oi Jeesus, muuta minua

1. Kor. 9:24-27

Elokuva: Chariots of Fire

Black Lives Matter

Otsikko herättää uteliaisuutta, ehkä epäilystäkin. Onko tarina kannanotto BLM-liikkeen puolesta tai sitä vastaan? No, ainakin allekirjoitan otsikon väittämän ja kannatan yhteiskunnallista tasa-arvoa. Varsinaisesti tarina kertoo Martin Luther Kingistä ja ottaa hänet esikuvaksi. Rasismin vastustus on edelleen ajankohtainen tehtävä. Tekemäni video johdattaa tarinan tunnelmiin.

 Jeesus, rukous, usko, synti, selviytymisen salaisuudesta, anteeksianto, kuolema, rikkaus ja köyhyys

NSV5 Kaunis Jeesus, 14 Kahden maan kansalainen, 24 Kädet Jumalan, 78 Be still, 90 Jumala kuuli, 95 Halleluja, tunnet sydämeni, 97 On meillä unelma, 98 Rauhaa, 111 Turhaan ette tänne tulleet, 112 Martti Luther Kingin laulu, 120 Maailman kaikissa kylissä, U2 Hands That Build America, Bruce Springsteen: We Shall Overcome, Jukka Leppilampi: Niin lauloivat 

4. Moos. 27:12, Matt. 5:43-48

Elokuvat: Selma, Judas and the Black Messiah 

Maan suola

Toivottavasti tämäkään tarina ei hiero suolaa konservatiivin haavoihin. Tarinan aihe, Mahatma Gandhi, on kristityille hankala hahmo: mies seurasi Jeesuksen opetuksia paremmin kuin keskiverto kristitty, mutta pysyi silti hindulaisena. Gandhin keskustelukumppanin kylmäkiskoisuus tuli mukaan tarinan kolmannessa versiossa. Se voi vaikuttaa vähän oudolta näin retrospektiivissä, mutta tuo juttuun oman särmänsä. Helsingissä on muuten nykyään patsas Intian vapaustaistelijasta.   

NSV92/V302 Kertokaa, 96 Yhtä, 97 On meillä unelma, 97 On meillä unelma, 98 Rauhaa, 99/VK501 Siunaa koko maailmaa, 100 Sateenkaariunet, 112 Martti Luther Kingin laulu, VK429/V311 Ylitse kaikkien rajojen, VK431 Ken on mun lähimmäiseni, VK515 Nouskaamme vuorelle korkeimmalle, VK590 Rauha ei saavu, jos emme, VK951 Oi Jeesus, muuta minua, V1 Sinun vain on valtakunta

Matt. 5-7, Luuk. 4:16-30

Elokuva: Gandhi 

Jumalan soturi

Jeanne d’Arcin tarina on yksi tunnetuimmista pyhimystarinoista kautta aikain. D’Arc on suosittu hahmo myös populaarikulttuurissa. Hänen tarinansa on traaginen, puhutteleva ja rajoja rikkova. Se saa  pohtimaan ihmeiden mahdollisuutta sekä elämän tarkoitusta. Vastoin yleistä käsitystä Jeannea ei tuomittu kuolemaan noituudesta. Monet tarinoistani ovat kansainvälisiä, mutta tähän sain mukaan ranskankielistä dialogia. 

 usko, kuolema

NSV65 Älä pelkää, VK146 Rauhan saivat pyhät Herran, VK310 Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on, V293 Liekkilaulu, Leonard Cohen: Joan of Arc, Kate Bush: Joanni 



Joga Bonito 

Tarinan nimi ei viittaa joogaamiseen, vaan portugalilaiseen lempinimeen jalkapallosta kauniina pelinä. Tarina syntyi hauskasti, kun tuskailin, etten keksi mitään tarinaa ja päätin katsoa vaihteeksi futista. Vastaus oli silmieni edessä. Euroopanmestaruuskisojen symboliikka, kuten polvistumiset ja sateenkaarinauhat puhuttelivat mieltä. Tässä on kristillinen versio ilmiölle. Totta, tämä on enemmän esitelmä kuin tarina. Väitän silti, että hartaus onnistuu, kun ottaa mukaan asiaan kuuluvaa kuvaa ja ääntä. 

NSV24/V299 Kahden maan kansalainen, 34/V207 Laula ihmisille, 42 Kaksi tavallista kättä, 69 Kun joku on lähellä Jeesusta, 96 Yhtä, 107 Evankeliumi, VK442 Herran ristin kantajiksi, VK904 Kohotkoon ilohuuto, V162 Kohottakaa huuto, V173 Nimeäsi Jeesus, V293 Liekkilaulu, V347 Juhlien juhla, Bellini: Samba de Janeiro

Taitoluistelija    

Kolmas urheilutarinani sai inspiraation Tonya Hardingin tarinasta. Löysin sen elokuvan "I Tonya" kautta. Miljoonat ihmiset tuntevat hänen kertomuksensa, mutta tämä tarina lähtee uusille poluille. Hengellisesti tarina kertoo yleispätevistä ydinaiheista, luomisesta, lankeemuksesta, lunastuksesta ja pyhityksestä. Tämä on myös ruumiinteologiaa ja omanlaista feministiteologiaa (vrt. tämä). Tässä on aika paljon symboliikkaa ja raamattuviittauksia, vahvimpana heprealaiskirjeen 12 luku. Asketismi tarkoittaa suomeksi harjoittelua, treenaamista. 

NSV1 Minun käteni soi, 5 Kaunis Jeesus, 9/V218 Saviruukku, 20 Tänään häneen uskoon, 30 Jää, 56 Rakastettu, 69/V209 Kun joku on lähellä Jeesusta, 79 Lunastajani elää, 85 Hän teki kaiken, 93 Lopusta alku, VK409 Suo, Jeesus, paras opettaja, VK430 Rakkaus kun kuvaksesi, VK510 Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten, VK903 Soi, virteni, kiitosta Herran, VK904 Kohotkoon ilohuuto, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi, VK978 Te autuaat, te murheelliset maan, V125 Lampaan iltavirsi, V128 Maranata, V383 Niin kuin on hanki valkoinen   

Sufjan Stevens: Tonya Harding, ZZ Top: Sleeping Bag, Heart: Barracuda https://www.youtube.com/watch?v=MdC5G7CDvbI&ab_channel=yodabeesh 

Hepr. 12 

Elokuva: I Tonya 

Sademetsien marttyyri 

Tämä on kirjan kolmas ekotarina, kertomus ilmastoaktivisti Dorothy Stangista. Dorothy on uusi marttyyri, josta ei ole vielä kirjoitettu. Tarina pitikin kursia kasaan eri nettisivujen avulla. ”Autuaita kärsivälliset: he perivät maan”.

 vastuumme luomakunnasta, synti, anteeksianto, rikkaus ja köyhyys

NSV2 Niin on kaunis maa, 14 Kahden maan kansalainen, 61 Luomisen laulu, 62 Vuorilaulu 79 Lunastajani elää, 97 On meillä unelma, 106 Sama taivas, sama maa, NSV2010 3 Katso meitä, NSV2010 24 He eivät koskaan sydäntämme saa, VK61 Ken tahtoo käydä Herran askelissa, VK140 Autuaita kaikki, VK 902 Jumalamme, suuruuttasi, VK947 Niin vähän pieni siemen kaipaa, VK 962 Jeesus, metsän heleydessä, VK976 Kyyneliin kastuu köyhien maa

Ap.t. 6: 8, 11-15, 7: 51-60, Luuk. 6:27-31, Matt. 5:1-12

Hyvyyden voima

Tarinan nimi viittaa kauniiseen virteen "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan". Se jaksottaa tarinaa. Tämä on sopivaa, sillä tarina kertoo virren sanoittajasta, Dietrich Bonhoefferista. Historiaa on tässä suoraviivaistettu: tosiasiassa Bonhoeffer pakeni hetkeksi Yhdysvaltoihin, mutta palasi takaisin. Tarina kertoo toisesta maailmansodasta ja kansallissosialisteista yksilökertomuksen rinnalla. Ja taivaasta. 

 Jumala, Jeesus, usko, seurakunta, kärsimys, kuolema, ikuinen elämä

NSV86 Kaikkivaltias, VK600 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan

1. Piet. 1 



Rakkauden ammattilainen 

Toinen Franciscus-legenda lainaa nimensä Juice Leskisen laulusta. Se on sopivaa, sillä tarina kertoo seksityöläisestä sekä rakkauden ammattilaisesta, joka sai stigmat. Minulle tarina osoittaa kultaisen keskitien ja rauhan moralismin ja kevytmielisyyden, farisealaisuuden ja julkisyntisyyden välissä. Tein tästä aikonaan nuorten messun saarnan, missä valotettiin syitä, jotka johtivat tarinan naisen prostituution pariin.

seksuaalisuus, synti, lähetystyö, usko

NSV41 Kaunis on elämä, 96 Yhtä, VK140 Autuaita kaikki, hengessänsä köyhät, VK510 Sinä, Jeesus ymmärrät parhaiten, V82 Niin alhaalla kukaan ei kulje, V99 Saavumme synkiltä teiltä, V144 Tule Jeesus ja siunaa lastas, Juice Leskinen: Rakkauden ammattilainen

Joh. 8:2-11

Anteeksiannon voima 

Tämä tarina rakentuu yllätyksen varaan. Samalla se on yksi neljästä tarinastani, jonka voi jaksottaa virrellä. Teksti perustuu kovin paksuun elämänkertaan. Sitä pitikin editoida ankaralla kädellä ennen valmistumista. Kirjan yksi rasismitarinoista BLM-jutun ja Kerjäläisen ohella. 

 anteeksianto, synti, selviytymisen salaisuudesta, rikkaus ja köyhyys

NSV1 Minun käteni soi, 24 Kädet Jumalan, 78 Be still,  99/VK501 Siunaa koko maailmaa, 93 Lopusta alku, 97 On meillä unelma, 98 Rauhaa, 120 Maailman kaikissa kylissä, VK431 Ken on mun lähimmäiseni, VK502 Jeesus, meitä kosketa nyt, U2 Ordinary Love 

1. Piet. 3:8-12

Elokuva: Mandela: Long Walk to Freedom 

9 KÄRSIMYKSEN KOULUSSA 

Kärsimys on yleinen aihe, joka on läsnä liki jokaisessa tarinassa. Näissä tarinoissa on kuitenkin selkeä pääteema: kärsimyksiin kätkeytyvä siunaus ja selviytyminen. Luku on keskimääräistä hivenen maallisempi, kevyempi ja valoisampi. Luvun sitaatiksi sopiI myös Albert Camus -aforismi: ”En tiedä mitään traagisempaa kuin onnellisen ihmisen elämä”. 

Anastasia ja enkeli 

Tämän tarinan kohdalla ponkaisin tuoliltani kuin Pekka Ruuska uuden hitin kuullessaan: levittäkää punainen matto, uusi Jalanjäljet hiekassa on syntynyt! No, aika näyttää, jäävätkö nämä tarinat elämään. Tarinan sanoma on minusta hurmaava ja juttu kivan visuaalinen. Ajattelin Anastasian parikymppiseksi naiseksi. Alun perin juttu oli yli puolet pitempi, mutta usein karsiminen ja lyhentäminen toimii. 

NSV6 En tiedä, 8 Antaa niiden huutaa, 9/V218 Saviruukku, 38 Suuret kädet, 41 Kaunis on elämä, 43 Hiljainen kaupunki, 50 Sitkeä sydän, 56 Rakastettu, 94 Siunattu olkoon hän, 118/V332 Taas yllemme aurinko saa, VK329 Kiitos nyt Herran!, VK338 Päivä vain ja hetki kerrallansa, VK339 Halleluja, kiitos Herran, VK341 Kiitos sulle Jumalani, V331 Tämän päivän meille annoit, V157 Jos mieles on tyyni, V326 Kiitos, EXIT: Kauneutta ja kipua

Room. 8:28

Karanteeni 

Tiesitkö, että sana "karanteeni" on italiaa ja tarkoittaa 40 päivää? Tuon ajan laivojen täytyi vartoa satamassa, kun rutto piinasi keskiajan eurooppaa. Tuo on myös suuren paaston päivämäärä. Koronaviruksen myötä karanteenista tuli monille arkea. Aika käy helposti pitkäksi samalla, kun tieto viruksen leviämisestä masentaa mieltä. Tässä on kuitenkin tarina huolettomasta karanteenista. En enää muista lähdettä. 

 Jumala, kärsimys, kuolema, ikuinen elämä, usko, seurakunta

NSV32 Turvakallioni, 34 Laula ihmisille, VK329 Kiitos nyt Herran!, VK387 Kun on turva Jumalassa, VK560 Maat, metsät hiljenneinä, VK923 Silmäni aukaise, Jumalani, VK950 Laulu kuuluu kirkkotiellä

Fil. 4:4-7, Matt. 6:25-34, 16 

Murehtija

Tässäkään tapauksessa en enää muista, mistä kuulin tämän jutun, mutta tuskin olen sitä itse keksinyt. Ainakin Carl Barksin sarjakuvassa "Ankkalinnan pamaus" hyödynnetään samaa ideaa. Tämä on oikein hauska ja maallinen juttu, mutta sen hengellinen merkitys putoaa käteen kuin kypsä hedelmä. 

NSV5 Kaunis Jeesus, 8 Antaa niiden huutaa, 11 Hei Jumala, 18 Elämä on nyt, 37 Mitäpä jos, 43 Hiljainen kaupunki, 56 Rakastettu, 65/V234 Älä pelkää, 81 Olet valveilla, VK338 Päivä vain ja hetki kerrallansa, VK341 Kiitos sulle, Jumalani, VK397 Kun on turva Jumalassa, V80 Kannatko sä yksin, V180 Tahdon kiittää Herraa, V199 Herra on minun paimeneni, V215 Sydämellä Jeesuksen, V249 Laulu jakamisesta

Fil. 4:4-7

Artemisian maalaus

Tämä maalaukseen perustuva tarina on yksi kirjan väkevimmistä. Maalaus itsessään on vangitseva, mutta kun kuulee tarinan sen taustalla.. huh huh. Kyseessä on kirjan ainoa ns. apokryfikirjoihin perustuva tarina. Olen kertonut tätä naistenpäivänä. 

kärsimys

NSV5 Kaunis Jeesus, 9/V218 Saviruukku, 34 Laula ihmisille, 38 Suuret kädet, 50 Sitkeä sydän, 65 Älä pelkää, 122 Pelko pois, NSV2015 72/NSV2010 76 Voimaa armon virrasta, VK318 Jeesus, sä ainoa, VK902 Jumalamme, suuruuttasi, VK978 Te autuaat, te murheelliset, Juha Tapio: Kelpaat kelle vain, CMX: Rikkisuudeltu  

Juditin kirja 

Ronja ja mestari 

Elämän suuriin lainalaisuuksiin kuuluu kyky antaa ja ottaa vastaan krittiikkiä. Tämä on usein vaikeaa. Ihminen suuttuu luonnostaan, kun häntä tai hänen työtään moititaan. Viisaampaa on pysyä nöyränä ja ottaa oppia. Tämä pätee myös hengellisyydessä lain saarnan kohdalla. Siksi kirjoittaminen ja ylipäätään taide ja urheilu on pitkäti samanlaista kuin hengellinen elämä. Armo on valkoinen paperi, se, että saa kasvaa, kehittyä ja yrittää uudelleen.  

NSV1 Minun käteni soi, NSV9/V218 Saviruukku, NSV34/V207 Laula ihmisille, NSV50 Sitkeä sydän, V197 Kyrie Eleison, VK318/V146 Jeesus, sä ainoa, VK547 Joka aamu on armo uus, VK484 Totuuden Henki, VK510 Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten, VK516 Kuulkaa, keitä mestari, NSV2010 12 Paha vaanii, Tommi Kalenius: Me ollaan, CMX: Ruoste, CMX: Melankolia

Hepr. 12:11

Vihapuheenaihe

Otsikko viittaa päivänpolttavaan aiheeseen, vihapuheeseen ja sen hillitsemisyrityksiin. Verkkoväkivalta iskee suoraan silmiin. Ylipäätään vainot kuuluvat kristityn elämään. Kuinka tällaiseen paskaan pitäisi reagoida? Voisiko todella olla nillittämistä, kumisevaa vaskea ja twitter-purkauksia parempi vaihtoehto? Löysin jutun Loreen Cunninghamin kirjasta ”Luovutusvoitto”.

 seurakunta, usko, kärsimys, lähetystyö

VK140 Autuaita kaikki, hengessänsä köyhät, VK354 Kristityn ilman ristiä, VK964 Jeesus, ristinpolkuasi, VK978 Te autuaat, te murheelliset maan

Matt. 5:11-12

Tunteista 

Täältä se psykokirkko ja päivän muoti-ilmiö nyt tulee! Veijo Hietala kertoi minulle, että tunteista on vasta hiljan tullut salonkikelpoisia. Tai siis, salongit ovat vaihtuneet olohuoneisiin, missä katsotaan tosi-tv:tä. Ilmiö olisi varmasti kauhistus kirkkoisille, jotka oppivat apatheian eli stoalaisen tyyneyden opettajiltaan. Tunteilumme onkin Lutherin peruja. Jeesus myös itki ja iloitsi, tunsi. Oma lukunsa on tunteisiin vetoaminen mainoksissa ja politiikassa. Toimii kuin häkä.  

 Jumala, synti, elämän tarkoitus

NSV10 Niin vähän tiedän, paljon tunnen, 12 Kaikkialla, 28 Minä itkisin, 34 Laula ihmisille, 37 Mitäpä jos, 65 Älä pelkää, 123 Turvasatama, VK102 Murhemielin, kyynelöiden, VK125 Kosketa minua, Henki, VK510 Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten, VK928 Nyt pelko pois, VK959 Saapua yhteiseen pöytään

1. Moos. 3

Elokuva: Inside Out



Töhertelijä

Tarina perustuu lopun yllätyspaljastukselle. Kuulijat tuskin tunnistavat kuvan miestä, joka tahtoi tulla papiksi. Löysin tämän tarinan riutuessani masennuksen vallassa. Sillä oli voimaa nostaa minut jaloilleni ja riemun aallonharjalle. Jeesuksella ja van Goghilla oli paljon yhteistä. Kaikki ei mahdu sovinnaisuuden muotteihin, onneksi.  

 kärsimys, kuolema, parisuhde ja perhe

NSV1 Minun käteni soi, 5 Kaunis Jeesus, 34 Laula ihmisille, 41 Kaunis on elämä, 45 Pelastaja, 50 Sitkeä sydän, 69 Kun joku on lähellä Jeesusta, 104 Väsyneet maan, NSV2010 52 Tule, Rauhan Henki, NSV2015 72/NSV2010 76 Voimaa armon virrasta, NSV2015 77 Sinä olet, VK516 Kuulkaa keitä mestari, VK916 Maailman kaikki rukoukset poimit, VK978 Te autuaat, te murheelliset maan, Don McLean: Vincent

Elokuvat: Van Gogh - Ikuisuuden porteilla, Loving Vincent

Ritari ja kerjäläinen

Tämän tarinan teema on vapaus. Vapaus on mahdollinen tila, vaikka kasvatus, yhteiskunta ja ympäröivät ihmiset määrittävät paljon. Ehkä meidän tulisi myös useammin miettiä uudestaan tuntemamme ihmiset, myös he, joista emme pidä. Mistä tiedämme, ovatko he pysyneet samoina vai muuttuneet? 

NSV4 Etsinyt ja kulkenut, 40 Olet vapaa, 41 Kaunis on elämä, 69 Kun joku on lähellä Jeesusta, 119 Tahtosi tiellä, 122 Pelko pois, 123 Turvasatama, 126 Sormus, VK429 Ylitse kaikkien rajojen, VK514 Anna meille rauhasi, VK525 Suurempi kuin sydämeni, VK938, Jeesus Kristus, suuri ihme, VK961 Laulan, koska herätit minut kuolemasta, V197 Edessäsi uudistun, V402 Vaeltaja

Gal. 5 

Itsekieltäytymisoikeus

Tarinan nimi on kristillinen muunnos itsemääräämisoikeudelle. Juttu on peräisin Jaakko Heinimäen pyhimyskirjasta ja Franciscuksen kukkasista. Kirjan kolmas fransiskaanilegenda siis. Tämä on tällainen hulluus- ja veijarijuttu. Kukahan tuon ihmeen keksi, tuskin minä. 

seurakunta, jumalanpalvelus, köyhyys ja rikkaus, pyhitys, kärsimys, Jeesus

NSV69 Kun joku on lähellä Jeesusta, 109/V246 Pyhiinvaeltajan laulu, 119/VK930/V143 Tahtosi tiellä, VK140 Autuaita kaikki, hengessänsä köyhät, Pekka Simojoki, Jumalan hullut 

1. Kor. 1:18-31

10 PERHE JA IHMISSUHTEET

Tuli vähän ympäripyöreä otsikko, mutta tänne on siis koottu tarinoita parisuhteesta, sosiaalisesta elämästä, vanhemmuudesta ja seksuaalisuudesta. Aika monipuolinen kokonaisuus siis. John Donne -sitaatti viittaa kuolemaan, miksi ei myös hääkelloihin. Kirjassani on aika paljon tarinoita lapsista ja nuorista, eniten täällä. Tyttö ja poika ihastuvat -aiheeseen suosittelen Kari Levolan hauskoja lyhyttarinoita. 

Robert Doisneau - Kiss by the Hôtel de Ville

Rakas älypuhelimeni

Ihmissuhdetarinoiden luku täytyy tietenkin aloittaa älypuhelimesta. Tämän tarinan äärellä sopii muistella omaa ensimmäistä puhelinta. Minä sain oman halkoni 13-vuotiaana vuonna 1998. Nykyään lapset saavat puhelimen jo 6 tai 7-vuotiaina. Älypuhelinelämästä ja riippuvuudesta voi lukea Catherine Pricen kirjasta.  

 elämän tarkoitus, selviytymisen salaisuudesta, synti

NSV12 Kaikkialla, 40 Olet vapaa, 55 Mysteeri, 63 Pyhän kosketus, 67 Tule, Pyhä Henki, 98 Rauhaa,  NSV2015 99/NSV2010 90 Vartiossa, VK464 Kuin oksat vihannoivat (myös Katajaiselta kansalta versio)

Room. 12:1-5

Musiikkivideo: Moby & The Void Pacific: Are You Lost In The World Like Me?

Jäähyväiset nukeille

Jatkamme sosiaalisen median eli tubettamisen parissa. Ilmiö on minulle aika vieras, mutta sain sen aika kivasti haltuun. Aitous on nykyään kovaa valuuttaa. Sellaiseksi se tulee vasta, kun ilmassa on feikkiä. Jeesuksen tekopyhät-tuomio viittasi muuten teatterinaamioihin. Kasvojen kääntäminen resonoi Herran siunauksen kanssa. Tarinan lopetus muistuttaa Truman Show -elokuvaa. 

NSV3 Jos sinä olet, 4 Etsinyt ja kulkenut, 8 Antaa niiden huutaa, 16 Hukassa, 22 Anna mun etsiä, 25 Sinua katsomaan,  34/V207 Laula ihmisille, 53 Luojan kaunein ajatus, 57 Mestaripiirros, 75 Ei oo kaltaistas, 125 Tuhkaa korulippaassa, VK484 Totuuden Henki, VK487 Jeesus, sinuun turvaten, VK506 Jeesus, tänne tulit meitä etsimään, VK507 Herra, lahjanasi sain, VK509 Herra, elämääni, VK513 Jeesus, sinä huomaat, VK516 Kuulkaa, keitä Mestari, Juha Tapio: Kuka näkee sut

Pandoran lipas 

Kirjan toinen pornotarina, nyt aiheena nettikäyttö. Pornosta voi ja saa olla montaa mieltä. Minusta se on selkeästi kristinuskon vastainen ilmiö. Myös ilman hengellistä viitekehystä on minusta typerää ulkoistaa oikea seksi ja halun kohde ruudulle. Ilmiö on räjähtänyt käsiin internetin yleistymisen myötä.  

NSV4 Etsinyt ja kulkenut, 19 Synnintunnustus, 74 Idästä länteen, NSV2015 62 Näinkö tulla nyt saan, NSV2010 12 Paha vaanii, VK238 Avioliiton Jumala, VK507 Herra, lahjanasi sain, VK509 Herra, elämääni, Sanni: Pornoo, Yona: Halipula, Yona: Elovena lovena eloon  

1. Kor. 6:12-20, Hepr. 13:4

Uusi Ruut

Tämä tarina on itsenäinen jatko-osa, nyt tarinalle "Jumalan selkä". Niin, avioerotarinaa minulle ei olekaan. Siksi suosittelen upeaa elokuvaa "Marriage Story". Tämän aiheena on siis uusperhe. 

 rukous, selviytymisen salaisuudesta

NSV9/V218 Saviruukku, 28 Minä itkisin, 38 Suuret kädet, 44 Minä sinua rakastan, 48 Ystävä, 51 Onnentuoja, 90 Jumala kuuli, 95 Halleluja, tunnet sydämeni, NSV2015 11/NSV2010 16 Vierellä kulje, NSV2010 52 Tule, Rauhan Henki, VK241 Herra, rakkaastani, VK819 Rakkauden syttyminen, VK822 Se tuntee onnen syvän, VK823 Rakkauden suurta juhlaa, VK972 Hiljaisessa siimeksessä

1. Moos. 2:18-24, Ruutin kirja



Pronssimalja

Kenneth E. Baileyn mukaan Paavalin rakkauden korkeaveisussa on peräti kolme viittausta Korintin kuuluisaan pronssintaontaan. Tämä tarina vie kumisevien vaskien tunnelmiin. Ajatukseni oli välittää opetus ”rakkaus on ennemmin antamista kuin ottamista” tarinan keinoin. Tästä tuli aika hyvä ja  sielunhoidollinen.

 Jumala, armo, kärsimys, synti, selviytymisen salaisuudesta

NSV1 Minun käteni soi, 4 Etsinyt ja kulkenut, 5 Kaunis Jeesus, 9/V218 Saviruukku, 12 Kaikkialla, 25 Sinua katsomaan, 28 Minä itkisin, 38 Suuret kädet, 41 Kaunis on elämä, 50 Sitkeä sydän, 52 Tuu mun vaimoksein, 54 Rakkaus on lahja Jumalan, 62 Vuorilaulu, 66 Kuule minun ääneni, 74 Idästä länteen, NSV2015 72/NSV2010 76 Voimaa armon virrasta, VK430 Rakkaus, kun kuvaksesi, VK517 Herra, kädelläsi, VK948 Vuodata nyt meihin, Herra, Juha Tapio: Aito rakkaus

1. Joh. 2:28-3:3, 1. Kor. 13, Ps. 23, 1. Joh. 4:16-21, 1. Joh. 4:7-12



Sukupuolten moninaisuudesta 

Eikö ole riskialtista tehdä tarinaa sukupuolista? Eikö väkisinkin joku tuomitse sen? Nauroinkin ystäväni kanssa: mitä jos saisi sekä liberaalien että konservatiivien vihat niskaan? Minusta taide, tarina ja dialogi mahdollistavat kohtaamisen ja keskinäisen kasvun. Jutun mielensäpahoittajaviitaukset ovat tarkoituksellisia. Onko tuossa jopa Sokraattisen menetelmän makua? Tomu on ironiaa sekä viittaus luomiskertomukseen. Tarinan tapahtumapaikka on Tampereella, kuinkas muutenkaan. Sukupuolipohdintoja myös täällä, täällä, täällä ja täällä sekä täällä ja jopa täällä. 

NSV9/V218 Saviruukku, 49 Ritarin päiväkirja, 52 Tuu mun vaimoksein, 125 Tuhkaa korulippaassa, VK464 Kuin oksat vihannoivat, VK511 Tie valmis on, VK509 Herra, elämääni, VK929 Kuka oon sinun suunnitelmassasi, V7 Ihmeellisesti tehty, V13 Aamuruskon siivin, Vesala: Kuningas, Kaseva: Striptease tanssija, Badding: Ikkunaprinsessa, Leevi & Leavings: Poika nimeltä Päivi

1. Moos. 1:27, 1. Moos. 2:18-25 

Merirosvokapteeni

Keksin tämän tarinan peuhatessani lasten kanssa leikkikentän merirosvolaivalla. Aluksi määräsin tarinan lankulle, sillä sekoitin nolosti albatrossin ja haikaran keskenään. Onneksi tajusin, että tarina toimii myös ilman lintuja. Tarina jättää auki syyn särkyneelle sydämelle. Kaksi syytä tulee mieleen, mitkä ovat oikeastaan yksi ja sama syy. 

 kärsimys, kuolema

NSV36 Kadonneet sanat, 65 Älä pelkää, VK338 Päivä vain ja hetki kerralansa, VK555 Oi Herra, luoksein jää, V89 Hän ohitse ei kulje, V223 Sinun varaasi kaiken laitan, V228 Uskon salaisuus, Ariel: Haikara lentää ohi

Tyhjän sylin messu



Raskausarpia

Tämä edellisen kirjan "aborttitarinan" korvaava tarina on tavallaan kirjani vanhin, sillä kirjoitin sen vuonna 2010 tekemäni näytelmän pohjalta. Onko lopetus nyt liiankin varovainen? Vitsailinkin editorini kanssa, että tähän voisi tehdä omat lopetusvaihtoehdot konservatiiveille ja liberaaleille. Minusta juttu on näin toimivan humaani.   

 luominen, kuolema, synti

NSV9/V218 Saviruukku, 38 Suuret kädet, 45 Pelastaja, 57 Mestaripiirros, 75 Ei oo kaltaistas, 126 Sormus, NSV2015 3/NSV2010 6 Luojan kaunein ajatus, NSV2015 98 Sinä olet, VK395 Jo ennen syntymääni, VK810 Jo ennen syntymääni, VK929 Kuka oon sinun suunnitelmassas? V7 Ihmeellisesti tehty, V13 Aamuruskon siivin, V234 Älä pelkää, V337 Tässä olen, V370 Me tulemme luoksesi suojaan 

Ps. 139:13-16

Elokuva: Juno 

Kate Bush

Ihastuin jokunen vuosi sitten Kate Bushin musiikkiin. Luin elämänkerran tästä populaarimusiikin omaperäisestä ykkösnaisesta. Tarina jäi muhimaan mieleeni, mutta päätin lopulta hylätä sen. Onneksi kirjoitin sen kuitenkin, sillä silmiin tuli kyyneleet tarinan valmistuttua. Se on aina hyvä merkki.

 elämän tarkoitus, luominen

NSV75 Ei oo kaltaistas, VK464 Kuin oksat vihannoivat, VK466 Oi Herra kaiken luoja, VK471 Hyvä Jumala, kiitän kodista, Kate Bush: Bertie



Acherontia Atropos

Teologian avainsanat tulevat usein kolmikoissa: ”luominen, lankeemus ja lunastus” tai ”synti, laki ja evankeliumi”. Eksistentiaalinen versio on ”tyhmyys, viisaus ja hulluus”. Tämä tarina havainnollistaa näitä olemisen tapoja. Tarinan sukulaisia ovat Jeesuksen tuhlaajapoikavertaus sekä Dostojevskin Karamazovin veljekset. Tarinan teema on pitkälti sama kuin Ritari ja kerjäläinen tarinassa: voiko ihminen kehittyä?

Jeesus, elämän tarkoitus, selviytymisen salaisuudesta, synti, perhe, rukous

NSV4 Etsinyt ja kulkenut, 27 Tuuleen eksyneet, 69 Kun joku on lähellä Jeesusta 74 Idästä länteen,VK430 Rakkaus, kun kuvaksesi, VK453 Kivi onko kourassani, VK509 Herra, elämääni

1. Kor. 1:18-31, Luuk. 15:11-32

Iho

Ystäväni vinkkasi minulle tämän perinnetarinan. Liekö tässä ensi kertaa suomeksi? Juttu on aika hellyyttävä. Se myös sekoittaa hienosti maallisen ja hengellisen pakan sekaisin. 

NSV38 Suuret kädet, 42 Kaksi tavallista kättä, 48 Ystävä, 120 Maailman kaikissa kylissä, VK464 Kuin oksat vihannoivat, VK466 Oi Herra, kaiken luoja, VK468 Syliisi hellään sulje, VK471 Hyvä Jumala, kiitän kodista, V300 Olisin niin mielelläni, Jari Kekäle ja ystävät: Ystävä, Viitasen Pia: Iho



Musta kissa

Hauskaa, että tämä on kirjani viimeinen tarina, sillä se on myös ensimmäinen kirjoittamani tarina. Pidin tämän aamunavauksessa päästyäni papin hommiin Kärkölässä vuonna 2011. Minusta juttu ei ollut kovin kummoinen, mutta nuoret ilmeisesti pitivät siitä, sillä he muistivat sen vielä vuosien jälkeenkin. Tarinassa mainittu laulu on CMX:n Ruoste.

 selviytymisen salaisuudesta, diakonia, kärsimys, kuolema

NSV11 Hei Jumala, 36 Kadonneet sanat, 74 Idästä länteen, VK338 Päivä vain ja hetki kerralansa, VK547 Joka aamu on armo uus, Juha Tapio: Kaunis ihminen, CMX: Ruoste 

Poistettuja kohtauksia

Paimenet

Paimenet narskuttelivat vihanneksia hämärässä.

He eivät tienneet, että niillä seuduilla liikkui joukko enkeleitä.

– Voitteko uskoa!? Yksi enkeleistä riemuitsi. – Kaikista enkeleistä minä saan kertoa Vapahtajamme syntymästä! Tuskin pysyn siivissäni!

– Kunhan muistat, ettet saa pelästyttää heitä, toinen enkeli toppuutteli.

– Pelästyttää? enkeli ihmetteli. – Minähän olen ihanuuden ilmentymä!

– Tulkaa, tuolla on paimenten keto!

Yhtäkkiä heidän edessään leimahti kirkkaus. He pelästyivät suunniltaan ja painoivat kasvonsa maahan.



Autuaaksijulistukset. Nyt.

Rukous tarinan päätteeksi:

Pyhä Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Sinun sanasi on täynnä luomisesi ihmeitä:
Maailma syntyy tyhjästä,
lähteitä puhkeaa autiomaahan,
kuollut sauva puhkeaa lehteen,
tuhlaajapoika saa armon
ja kuollut nousee elämään,
sanasi voimasta.
Tee luomistekojasi myös meissä,
sillä me olemme kuin unessa,
synteihimme kuolleita
ja sokeita kaikelle kauniille.
Tee meistä autuaita Herra
ja opeta meitä vastaamaan hyvyyteesi.
Aamen.