Blogisarjan kolmas osa käsittää ajanjakson vuodesta 13 000 eKr. vuoteen 4 000 eKr. eli kivikauden päätökseen ennen pronssikautta ja varhaisten korkeakulttuurien aikaa. Jakso on huomattavasti lyhyempi kuin aikaisemempien postauksien hämmästyttävät aikaharppaukset ja silti pitempi kuin koko ihmiskunnan historia tämän jakson jälkeen.
Tietomäärä ajanjaksosta on kiusallisen vähäinen. Mitä esimerkiksi Pohjois- ja Etelä Amerikassa tapahtui näiden tuhansien vuosien aikana? Ei ole juurikaan tietoa - paitsi se, että ihmiset metsästivät, söivät ja pariutuivat kuten aiemmin ja nykyään. Tietoa uskomusten saralta on jopa vähemmän kuin ennen, sillä kalliomaalausten luola ihmisen kotina, väestönsuojana sekä temppelinä alkoi jäädä unholaan ilmaston lämmetessä. Näiden muinaisten aikojen ihmisten heimot; mahtavat päälliköt, hurmahenkisimmät shamaanit ja visionääriset taiteilijat ovat hautautuneet ajan pohjamutiin.
Muistettakoon, että jonkin tekniikan tai vempeleen keksiminen, laaja-alainen käyttöönotto sekä maailmanlaajuinen leviäminen ovat kolme eri asiaa. Näiden välissä saattaa olla tuhansia vuosia. Erottelu esimerkiksi kivi- ja pronssikauteen onnkin hämmentävää: pronssikausi saavutti pohjoismaat yli tuhat vuotta myöhemmin kuin etelän innovaatiopesäkkeissä.
-13 000
Ihmisten leviäminen Pohjois-Amerikassa tapahtuu jääkauden ehdoilla: Kanadaa ja Pohjois-Amerikkaa peittää suunnaton ja vähitellen sulava Laurentian mannerjäätikkö, mutta asutuksen leviäminen etelään ja aina Etelä-Amerikkaan asti onnistuu sulan lounais-Amerikan kautta. Sulaminen synnytti myöhemmin Isotjärvet sekä Hudsoninlahden. Varhaisin todistus Etelä-Amerikan asutuksesta Chilestä löydetty jalanjälki n. 12 000 eKr.
-11 000
Amerikkojen ihmisväestö lasketaan edelleen tuhansissa, mutta väkimäärä kasvaa nopeasti samalla kuin megafauna - mammutit, mastodontit, jättiläislaiskiaiset ja sapelihammastiikerit - kuolee sukupuuttoon biisoneja lukuunottamatta. Amerian alkuperäiskansoilla, kuten Osageilla, todennäköisesti suullisena perimätietona säilyneitä muistoja "valtavista pedoista".
-11 000
Euroopassa ja muualla ihmiset olivat siirtyneet ja siirtyivät suurriistan pyynnistä enemmän kaikkiruokaisiksi eli kasvisruokaisiksi, luolista avoimiin maastoihin jokien ja merien rannikoille sekä keihäsmetsästyksestä jousipyssyihin alati kasvavissa metsissä.
-11 000
Pohjois-Amerikan Agassiz-jääjärvi vyöryy mereen pysäyttäen Golf-virran ja aiheuttaen Eurooppaan ja Lähi-Itään tuhatvuotisen kuivuuden ja kylmemmän ajanjakson, nuoremman dryaksen.
-10 700
Maanviljely alkaa nk. hedelmällisen puolikuun alueella, Egyptissa ja Mesopotamiassa eli Lähi-Idässä pitkälti selviytymiskeinona kuivuutta ja ruoanpuutetta vastaan. Viljelykasveina vehnä, ohra, ruis sekä linssi.
-10 500
Beringin maasilta jää kokonaan veden alle ilmaston lämmetessä sulkien Amerikan mantereen paleointiaanit esikolumbiaanisen luonnon armoille.
-10 200
Riisinviljely ottaa ensimmäisiä askeleitaan Kiinassa, maailman kolmanneksi pisimmän joen, Jangtsen varrella, tai kenties vasta myöhemmin. Tapa leviää hitaasti, sillä Intiaan riisinviljely saapui vasta 7 000 - 4 000 eKr.
-10 000
Eläinten domestikaatio alkaa hedelmällisen puolikuun alueella, myöhemmin Kiinassa ja Mesoamerikassa. Ensimmäisinä eläiminä hyötykäyttöön valjastetaan vuohet, lampaat, siat ja lehmät.
-10 000
Tasmania irtoaa Australiasta ja muodostaa näin suljetun sisäpiirin ja ekosysteemin.
-9 600
Jää alkaa jo väistyä itä-Euroopasta muuttaen maiseman tundraksi. Sama ilmiö alkaa tapahtumaan pohjoismaissa. Ensimmäiset hirvenhiihtäjät ilmestyvät Suomen maaperälle, Etelä-Ruotsissa oli käynyt peuranmetsästäjiä jo aiemmin. Myös saamelaisten esivanhemmat suuntaavat pohjoiseen Espanjasta ja Ranskasta. Itämerta edeltävä Yoldianmeri syntyy ja alkaa peittää Etelä- ja Keski-Suomea, jotka nousevat vähitellen meren yläpuolelle.
-9 000
Nykyisen Turkin alueella sijaitseva Göbekli Tepe pilareineen ja eläinrelifeineen on vanhin ihmisten rakentama temppeli. Ei varmuutta, oliko alueelle jo maanviljelyä ennen temppeliä. Eläinhahmot lienevät jonkilaisia pyhiä (palvottavia?) eläimiä ja symboleja, kenties myös johdattajia tuonpuoleiseen sekä uuteen elämään kuten korppikotkan ja käärmeen tapauksissa.
-8 700
Vanhin löydetty kupariesine, löydetty Irakista. Kupari oli ainoa (yksi ainoista?) ihmisen tuntemista metalleista. Kuparikausi levisi Balkanilta ja Lähi-Idästä vähitellen Eurooppaan.
-8 500
Näihin aikoihin ihminen alkoi viljellä erinäisiä hedelmiä kuten viikunoita, luumuja ja viinirypäleitä hedelmällisen puolen kuun alueella, banaaneja Uudessa Guineassa sekä kurpitsoja Meksikossa.
-8 000
Meksikon suurin lahja maailmalle: maissi
-8 000
Ancylusjärvi eli itämeren edeltäjä peittää vielä kolmasosaa Suomen pinta-alasta, lähinnä lännestä sekä Baltian maita ja Puolaa. Vesien lasku ja maan nousu synnytti monet järvemme, kuten Saimaan sekä Päijänteen. Myös hiidenkirnumme syntyivät näihin aikoihin luonnonnähtävyytenä 6 000 vuotta ennen Egyptin pyramidejä.
-8 000
Jerikon muuri ja torni ovat tiettävästi maailman vanhimmat lajiaan, jopa 10 000 työpäivän tulos.
-7 500
Maailman ensimmäiset kaupungit Jeriko ja Catal Huyuk muodostuvat viljelyskylien laajennuttua nykyisessä Palestiinassa ja Turkissa. Kaupungistuminen maanviljelyn ohella tarkoitti metsästäjä-keräilijöiden nomadielämän muuttumista paikalleen asettumiseksi. Kaupungeissa ihmisten asukaslukua ei enää mitattu kymmenissä tai sadoissa, vaan tuhansissa, ei kuitenkaan vielä pitkään aikaan kymmenissä tuhansissa.
Kaupunkiyhteisöjen seuraus oli uudenlainen turva sekä samalla kasvava sairauksien, tulipalojen sekä kilpailun uhka. Catal Huyukin menestys johtui paljossa laavalasimonopolista, Jerikossa taas keksittiin tiilen käyttö (polttaminen vasta -3 500). Kaupungistuminen oli hidasta. Seuraavat kaupungit, Ninive, Ur, Uruk ja Aleppo syntyivät paljon myöhemmin. Kaupungit olivat uskonnollisia paikkoja. Täältä on peräisin ensimmäiset, joskin tulkinnanvaraiset todisteet, vainajien eli esi-vanhempien palvonnasta. Neoliittisella ajalla jumalusko ja maanviljelys limittyivät hyvin todennäköisesti toisiina. Ilmeisesti metsästäjäyhteisön uskomukset villieläimineen ja naishahmoineen jatkoivat elämää maanviljelyskaupungeissa.
-7 000
Neoliittinen vallankumous eli maanviljely ja eläinten domestikaatio alkaa levitä Turkkiin, Kreikkaan sekä Eurooppaan, länsi- ja pohjois-Eurooppaan paljon myöhemmin.
-7 000
Englannin kanaali jää veden alle muodostaen Isosta Britanniasta saaren. Tuon aikaisesta, Britanniaa ja Tanskaa ympäröivästä maa-alueesta, Doggerlandista, tulee oma saarensa Pohjanmerellä.
-7 000
Kissoista ja ihmisistä tulee ystäviä Välimeren seudulla. Villi tapa alkaa levitä maailmalla, tuskin kuitenkaan viraalisti tai edes kulovalkean tavoin.
-6 500
Kana (Kiina?), aasi (Afrikka), laama (Andit) ja hevonen (Venäjä) kesytetään ihmisten toimesta.
-6 200
Norjan rannikolla tapahtunut kaikkien aikojen suurin maavyöry aiheuttaa jopa yli 30 metrin korkuisia megatsunameja hukuttaen "Euroopan Atlantiksen" Doggerlandin ja sen asukkaat lopullisesti veden alle.
-6 200
Laurenditin jäätikkö romahtaa ja aiheuttaa vesitulvan Meksikonlahteen sekä Pohjois-Atlanttiin, mistä seuraa 400 vuoden pieni jääkausi eli vaikea kuiva ja kylmä aika.
-6 000
Ihmiset alkavat valmistaa suolaa Romaniassa ja vähitellen muualla. Suola on ihmiskunnan tärkeimpiä kauppahyödykkeitä ja siten vaurauden, jopa sotien juuri.
-6 000
Vanhin löydetty Eläinten valtiatar/valtias patsas Catal Huyukista esittää ihmishahmoista jumalaa tai ihmistä eläinten, metsästettyjen ja kesytettyjen, herrana.
-6 000
Alkoholin ja viininvalmistus keksitään, tai siis alkaa saada systemaattisen valmistuksen muotoja ensin Armeniassa, myöhemmin muualla. Kiinalaisilla oma riisiviini jo aiemmin.
-5 700
Amerikassa Oregonin Mazama-tulivuori purkautuu ja synnyttää kraatterijärven. Klamath-intiaaneilla kenties maailman vanhin todistettu suullinen perimätieto tapahtuneesta.
-5 600
Jättimäinen tulva syntyy kun Välimeren pinta nousee ja vesimassat murtautuvat Mustaanmereen. Veden pinta nousi jopa 15 senttiä päivässä. Tulva hautasi ihmisasutukset ja viljelmät sekä tappoi kalat veden muuttuttua makeasta suolaiseksi. Pakolaisaaltoja sekä maanviljelyksen leviämistä mm. Bulgariaan ja Unkariin ja Ranskaan.
 |
| Raamatun kertomuksella Nooasta, arkista sekä tuhotulvasta on monia verrokkeja eri mytologioissa. Usein näissä kertomuksissa tulvan syynä on jumalan viha ihmisen pahuuden tähden. Tavallisesti Nooan kaltainen sankari kuitenkin pelastuu ja perustaa uuden ihmiskunnan ja ihannevaltion - poikkeuksena Suomi, sillä meikäläisten tarinassa paisumus on vain sivujuoni sille, että joku perkele saa Väinämöisen lyömään kirveen polveensa. Todennäköisesti myytit eivät ole pelkkää sepitettä, vaan muistoja oikeista luonnonkatastrofeista. Myytin ja tositapahtuman yhdistäminen on tosin vaikeaa. Raamatussa tulva peittää vuoretkin ja tuhoaa kaiken elollisen paitsi arkin asukkaat. Kenties "koko maan pinta" tarkoitti kuitenkin tuon ajan tunnettua maata, ei esimerkiksi Kiinaa tai Amerikkaa. Myyttien kohdalla lienee viisaampaa kysyä, miksi niitä kerrottiin ja välitettiin sukupolvelta toiselle kuin kysyä myytin todenperäisyyttä eli vastaavuutta tosiasioihin. |
-5 300
Mesoliittinen kivikausi vaihtuu viimein Suomessakin neoliittiseen kivikauteen, maanviljely ei saavu vielä raukoille rajoille, vaan keramiikka. Suomessa metsästys, kalastus, hylkeenpyynti ja koirankasvatus määrittivät arkea. Osattiin myös käydä kauppaa ja uskoa yliluonnolliseen kalliomaalausten sekä hautaesineiden ja punamullan perusteella.
-4 800
Maailman vanhin löydetty "aurinko-observatorio" eli Goseckin kehä Saksassa todistaa neoliittisen kauden ihmisten kiinnostuksesta tähtitaivaan ilmiöihin. Ilmeisesti varhaisin todistus talvi- ja kesäpäivänseuksen juhlinnasta. Rakennelmaan liittyi mahdollisesti jonkinlainen aurinko- ja kuukultti uhreineen.
-4 400
Kullantaonta keksitään Bulgariassa, missä vaikuttanut Varna-kulttuuri on kenties ollut esihistoriallisen Euroopan kehittynein asuinpaikka. Yhtä kultivoituneita kulttuureita löytyy muuallakin, kuten Kiinassa, tällä vuosituhannella. Varna-kulttuuri tunnetaan laajoista hautalöydöistä, kehittyneestä metallurgiasta sekä keramiikkatöistä.
-4 200
Mustanmeren pohjoispuolella ehkä yleistynyt ja sieltä levinnyt indoeurooppalainen kantakieli saattaa yhdistää Aasiassa ja Euroopassa asuvia heimoja.
 |
| Hindunainen keittää riisiä Pongal -sadonkorjuujuhlaa varten. Tällaiset juhlat liittävät luontevasti hengellisyyden, viljelyn ja karjanpidon yhteen. Pongal juhlassa riisiä tarjotaan jumalille sekä pyhille lehmille. Raamatussa mainitaan ohrantähkä- ja elonkorjuujuhla, jolloin Jumalalle tuli uhrata karjaa sekä ensisatoa. |
Neoliittisen vallankumouksen pääviljelyskasvit jakaantuvat aika kätevästi maantieteellisesti: vehnä Euroopassa ja Lähi-Idässä, riisi Aasiassa ja maissi Amerikoissa.
Viljelyskulttuurin merkitys näkyy uskontojen pyhyyskäsityksissä. Maailman kuuluisimmassa rukouksessa pyydetään juuri jokapäiväistä leipää. Jeesus kutsuu itseään elämän leiväksi ja sen myötä me kristityt syömme tänäkin päivänä leipää ja juomme viiniä kuolemattomuuden lääkkeenä.
Hindulaisuudessa riisi on pyhää ja siten osa monia rituaaleja, kuten lapsen nimenantoseremoniaa. Amerikan alkuperäiskansat, kuten mayat, pitivät maissia pyhänä ja siten uskonnollisen elämän keskiössä. Mayat uskoivat maissijumalaan ja piirsivät elämänpuun maissina. Heidän mukaan ihminen oli luotu maissista.
Tämän ajanjakson merkittävimmät tekijät ovat ilmastonmuutokset sekä ruoka. Tätä esihistoriallista aikaa voisi siten verrata lautapelin aloittamiseen: kootaan lauta ja jaetaan resurssit. Tilaa riitti ja asumattomia seutuja oli löydettävissä, sillä maailmassa oli vuonna 10 000 eKr. vain muutamia miljoonia ihmisiä eikä vielä vuonna 4 000 eKr. mennessä montaakaan kymmentä miljoonaa (Suomessa noin 10 000). Maanviljelijät saattoivat elää pitkiä aikoja rinnakkain metsästäjä-keräilijöiden kanssa, todennäköisesti paremmassa sovussa kuin Raamatun Kain ja Abel, esimerkiksi Euroopassa. Tähän aikaan oli jo yhteiskuntaluokkia, aristokratioita sekä eliittejä, joihin kuului hallitsijoita sekä shamaaneja.
