maanantai 29. toukokuuta 2023

Ihmisien ja jumalien aikajana osa 2: Ihmisen esihistoria

 

Blogisarjan toinen osa käsittelee ihmisten esihistoriaa ihmiskunnan alkuhämäristä viimeisen jääkauden päättymisen ja holoseenin kynnykselle reilu 10 000 vuotta sitten. Ensimmäisen osan käsittämättömät aikahypyt alkavat jo hidastua, mutta aikajana on edelleen hengästyttävän pitkä. 

Yleensä ajoitamme esimerkiksi Egyptin pyramidit ihmiskunnan muinaisaikaan, mutta mikäli tieteen tarina ihmisestä pitää paikkansa, jo pelkän homo sapiensin aikajanalla faaraoiden aika sijoittuu tähänastisen historiamme loppupäähän. Muinaisajoista on erittäin vähän tietoa, kymmenistä tuhansista vuosista vähemmän kuin viimeisistä euroviisuista! Ajoitusvirheet koskevat helposti tuhansia vuosia. 

Juuri tämä jakso määrittää ihmisyyden. Jakso on myös sikäli erikoinen, että seuranamme on muiden ihmislajien edustajia - olkoonkin, että heistä ei ole juurikaan kerrottavaa. Olipa muinaiset esi-isämme ja esiäitimme kuinka tyhmiä, taikauskoisia ja karkeita tahansa, voimme muistaa heitä kunnioituksella, sillä ilman sukupolvien ketjua, emme olisi täällä ihmettelemässä juuriamme. 

Muinaisina aikoina elämä ja sen jatkuminen on rakentunut perusasioiden, lisääntymisen, ravinnon ja sosiaalisen kanssakäymisen varaan. Perusasioiden merkitystä ei tule väheksyä, vaikka ne eivät ylittäisikään uutiskynnystä tai jättäisi jälkiä jälkipolville. Myös tämän päivän elämä keskittyy pitkälti parin etsimiseen,  lenkkimakkaraan sekä kaverikupliin. 














25 000 tuhatta vuotta sitten nykyisessä Ranskassa kaiverrettu naisfiguuri todistaa, että naiset ja seksi ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Naisen kädessä lepäävä biisonin sarvi saattaa symbolisoida runsaudensarvea tai fallosta. 


-3 000 000 

Etelänapina, ihmisten esi-isä, kehittyy Afrikan savannilla muiden eläinten seurana. Suuri siirtymä puusta maahan, neljältä jalalta alkeelliseen kävelykykyyn. Nisäkkäiltä synnytys ja imettäminen, hoiva apinoilta, hännättömyys ihmisapinoilta, pedoilta hampaat ja laumakäyttäytyminen.  


-2 000 000

Ihmisapinoita alkaa levitä Afrikan ulkopuolelle Lähi-Itään, Aasiaan ja Kiinaan. 


-1 800 000

Homo habilis, käteväihminen, nylkee riistaa terävillä kivillä, alkeellinen työkalujen käyttö --> vanha kivikausi  


-1 500 000

Ihmisen esikieli - tanssi ja mielen rytmi. 


-1 500 000

Homo erectus, pystyihminen, kävelee ja käyttää työkaluja, kenties tultakin. 


-1 200 000

Ihmislajit alkavat vähitellen oppia kesyttämään ja käyttämään tulta. Lihansyönti. Lämpö. Yötoiminta.


-800 000

Ensimmäiset lautat, Indonesian asuttaminen 


-650 000

Heidelberginihminen, homo erectuksen ja nykyihmisen välimuoto, levittyy Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan.  


-500 000

Ihmisten lajit, nykyihminen, neandertalinihminen ja denisovanihminen rakentavat majoja. Ensimmäiset keihäät.  


-200 000

Homo sapiens levittäytyy Afrikkaa laajemmas, Lähi-Itään sekä Aasiaan, joskaan ei pysyvästi.


-107 000

Ihmislajit alkavat käyttää vaatteita, ilmeisesti pääsyynä suojaksi sääolosuhteita vastaan.  


-100 000

Ihmiset oppivat hautaamaan kuolleensa.




Kuolleiden hautaaminen, hautajaisseremoniat ja poismenneiden sureminen ovat ihmisille tyypillistä toimintaa, vaikka raja muuhun eläinkuntaan ole tässäkään ehdoton. Missä vaiheessa aloimme uskoa henkiin, jumaliin ja elämään kuoleman jälkeen? Uskonnollisuuden ajoitus on luontevaa ajoittaa yhteen taiteen, kulttuurin ja ihmisyyden itsensä kanssa. Kysymys on ensisijaisesti antropologinen ja teologinen: mikäli ihmisellä on henki ja sielu, se on operoinut jo esihistoriallisella ajalla. Hautaamisesta ei voi suoraa johtaa uskonnollisuutta, mutta tapa todistaa muiston ja ihmisen merkityksellisyydestä, mikä ei tyhjene pelkkään ruumiillisuuteen tai materiallisuuteen. Ainakin hautaaminen on humaanimpaa kuin syödä kuolleet tai jättää vainajat pedoille. 


-73 000

Sumatran supertulivuori Toba purkautuu ja viilentää ilmastoa tuhanneksi vuodeksi. Suurin ihmisajan purkaus ja mahdollinen selitys ihmisten kohtaamalle joukkotuholle sekä populaation pullonkaulailmiölle.


-72 000

Vanhin todennäköinen ajoitus jousipyssylle.  


-70 000

Homo sapiensin kongnitiivisen vallankumouksen harppaukset alkavat --> puhekyky, kieli ja kaksoisjäsennys, taiteen ja kulttuurin synty. Tarinat, mielikuvitus ja uskomukset, suuremmat heimot ja ryhmät 


-70 000

Homo sapiens poistuu Afrikasta levittäytyen Aasiaan ja Oseaniaan.


-61 000

Vanhin löydetty neula. 


-50 000 

Ihminen asuttaa Australian mantereen Indonesiasta, ensimmäinen meren ylitys, megafaunan vähittäinen väistyminen ja katoaminen ihmisen tieltä, mahdollinen kulotustaito. 


-45 000

Ihminen asuttaa kylmää Eurooppaa ja elää joitain tuhansia vuosia neandertalilaisien kanssa, heitä syrjäyttäen, kenties myös tappaen ja ilmeisesti heidän kanssaan pariutuen.  


-42 000

Maailman vanhin kaivos nykyisellä Swazimaalla tuotti punakiveä ja malmia, mahdollisesti jo paljon aiempaa kaivostoimintaa. 


-40 000

Varhaisimmat ihmisten taideteokset, kuten hedelmällisyyspatsaat, Hohlenstein-Stadelin Leijonamies, luolamaalaukset sekä ensimmäiset huilut ja korut todistavat ihmisten esteettisistä kyvyistä. Esikirjallisuus eli painallus ja viiva, symbolit. Todennäköisesti uskonnollis-hengellisiä merkityksiä talismaaneina sekä kulttikuvina, jotka takasivat hedelmällisyyden ja metsästysonnen osana muinaisia rituaaleja.   



Raamatun kertomus ihmisen luomisesta, paratiisista ja lankeemuksesta määritti vuosisatojen ajan länsimaista ymmärrystä alkuperästämme. Tätä genesistä on vaikeaa, ehkä tarpeetontakin, yhdistää nykytieteen käsitykseen ihmisen evoluutiosta. Vaikeus yhdistää kahta suurta kertomusta johtaa helposti jomman kumman kieltämiseen. Ateistinen materialismi on pulassa materiaa vapaasti hallitsevan ihmisen edessä, mutta yhä lailla haastavaa olisi selittää esihistoriaa Raamatun kirjaimellisella, 6000 vanhalla aikajanalla. Tieteellinen ja raamatullinen kieli puhuvat samoista asioista. Hyvän ja pahan tiedon puu voisi viitata kognitiiviseen vallankumoukseen. Tähän liittyy moraalisuus, taju hyvästä ja pahasta sekä kyky kokea syyllisyyttä ja häpeää. Raamatun alkuluvut antavat oman vastauksensa vaatetuksen alkuperään, mikä ei välttämättä ole ristiriidassa tieteen kanssa. Paratiisikertomuksen kirjallisuudenlaji ei ole yksiselitteinen: puhuva käärme viittaisi myyttiseen faabeliin, mutta Raamatun sukuluettelot pitävät Aadamia ensimmäisenä ihmisenä. Raamatun alkuluvut ajoitetaan yleensä mesopotamialaisen mytologian rinnalle 3000 vuoden päähän, mutta kenties tässäkin tapauksessa suullinen perimätieto menee kauemmas. Paratiisimyytin ajoittaminen voi siten olla yhtä vaikeaa kuin ensimmäisen unen ja unelman ajoittaminen.   


-40 000 

Neandertalinihmiset kuolevat sukupuuttoon, todennäköisesti ihmisten takia, kaukaa haettu, mutta ei mahdoton linkki peikkoihin. 


-36 000

Towerin-hill -tulivuori purkautuu Australiassa, mahdollisesti vanhin tähän päivään säilynyt suullinen perimätieto tapahtuneesta. 


-35 000 

Megafauna, kuten mammutit sekä ihmislajit homo sapiensia lukuun ottamatta alkavat kadota.


-35 000

Japanin asuttaminen.


-28 500

Uusi-Guinea asutetaan.


-27 000

Vanhimmat löydetyt keramiikan ja saviastioiden jäänteet nykyisen Tsekin alueella.  


-26 000

Sungirin hauta Venäjällä ja muut vastaavat esihistorialliset haudat tuhansine helmineen todistavat ihmisten hierarkiasta sekä käsityötaidosta, todennäköisesti myös uskonnollisuudesta, kuten jonkinlaisesta aurinkokultista. 


-25 000

Viimeisen jääkauden huippukausi, Pohjoismaat, Pohjois-Saksa ja Puola jäätikön vallassa, muutenkin kylmä Eurooppa, Pohjanmeri ja Englannin kanaali olivat kuivaa maata merenpinnan laskun takia. 


-23 000

Ihminen kesyttää koiran Siperiassa. 


-21 000

Varhaisin ihmisrakennelma (talot poislukien), Theopetra-luolan kivimuuri Kreikassa. 


-20 000

Ihminen asuttaa Pohjois-Amerikan kulkemalla Beringian maakannasta pitkin nykyisestä Itä-Venäjästä Alaskan kautta etelään. Amerikan asuttaminen saattoi tapatua aiemmin tai myöhemmin, tämänkin ajoitus vaikeaa. Monien alkuperäisheimojen esi-vanhemmat.  


-17 000

Lascaux'n luola Ranskassa käsittää tuhansia kuvia eläimistä ja ihmisistä, lähinnä suurista kasvissyöjistä kuten hevosista. 


-16 000

Viimeisin jääkausi alkaa vähitellen hellittää ja sulattaa pohjoisia jäätiköitä. 


Jääkausiaika sekä kivikausi kattaa ihmisen pitkän esihistorian ja jatkuu siitäkin eteenpäin. Tämän aikakauden ihmisiä kutsutaan tavallisesti metsästäjä-keräilijöiksi. Keräily ei niinkään liittynyt muumimukien tai jääkiekkokorttien tapaisiin keräilykohteisiin kuin ravinnon hankkimiseen vaikkapa simpukoita etsien. 

Nykyään huomaa mielipiteitä, joiden mukaan esihistoriallisten nomadien elämä oli rikkaampaa ja parempaa kuin holoseeniajan ihmisten. En lähtisi arvottamaan tällä tavalla, varmaan kaikki ei mennyt parempaan suuntaan, kun alettiin asettua kodeiksi, mutta ehkä kasvavalla ihmisjoukolla ei ollut paljon valinnanvaraa riistan vähetessä. Holoseenin kynnyksellä ihminen oli jo levittäytynyt lähes ympäri maailman. Ihmisten väkiluki oli useita miljoonia. Keski-ikä oli jossain 25 vuoden hujakoilla ja esimerkiksi lapsikuolleisuus varsin suuri. 





sunnuntai 14. toukokuuta 2023

Käärijän euroviisuesityksestä

Suomen ev.lut kirkko kannusti Suomen euroviisuedustaja Käärijää twitterissä yhdistämällä esiintyjän boleron Helsingin tuomiokirkkoon ja ilmoittamalla olevansa “hengessä mukana”. Ilmaus on paljonpuhuva. Se saa pohtimaan eri henkiä sekä kirkon suhdetta maallisuuteen, maalliseen kulttuuriin sekä juhlimiseen ja alkoholin käyttöön.

https://twitter.com/kirkko_evl/status/1655953076891820037

Tulipa pitkästä aikaa katseltua näitä viisuja. Olen populaarin ja maallisen musiikin ystävä, vetänyt lyriikkapiiriä ja kirjoittanut musiikista blogikirjoituksia. Kisat oli juuri sellaiset kun olin odottanut - paljon valoja ja efektejä, paljon pinnallisuutta, mutta vähän sisältöä. Iänikuiset erobiisit tympivät. Ne tuntuivat sopivan kaikkein vähiten tilaisuuden henkeen ja tarkoitukseen eli iloon ja juhlintaan, vaikka kritiikiksi voinee myös sanoa, että substanssi ja tarkoitus oli ylipäätään hukassa.

Käärijän kappaletta en ollut aiemmin kuullut. Alku ei ollut lupaava: mies örisee jotain laatikkoon suljettuna, elektronien biitti on väännetty rautalangasta ja tanssijoiden yliampuvat ilmeet huokuvat teennäisyyttä. Menon yltyessä myötähäpeän tunteen ja ryyppäämissanoituksia paheksuvan moralismin väliin aukeaa tulkinnallinen pakotie - voisiko hyväksyä huumorin varjolla? 

Esitys saa kuitenkin jatkua ja puhua puolestaan. Huomaan kappaleen hyödyntävän ääniskaalan vaihteluja. Kakkossäkeistössä yksinkertainen ja Käärijän laulun kanssa vuorotteleva biitti tuntuu jo toimivalta. Huudoista välittyy positiivinen voima ja energisyys, jopa aggressiivisuus. Suomi-ylpeys herää pirtaan - onhan tässä potkua, tyyliä ja omaperäisyyttä siinä missä muillakin esiintyjillä, jopa enemmän - ja omalla kielellämme. Hienoa, kun osaamme näköjään muutakin kuin jurottaa tai laulaa kotikisoissa: “leave me alone, I want to go home.” Toisaalta olen yhä varautunut. Laulussa on pahaenteisyyttä. Mitä petoa tässä manataan esiin?

Sitten tapahtuu jotain yllättävää, jotain mitä ei muissa veisuissa nähty: Käärijän kappale löytää uuden ja yllättävän ulottuvuuden. Nyt uhoaminen on poissa, tilalle on tullut kevyt ja leikkivä lapsenmielisyys. Ilo ja huumori kohtaavat esiintyjien tanssiliikkeissä. Huipennus toimii hienona kokonaisuutena hyvänolon kertosäkeenä, johon lähtee kuin itsestään mukaan.

Pinnallista ja maailmallista? Viihdettä ja nautintoa? Varmasti. Sanon silti amen.

lauantai 29. huhtikuuta 2023

Liike on lääke – puheenvuoro piispa Mari Leppäsen kolumnista ”Joogaava kirkko”



Tässä kirjoituksessa käsittelen Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppäsen Turun Sanomiin 21.4. kirjoittamaa kolumnia ”Joogaava kirkko”. Tekstini kursivoidut kohdat ovat kolumnista. Piispan tekstin voi lukea täältä.

Tarkoitukseni on käydä tekstin kanssa dialogia ja arvioida hengellisten kirjoitusten ilmiasun ja sisällön pätevyyttä tapaustutkimuksen avulla.

Leppäsen otsikko on retoristesti vahva, hätkähdyttävä. Kirkkoa ja joogaa ei ole tavattu yhdistää näin vahvasti toisiinsa. Lukija tahtoo tietää, mistä tässä on kyse.

Kirkossa on viime vuosina paneuduttu milleniaalisukupolvien ajatteluun.

Leppänen kertoo nuorten aikuisten mielipiteistä tehdystä tutkimuksesta. Tällainen tieto voi auttaa sanoittamaan ja elämään kristillistä uskoa ajalle puhuttelevalla tavalla.

Sukupolvikokemuksessa korostuu moninaisuus, moniarvoisuus ja moniäänisyys.

Moninaisuus on rikkaus. Olemme kaikki uniikkeja. Kristillinen usko ei tukahduta paikallisuutta, harjoita kulttuuri-imperialismia. Lisäisin, että yksimielisyys opin, etiikan ja käytännön saralla ei tukahduta moneutta, vaan torjuu sekasorron, eripuran ja relativismin.

Kirkolta odotetaan globaalin oikeudenmukaisuuden puolustamista, radikaalia rakkautta sekä arkista yhteyttä. Suorituskeskeisessä ja kiireisessä maailmassa kaivataan kehollisia, toiminnallisia ja kokemuksellisia tapoja ilmaista hengellisyyttä.

Milleniaaleilla on hyviä ajatuksia. Jeesus puhui myös rakkaudesta. Joskus emme tosin tavoita toisiamme sanoilla, joita käytämme. Mitä suorituskeskeisyys tarkoittaa? Kiireen ymmärrän, mutta kun lapset pitäisi ehtiä hakea ajoissa koulusta, tehdä huomisen ruoka ja maksaa laskut, ei ensimmäisenä herää ajatus tempaista pieni kehollinen, toiminnallinen ja kokemuksellinen hengellinen harjoitus – ellei vaikkapa kävelyä lasketa lukuun.

Yksi sellainen on jooga, josta on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tullut hiljaisuuden viljelyn muoto retriittien, pyhiinvaellusten ja meditaation rinnalla.

Jooga on siis vastaus milleniaalien toiveeseen. Mikäli jooga aikaansaa hyvää hedelmää, tuskinpa kellään on sitä mitään vastaan.

Samaan aikaan jooga herättää tunteita. Toiset pelkäävät, että nyt uskonnot sekoittuvat ja jooga eksyttää. Koska toimintaa ei tunneta, sitä vastaan koetaan epäluottamusta…

Kirkkojoogan vastustamisen pelkistäminen tunteiluksi ja tietämättömyydeksi on retorisesti hieman ontuvaa, mutta piispa kuitenkin huomioi ilmiön vastustajat. Kritiikki on kahtalaista: Joko jooga on henkistä, jolloin se on vierasta tulta tai pelkkää liikuntaa, jolloin kirkko ryhtyy kansalaisopistoksi. Ehkä Leppänen olisi siten voinut vielä tarkemmin kertoa, miten jooga ja kirkko liittyvät toisiinsa. Oliko Raamatussa tai kirkkoisillä viittauksia joogan harjoittamisesta?

Joogan harjoittajia on monenlaisia: toiset ylläpitävät sen avulla fyysistä terveyttään ja toisilla siihen voi liittyä henkisiä tai hengellisiä ulottuvuuksia — Olennaista on muodon lisäksi sisältö.

Teksti vaikuttaa hieman ristiriitaiselta korostaessaan samanaikaisesti joogan notkeutta ja sisällön olennaisuutta. Leppänen ei kerro, mitä tämä sisältö on, mutta ehkä olettaa lukijan ymmärtävän, että joogan sisältö voi olla myös kristillinen.

Milleniaalien kirkko -kirja peräänkuuluttaa kirkkoon käännettä, jossa muuttuvaa hengellisyyttä ja nuorten sukupolvien kokemuksia ei koettaisi ongelmaksi. Kirkon odotetaan olevan maailmaa muuttava voima, ei vain muutosten paineessa uudistuva.

Minusta piispan välittämän toiveen voi yleistää toiveeksi, ettei kukaan kokisi kenenkään kokemuksia ongelmaksi, saati kieltäisi niitä. Tärkeää on myös tunnustaa uskomisen vapaus sekä maailmankatsomuksiin liittyvät erot ja rajat. Eri mieltä saa olla. Kukin saa pohtia, mihin uskontoon tai liikkeeseen tahtoo kuulua. Juuri nuoret ovat maailmaa muuttava voima – kirkon sisällä tai sen ulkopuolella.

Milleniaalien keskuudessa elää toive yhteisöstä, joka ei sulje ihmisiä ulos. Toive on, että kirkko ottaisi heidän hengellisen kaipauksensa ja etsinnän todesta sekä tarjoaisi luontevia tapoja harjoittaa omaa hengellisyyttään.

Piispan välittämä toive on kaunis ja kristillisen uskon mukainen: evankeliumi kuuluu kaikille luoduille. Teksti onkin hyvää lakia meille, jotka kenties huomaamattomasti asetamme ehtoja armolle ja muodostamme sisäpiirejä. Leppäsen tarkoitus ei tietenkään ole vähätellä luterilaista tunnustusta tai sitä, että jokaisella yhteisöllä on itseymmärrys ja rajat, vaan välittää milleniaalien toiveita lukijoille.

Älyllisen uskonnonharjoittamisen rinnalle kaivataan koko kehossa tuntuvaa hengellisyyttä. Meditaatio, jooga ja pyhiinvaellukset luonnossa tarjoavat siihen luontevan ympäristön, joka on nuoremmalle sukupolvelle tuttua.

Joogaa kuulostaa hyvältä verrattuna pelkkään älylliseen uskonnonharjoittamiseen. Jäin tosin miettimään, mihin piispa tällä viittaa. Joka tapauksessa, liikunta ja liikkuminen ovat kannatettavia asioita. Pyhiinvaellus sopisi toki kirkkoon, mutta ovathan metsätkin Jumalan luomia.

Hiljaisuuden joogan jälkeen olen moneen kertaan kuullut: ”tämä on juuri sitä, mitä olen vuosia kaivannut”.

Joogasta siis selvästi pidetään. Kokemukset ovat varteenotettava seikka sen arvioinnissa, tulisiko jotain toimintamuotoa jatkaa tai tukea.

Tekstin vahvuus oli minusta milleniaalien kuunteleminen, heikkous yleisluonteisuus sekä se, että raja new age -henkisyyden ja kristinuskon välillä jää epäselväksi. Toisaalta myös kirkkojoogan vastustajien tulisi kertoa selvästi, mitä he vastustavat.

Vaan kenties Leppänen harjoittaa käärmeen oveluutta: houkuttelee väen seurakuntaan joogalla, johon sitten lisätään kristillinen sisältö: rukous, Jumalan sana ja ikonit?

maanantai 27. helmikuuta 2023

Ihmisien ja jumalien aikajana. Osa 1: Hello Earth


Tässä postauksessa ja juttusarjassa käsittelen maailman ja ihmiskunnan historiaa eli toisin sanoen vähän kaikkea aikajärjestyksessä edeten. Ihan kaikkea ei voi mainita saati ymmärtää. Yritän keskittyä tärkeisiin ja jänniin ilmiöihin ja tapahtumiin. Tulokulmani on yleisluontoinen, olen tosin suomalainen teologi. Uskon ns. teistiseen evoluutioon, mutta juttusarja ei ole kristinuskon apologia, eikä Raamattuviittauksia ole tarkoitus viljellä niin paljon kuin tässä alussa.   

Juttusarjan ensimmäinen osa käsittelee muinaisia aikoja ennen ihmissuvun ilmestymistä. Aikahypyt ovat siksi käsittämättömän suuria, ensin miljardeja, sitten satoja ja kymmeniä miljoonia vuosia. Lukijaa pyydetään tarkentamaan, korjaamaan ja lisäämään tietoutta kommenttiosion avulla.


-13 800 000 000 

Luominen, alkuräjähdys, todellisuus, avaruus ja aineellinen maailma, ajallisuus ja universumi syntyvät. "Alussa Jumala loi taivaan ja maan" 1. Moos. 1:1 


-13 500 000 000

 Galaksijoukot miljardeine tähtineen, pimeine aineineen ja mustine aukkoineen syntyvät, muassaan kotigalaksimme Linnunrata. "Jumala sanoi: Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia." 1. Moos. 1:14


-4 600 000 000

Aurinkokuntamme sekä sen planeetat, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus, Merkurius, Venus, Maa ja Mars syntyvät. Aurinko ja maapallo. Päivien ja öiden vuorottelu. 


-4 500 000 000

Kuu syntyy, mahdollisesti toisen planeetan törmätessä maahan, vuodenajat alkavat maapallolla. "Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet." 1. Moos. 1:16









Tähtien määrä on hämmästyttänyt ihmisiä halki vuosituhansien. Ne muistuttavat maailmankaikkeuden pitkästä iästä, sillä tähtien valo matkaa luoksemme valovuosien päästä. Yön pimeys ei johdu tähtien vähyydestä, vaan siitä, että useimpien miljardien tähtien valo ei ole vielä ehtinyt aurinkokuntaamme. Tähdet saa merkityksiä astrologiassa ja ihmisten uskomuksissa. Raamatussa kuvan kirkas Venus eli Aamutähti tai vanhastaan Kointähti on Jeesuksen symboli.  


-4 200 000 000

Maapallolle muodostuu (jättiläis)mantereita ja meriä. 

"Jumala sanoi: Kokoontukoon taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin. Ja niin tapahtui. Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi." 1. Moos. 1:10 


-4 000 000 000

Elämä syntyy, ensimmäinen yksisoluinen eliö ja alkusolu Luca. Bakteerit. 


-2 500 000 000

Jupiterilla ja Neptunuksella myrskyää, Marssissa ja Venuksella vettä, mahdollisesti myös elämää.


-1 400 000 000

Monisoluisia eliöitä.  


-1 000 000 000

Suvullinen lisääntyminen. 


-700 000 000

Maapallon ankarin jääkausi jäädyttää liki koko planeetan.


-600 000 000

Otsonikerros alkaa saavuttaa maalla elämiseen tarvittavan happitason. 


-500 000 000

Selkärangalliset eliöt, ensimmäiset kalat. 

"Jumala sanoi: Viliskööt vedet eläviä olentoja..." 1. Moos. 1:20a


-400 000 000

Kasvit valtaavat maan, puut ja metsät, hyönteiset ilmaantuvat. 

"Jumala sanoi: Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." 1. Moos. 1:11


-350 000 000

Sammakkoeläimet ja matelijat nousevat merestä. 

"Jumala sanoi: Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja..." 1. Moos. 24a


-300 000 000

Maapallolla on yksi jättiläismanner, Pangaia. Ensimmäiset vuoret ja joet, kuten Uralvuoret ja Rein.  


-251 400 000

Permikauden joukkosukupuutto hävittää elämää, etenkin mereneläviä, kuten trilobiitit. Tapahtuma kesti tuhansia, jopa miljoonia vuosia. Suuri kuolema. Etelämantereen liki 500 kilometriä leveä kraatteri saattaa liittyä tapahtumaan. 


-250 000 000

Dinosaurusten aika sarastaa. 


   











Joutsenliskon luuranko. Dinosaurusten aika kesti käsittämättömät 200 miljoonaa vuotta. Dinosaurukset kehittyivät, ne söivät ja lisääntyivät ja sitten... ne kuolivat sukupuuttoon. Mitä muuta kerrottavaa tästä ajasta olisi? Ennen tieteellistä aikaa, kuten tätä Mary Anningin fossiililuurankoa, dinosaurukset olivat myyttien lohikäärmeitä ja kaaoshirviöitä, kuten merihirviö Leviatan Raamatussa. 


-200 000 000

Ensimmäiset nisäkkäät ilmaantuvat maapallolle jurakaudella.  


-150 000 000

Linnut ilmestyvät. 

"...ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla" 1. Moos. 1:20b


-145 000 000

Krokotiilit ja hait ilmaantuvat dinosaurusten joukkoon. 


-130 000 000

Ensimmäiset kukat kaunistavat maata. 


-66 000 000

Dinosaurusten aika päättyy asteroiditörmäykseen. Liitukauden joukkosukupuutto ja maailmanpalo miljardin atomipommin voimalla aiheutti kilometrien korkuisia tsunameja. Ydintalvi. Jukatanin niemimaan ja Meksikon merenpinnan alla oleva 180 kilometriä leveä kraatteri mahdollinen jälki tapahtuneesta.


-55 000 000

Paleoseenin lämpöhuippu aiheuttaa pieneliöiden ja kasvien massasukupuuton. 


-50 000 000

Nisäkkäät kasvavat, kavioeläinten, apinoiden ja petojen alkumuodot. 

"...kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." 1. Moos. 24b


-45 000 000

Mannerlaatat liikkuvat hitaasti nykyisille paikoilleen, Australia ja Grönlanti irtautuvat, Intia rantautuu Aasiaan synnyttäen Himalajan vuoriston. Alpit ja monet joet syntyvät. "Jo ennen kuin vuoret syntyivät, ennen kuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa, sinä olit." Ps. 90:2  


-30 000 000

Andien vuorijono muodostuu.


-25 000 000

Maapallon ensimmäinen järvi syntyy Balkanille. 


-15 000 000

Asteroidi aiheuttaa lajien joukkotuhon. 


-3 000 000

Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan yhdistävä sekä Atlantin ja Tyynenmeren erottava Panaman kannas muodostuu. Euroopan lämpeneminen, Golfvirta. 




sunnuntai 5. helmikuuta 2023

Uusi Matrix

Tämä kirjoitus käsittelee elokuvaa ”Everything Everywhere All at Once” (2022). Elokuva on ollut esillä sen saatua juuri 11 Oscar-ehdokkuutta, monia muita huomionosoituksia sekä suitsutusta niin kriitikoilta kuin yleisöltä. Elokuvaa sopii verrata tieteiselokuvaan Matrix (1999), mikä uudisti genreä näyttävillä taistelukohtauksilla, kekseliäillä kameratrikeillä sekä visiolla koneiden luomasta lumemaailmasta.



Everything Everywhere All at Once kertoo kiinalaisesta perheenäidistä, jonka täytyy selviytyä veroviraston hampaista, sopia välinsä teinityttärensä kanssa sekä pelastaa universumi kosmisen bagelin reiästä.

Elokuvassa jokaisen ihmisen jokainen valinta luo vaihtoehtoisen rinnakkaistodellisuuden. Valaistuneet kykenevät siirtymään vaihtoehtoisten tietoisuuksiensa välillä ja omaksumaan heidän kykyjään. Hyppyä varten tarvitsee keskittyä, hieroa algoritmia tekemällä jotain outoa sekä painaa korvassa olevaa nappia. Tarina pursuaakin kaikenkarvaisia kummallisuuksia, perverssiä kuvastoa unohtamatta. Leffaa on hehkutettu ”queer-mestariteoksena”.

Maahanmuuttaja saattaa tarvita tajunnan laajentavia kykyjä ja kung fu taitoja selviytyäkseen verovirastosta. Everything Everywhere All at Once yhdistelee vimmatusti eri genrejä. Elokuva on läpeensä intersektionaalinen, sillä sen keskiössä on keski-ikäinen mamu-äiti sekä hänen lesbotyttärensä.

Elokuvan sanoma on eksistentiaalinen – elämän merkityksellisyyden löytäminen absurdissa maailmankaikkeudessa. Nihilismi, suuri ei-mikään, uhkaa. Mukana on vahva silaus buddhalaisuutta: tyhjyydestä avautuvia mahdollisuuksia, myötätuntoa kaikkea olevaa kohtaan. Valaistumista edustaa marketin muovinen irtosilmä otsalla. Näin elokuva leikkii olevan ja olemattoman, vapauden ja lainalaisuuksien sekä syvällisen ja pinnallisen vastakohtaisuuksilla.

Everything Everywhere All at Once todistaa kiinnostuksestamme ylittää katoavaisuuden, ruumiillisuuden ja ihmismielen rajat. Siten se taipuu dialogiin kristinuskon kanssa kaikesta sekavuudestaan, ristiriitaisuuksistaan ja sekopäisyydestä huolimatta. Kristillisen absurdin mukaan ihminen alkaa elää ikuisuuselämää liittyessään sanan ja sakramenttien kautta Jeesus Nasaretilaisen kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Luomamme maailmat heijastavat pelkojamme ja toiveitamme. Narnian tarinoissa taikaporttina toiseen maailmaan toimi vaatekomero, Tylypahkaan juostiin tiiliseinän läpi ja Matrixiin sujahdettiin puhelinlankoja pitkin. Tällaisten käpyrauhasten perusteella voinee päätellä vallalla olevan jonkinlainen teknologian innovaatioista, muodista ja perinteisistä uskonnoista inspiroituva idealismi.

Viihdemaailman messiaat ovat haaveittemme projektioita ja peilikuviamme. Kristinuskon messias on toista maata. Yhteys häneen avaa portit Jumalan valtakuntaan. Niin ”me julistamme, niin kuin on kirjoitettu, mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.”

sunnuntai 4. joulukuuta 2022

Luterilaisten ja ortodoksien erot ja kohtaamiset

Tässä postauksessa vertailen ortodoksisen kirkon ja luterilaisen kirkon teologiaa. Keskityn kuvan teologiaan, mutta myös laajempiin aiheisiin, kuten Jumalaan, Kristukseen ja pelastukseen. Esitän kirkkoja yhdistäviä sekä erottavia painotuksia oheisen taulukon avulla. Taulukko tuo ilmi molempien kirkon teologisen johdonmukaisuuden. Johdonmukaisuus ei vielä ole oikeaoppisuuden tae.

 

Taulukon tarkoitus ei ole arvioida, kumpi kirkko ilmaisee tarkemmin totuutta tai kristillisyyttä. Tarkoitus on tuoda ilmi kummankin kirkon erityispiirteitä ja korostuksia vertailutilanteessa. Liitän esimerkiksi kuvan ortodoksiseen kirkkoon ja sanan luterilaiseen kirkkoon. Tällä en tarkoita, että ortodoksinen kirkko olisi välinpitämätön sanan suhteen tai että luterilainen kirkko sivuuttaisi kuvan. Taulukko ei liioin ota kantaa siihen, kumpi kirkko toteuttaa sanan tai kuvan teologiaa uskollisemmin.

 

Ekumeeninen haaste koskee mahdollisuutta hyväksyä toisen kirkon painotuksia osaksi omaa teologiasta kokonaisuutta. On mahdollista nähdä vieraan kirkon tosiasiassa kieltävän sekä sille ymmärretyn korostuksen että taulukossa ilmaistun jaetun lähtökohdan.   

 

Taulukko on yleistys, jonka tarkoitus ei ole kieltää poikkeuksia. Olen tietoinen, että moneen taulukon kohtaan voisi esittää huomioita tai kritiikkiä mutkat suoriksi -mentaliteetista. Olen kirjoittanut aiheesta tarkemmin väitöskirjassani ja väitöstilaisuuteni lektiopuheessa. Luterilais-ortodoksista ekumeniaa löytyy myös täältä ja täältä


Traditioiden ja tunnustuskuntien jakaminen ja erotteleminen on mahdollista, mutta lukuisat yksittäistapaukset kyseenalaistavat yksinkertaistuksia. Maalaustaiteen saralla tulee nähdä lännen renessanssin ja idän bysanttilaisen perinteen sekoittuneen ja vaikuttaneen toisiinsa. Tämä näkyy tämän päivän kirkkotiloissa: renessanssimaalauksia ortodoksikirkoissa ja ikoneita luterilaisissa pyhissä tiloissa. Ina Collianderin väripuupiirros Enkeli sininen (1959) pohjautuu bysanttilaiseen ikoniperinteeseen, mutta siinä on myös lännen ja Pariisin vaikutteita sekä taiteilijan omaperäisyyttä. Ina vaihtoi kotinsa ankaraksi kokemansa luterilaisen uskon ortodoksiseen uskoon.  

 

Ortodoksinen kirkko

Jaettu lähtökohta

Luterilainen kirkko

 

Jumala ja metafysiikka

 

apofaattinen teologia kyseenalaistaa kuvaamisen

salattu Jumala

 

ristin teologia kyseenalaistaa kuvaamisen

mystiikka kuvien ympäristönä

Siinain vuori

kymmenen käskyä ja siviilielämä kuvien ympäristönä

kuva-prototyyppi -kunnioitus

toinen käsky, älä tee jumalankuvaa

kuva-prototyyppi -kunnioituksen puuttuminen

valo tuonpuoleisen Jumalan mystisenä visiona

Jumala on valo

valo uskon tietona kätketystä Jumalasta

kulta ilmaisee Jumalan kunniaa

Jumalan risti ja kunnia

vaatimattomuus ilmaisee Jumalan ristiä

kyseenalainen perintö pyhästä Sofiasta

Jumalan viisaus

kyseenalainen perintö nominalismista

luomaton kauneus

Jumala on kauneus

luotu kauneus

kosmos ja ikuisuus

Jumala operoi ajassa

historia ja ajallisuus

 

Kristus

 

inkarnaatio, uusi Adam

Jeesus

kärsimys, Jumalan Karitsa

Kristuksen jumalallinen luonto

Khalkedonin kirkolliskokous

Kristuksen inhimillinen luonto

risti voitonmerkkinä 

risti

risti kärsimyksen merkkinä

ristiinnaulitsemisen hillitty kuvaminen

Golgata

ristiinnaulitsemisen tunteellinen kuvaaminen

Tabor

historiallinen Jeesus

Getsemane

 

Estetiikka

 

kirkastunut alastomuus

ruumiillisuuden hyvyys

peitetty alastomuus

modernin taiteen hylkääminen

teologia ennen estetiikkaa

moniselitteinen suhde moderniin taiteeseen

käänteinen perspektiivi

teologia ennen tiedettä

peritty lineaarinen perspektiivi

ontologinen ja transparentti symboli (Dionysios Areopagita)

symboliikka

informatiivinen ja kielellinen symboli (Augustinus)

kuva

julistaminen 

sana

näkeminen

aistit

kuuleminen

ihmeitätekevät kuvat

Pyhän Hengen voima

epäily/tietämättömyys ihmeitätekeviä kuvia kohtaan

 

Pelastus, ihminen ja kuva

 

vapaa tahto

ihminen luotuna ja langenneena

vapaa ja sidottu tahto

Jumalan kuva armon vastaanottajana

armo

usko armon vastaanottajana

kuva välineenä pelastukseen

pyhitys

kuva vastauksena pelastukseen

jumalallistuminen

pelastus

vanhurskauttaminen

(luostari)asketismi

kristityt Jumalan valona

hyväntekeväisyys

ihmisen nousu

Jaakobin tikkaat

Jumalan laskeutuminen

stoalainen tyyneys

Hengen hedelmät

tunteellinen hengenelämä

pyhien ja reliikkien kunnioittaminen  

pyhät

pyhien ja reliikkien pidättyväinen tai olematon kunnioitus

 

Traditio

 

kirjoitukset osana erehtymätöntä Traditiota  

Raamattu ja traditio

sola scriptura ja erehtyväiset traditiot

käsittätehty Kristus ja Luukas ikonimaalarina

kristillinen kuvatraditio

välinpitämätön, epäilevä tai kriittinen suhde legendoihin  

7. ekumeenisen konsiilin hyväksyminen

ekumeeniset konsiilit

7. ekumeenisen konsiilin kieltäminen

kruunattu neitsyt Maria

Jumalansynnyttäjä

vaatimaton ja nöyrä Neitsyt Maria

taiteilijan säännöt

taiteellinen kuuliaisuus kristillistä ilmoitusta ja traditiota kohtaan

taiteilijan luovuus ja mielikuvitus

 

Liturginen elämä

 

kuvien rikkaus

liturgia

sanojen ja musiikin rikkaus

ikonostaasi ja kuninkaallinen ovi alttarille              

eukaristia messun keskuksena

(krusifiksi ja) avoin pääsy alttarille

eskatologinen

jumalanpalvelus

arkinen

vaarana jähmettyä menneisyyteen

eri kulttuurien rikkaus

vaarana kadottaa oma kuvakieli