keskiviikko 28. helmikuuta 2024

Ihmisien ja jumalien aikajana osa 5 - Israelin kuningaskunta

Blogisarjan kuudes osa kattaa 650 vuotta vuodesta 1250 eKr. vuoteen 600 eKr. Ajanjakso on kaukainen, eikä siitä ole jäänyt paljonkaan kerrottavaa jälkimaailmalle. Esimerkiksi Jouko Vahtolan tiiliskivessä "Suomen historia jääkaudesta Euroopan unioniin" ajanjakso kattaa vain pari sivua. Kerrottavaa ei ole muusta kuin hautaröykkiöistä, porotaloudesta ja keihäänkärjistä. 

Israelin kuningaskunta oli maallisillakin mittapuilla merkittävä. Raamatullisena aineistona Israelin kuninkaitten aika on ollut meidän historiaamme tähän päivään saakka. Näistä 3000 vuoden takaisista tapahtumista on puhuttu halki vuosisatojen kirkoissamme ja kouluissamme. Ei Roope-Setäkään etsinyt Hammurabin, Ramseksen tai Montezuman vaan Salomon kadonneita kaivoksia!

Israelin valtion sinivalkoinen lippu vuodelta 1948 rukousshaaliviivoineen sekä Daavidin tähtineen. Tähtisymboli periytyy keskiajalta, jolloin kyseessä oli pikemminkin Salomonin sinetti, mystis-esoteerinen pentagrammi. Daavidin tähti/kilpi liittää Israelin kansan muinaiseen kuninkaaseen. 









Valittu ajanjakso kattaa myös esihistoriallisen rautakauden ennen antiikkia.   

-1 250 Pronssikauden maailma ja kulttuuri katoaa pimeisiin vuosisatoihin. Heettiläinen valtio romahti, Hattusa paloi, mykeneläinen kulttuuri luhistui, Egyptin ja Assyrian valtapiirit kutistuivat ja monet Lähi-idän kaupunkivaltiot nääntyivät tai kokivat vähintään kovia. Kauppareitit autioituivat, suuret rakennukset ja taideprojektit jäivät toteuttamatta ja väki kituutti pienillä sadoilla levottomissa oloissa sukupolvesta toiseen. Kituuttelua kesti jopa 400 vuotta! Syy kurjuuteen oli kuivuus sekä nk. merikansat, pakolaismerirosvot, jotka hävittivät valmiiksi heikentyneitä yhteisöjä. Luonnon ankaruutta edettiin todeksi myös Keski- ja Pohjois-Euroopassa, etenkin 1159 eKr. (tai 1000 eKr.) jolloin Islannin tulivuori Heklan purkaus vei maanviljelijöiltä sadot useiksi perättäisiksi vuosiksi.

Yksi merikansoista on raamatullinen filistealaiset, jotka asettuivat Palestiinaan viiden kaupungin liittoumaan alkuperäisasukkaat eli kanaanilaiset syrjäyttäen. Kuuluisin näistä kaupungeista on ikivanha ja tänäänkin uutisissa esiintyvä Gaza. Filistealaiset kiusasivat pitkään foinikialaisia, jotka kuitenkin selvisivät maailmanlopusta paremmin kuin muut.   

-1 250 Israelilaisten exodus Egyptin orjuudesta. Exodus on Israelin ja juutalaisuuden kansallistarina sekä pääsiäisjuhlan aihe. Israelilaiset elävät ahdingossa, kunnes Jumala (Jahve?) ilmestyy palavassa pensaassa Moosekselle. Tästä seuraa Jumalan ja faaraon välinen mittelö, Egyptin 10 vitsausta ja Israelilaisten ihmeellinen pako Punaisen meren poikki. Sitten Jumala antaa Mooseksen välityksellä kansalle kymmenen käskyn lain Siinailla. Kansa harhailee erämaassa 40 vuotta ennen pääsyä luvattuun maahan. Israelilaisia kutsutaan myös heprealaisiksi. Heprea on yksi kanaanin murre. Mooses on Vanhan testamentin top 3 hahmo, juutalaisuuden perustaja ja kristinuskossakin oleellinen, joskin hän identifioituu vanhaan liittoon ja lakiin. 

Exodus-kertomuksen taustalla lienee jonkinlainen historiallinen ydin: osa israelilaisista on paennut Egyptistä varmaankin karismaattisen johtajan ja uskonnollisen innoituksen myötä. Raamatun kenties vanhimmassa yksityiskohdassa, Miriamin laulussa, iloitaan siitä, että Jahve syöksi vihollisen hevoset ja miehet mereen. Siinai-traditio lienee liitetty exodukseen myöhemmin. Ensimmäinen historiallinen maininta Israelista, faarao Merenptahin steela, on vuodelta 1213 eKr. Kertomukseen voi liittää uudenlaisen ymmärryksen vapaudesta, uskollisuudesta sekä historiallisesta tarkoituksesta, kunhan muistaa, että itse tarina lienee myöhäissyntyisempi.   

-1 210 Israelin saapuminen luvattuun maahan Joosuan kirjan mukaan. Kyseessä on vuorovaikutus ja sotatila kanaanilaisen kulttuurin kanssa. Alueen kaupunkivaltioissa palvottiin luojajumala El:tä, tämän puolisoa Astartea, näiden poikaa Dagonia sekä Elin poikaa Baalia. Kanaanilaiseen hedelmällisyyskulttiin kuului myös ihmisuhrit. Valloitus ei ollut yksi vyöry, vaan sukupolvien mittainen kehitys, jossa israelilaiset heimot ovat toimineet itsenäisesti, eläneet sopusoinnussa kanaanilaisten kanssa sekä taistelleet heitä vastaan. Maahan tulo sopii yhteen Juudan ja Samarian alueiden pronssi- ja rautakauden vaihtumisajan tyhjiöön. Kysymys synkretismistä on vaikea. Ilmeisesti israelilaiset ottivat El-jumalan itselleen, omaksuivat kanaanilaisten uhritapoja sekä valtasivat pakanallisia kulttipaikkoja (Sikem, Betel, Gilgal, Siilo) omikseen. On vaikea sanoa, onko esimerkiksi Raamatussa mainittu Nooan nuorimman pojan Kanaanin kiroaminen kanaanilaisten epäjumalanpalvonnan tai seksuaalisen moraalittomuuden takia juutalaisten vallitseva mieliala jo tänä aikana vai vasta myöhemmin. 

-1 200 Saksanmaan Tollensen taistelukentän suohautalöydöt todistavat pronssikautisen Euroopan kehittyneisyydestä. Suosta on löydetty yli sadan ihmisen luut. Taisteluaseina oli nuijia, nuolia, kirveitä, keihäitä sekä miekkoja. Jäännökset todistavat kahden armeijan yhteenotosta. Tutkimuksen mukaan kyse ei ole paikallisista vainajista. Tämä todistaa organisoidusta sotilasluokasta. Saksan tai monien muiden ajan historiasta ei ole tietoa. Kaupunkeja tai kirjakieltä ei ollut. Mainittakoon neljä kultaista pronssikautista hattua, jotka on löydetty Saksasta ja Ranskasta. Suipot hatut olivat ilmeisesti tietäjien kalentereita. Ne ovat varsin hienoja eli osaamista oli pohjoisessakin.  

-1 200 Rautakausi alkaa Lähi-Idässä, Turkissa ja Kaakkois-Euroopassa, myöhemmin Kiinassa, Intiassa ja Euroopassa. Suomeen rautakausi saapui nolosti vasta 500 jKr. Rauta oli keksitty jo aiemmin, mutta nyt sitä alettiin käyttää työkaluissa ja aseissa. Pronssi lie loppunut kauppareittien katkettua. Rautaa oli enemmän ja nyt sitä osattiin valmistaa. Kiinassa opittiin valuraudan käyttö sekä rautaiset aurat, jolloin maanviljely otti aimo harppauksen eteenpäin. 

Rauta on tämän ajan merkittävin keksintö. Meillä on rautakauppoja tänäkin päivänä. Uusi metalli takoi kauppareitit sekä sodankäynnin uuteen muotoon. 

Rautakaudella väkiluku nousi. Esimerkiksi Britanniassa saattoi olla jo miljoona ihmistä rautakaudella. Euroopassa rautakausi oli heimojen ja pienten kuningaskuntien aikaa, mistä on jäänyt muistoksi lukuisia mäkilinnoja. 

-1 125 Babylon nousee hetkelliseen kukoistukseen Nebukadressar I:n  johdolla. Babylonialaiset voittivat Elamin kuningaskunnan taistelussa ja saivat takaisin Mardukin patsaan. Mardukista oli tullut pääjumala. Babyloniassa ja muutenkin jumalan patsas tarkoitti jumalan läsnäoloa ja suojelua, joten patsaan varastaminen tarkoitti maan elinvoiman ja siunauksen katoamista. Ilmeisesti babylonialaiset katsoivat Mardukin itsensä päättäneen lähdöstään, jolloin sotilaallinen tappio oli jumalan rangaistus kansan synneistä. Marduk oli varastettu jo aiemmin heettiläisten ja assyrialaisten toimesta. 

Babylonialainen luomiskertomus Enuma Elis on tältä ajalta. Kertomuksessa Marduk luo maailman kaaoshirviö Tiamatin ruumista. Luomistarina muistuttaa Raamatun luomiskertomusta alkumerestä sekä kuudesta työ- ja seitsemännestä lepopäivästä. Raamatun Baabelin tornin esikuva, Mardukin Etemenanki-zikkurat lienee jo tältä ajalta. Mainittakoon myös "babylonialainen Jobin kirja", jossa oikeamielinen, mutta jumalien hylkäämä sankari pohtii elämän kärsimyksiä. 

-1 115 Assyria nousee entiseen loistoon Tiglatpileser I:n johdolla. Assyrian armeijat voittivat heettiläisiä Turkissa seuranneet fryygialaiset, Kommagenen kuningaskunnan, puolet Kappadokiaa, Syyrian pikkuvaltiot ja aramealaiset sekä Libanonin ja uhittelevan Babylonian. Assyria oli vahvin voima maan päällä, joten sen vaikutuspiirin alaisilla valtioilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin uhmata imperiumia tai liittoutua sen vasalleiksi - maksaa veroja suojelua ja verilöylyn välttämistä vastaan. Vasallikapinoita ehkäistiin terrorilla. Kerrotaan Egyptin tunnustaneen Assyrian asema lähettämällä Tiglatpileserille lahjaksi krokotiili ja liuta apinoita. Hallitsijan vaihdos on aina riskialtis hetki. Assyriassa vallankaappauskiistat johtivat sisällissotaan päättäen Assyrian keskivaltakunnan. 

-1 100 Intian historia on sekavaa ja tuntematonta, etenkin etelässä. Alkuperäisheimojen kanssa risteytyneet arjalaiset elivät pastoraalista elämää vailla kirjakieltä. Heimot levittäytyivät itään Gangesin tasangoille, kun väki kasvoi ja rautakirveillä pystyi kaatamaan viidakkoa. Nyt ihmiset asettuivat suurempiin yhteisöihin, viljelivät yleisemmin maata, alkoivat muodostaa valtakuntia sekä kirjoittaa pyhiä tekstejä muistiin. Näin etenkin varhaisimmassa Kuru-kuningaskunnassa. Hindulaisuuden kastijako periytyy kenties jo tältä ajalta. Neljästä Veda kirjasta Rigvedan lisäksi kolme muuta eli Atharvaveda, Samaveda ja Yajurveda ajoittuvat tänne. Kirjojen vanhimmat osat koostuvat taikuuksista, rituaaleista sekä liturgisista hymneistä. Kuru romahti 900 eKr. ja Intian sekä hindulaisuuden keskittymä siirtyi askeleen itään Pancalan kuningaskuntaan. Bramiinit hallitsivat soturiluokan kera.  

-1 100 Aramealaiset nomadit levittäytyvät Mesopotamiaan nykyisen Syyrian alueelta. Heidän itsenäistymisensä mahdollistui Assyrian heikkouden myötä. Aramealaisten pääpaikkana oli Damaskos sekä Babylon, jota he hetken hallitsivat. Aramealaiset jäivät myöhemmin Assyrian (910 eKr.) ja vahvempiensa jalkoihin, mutta jättivät perinnöksi kielensä, josta tuli peräti Lähi-idän lingua franca. Jeesuskin puhui arameaa. Aramealaiset ovat esisyyrialaisia. Monet tämän päivän ihmiset katsovat periytyvänsä aramealaisista. 

-1 100 Israelissa eletään tuomarien aikaa, jolloin heimot sotivat elintilasta midianilaisten, moabilaisten ja filistealaisten puristuksissa. Tuomarien kirja on myöhäsyntyisempi, mutta kuvannee ajan oloja myös totuudenmukaisesti. Esimerkiksi Deboran voitonlaulu on ajoitettu varhaiseksi. Kirjasta mainittakoon tyttärensä Jumalalle uhraava Jefta, Gideon-raamattujärjestön nimikkosankari sekä Israelin Herkules, Simson, jonka mahtavat voimat portto Delila leikkaa miehen hiuksista. Israelilaiset jäivät alakynteen filistealaisista, kunnes tuomari Samuelin aikana heimot yhdistyivät Israelin 1. kuninkaan Saulin alle ja nousivat vastarintaan. Filistealaiset voittivat kuitenkin pyhän kansan ja veivät israelilaisten liiton arkun mennessään. Indiana Jonesista tuttu esine oli yhden teorian mukaan Jahve-patsaan kantoalusta pakanakansojen tyyliin.  

-1 010 Kuuluisa kuningas ja israelilaisten Mannerheim Daavid nousee Juudan ja koko Israelin kuninkaaksi. Juonittelujen avulla tämä ammattisoturi irrottautui filistealaisten vasalliuskollisuudesta ja voitti heidät. Sitten Daavidin miehet voittivat jebusilaiset. Daavid teki Jerusalemista valtionsa pääkaupungin, koska se kohosi strategisesti heimojen välisellä alueella. Siirto oli hengellisesti haastava, sillä paikalla ei ollut hengellisiä juuria. Ilmeisesti paikallinen jumala El samaistettiin Jahveen ja Aabraham sepitettiin(!) kohtaamaan Saalemin kuningas kaukana menneisyydessä. Liitonarkin siirtäminen kaupunkiin sinetöi menestyksen. Jerusalem on maailman kuuluisin kaupunki, kolmen uskonnon historiallinen risteyspaikka sekä lukuisien laulujen aihe. Kristitytkin odottavat pääsyä taivaalliseen Jerusalemiin. Daavid laajensi valtakuntaa voittamalla ammonilaiset ja Edomin, jolloin hän hallitsi suurinta osaa Syyria-Palestiinaa.   

Daavidin vaikutus juutalaisuuteen ja kristinuskoon on suuri, sillä profeetan mukaan hänen valtakuntansa kestää ikuisesti. Raamatullisuuden takia monet kuninkaat ovat samaistuneet Daavidiin. Taiteilijat Michelangelosta Leonard Coheniin ovat kuvanneet miestä. Suomessa on veisattu vuosisatoja Daavidin Pojasta, politiikassa puhuttu Daavidin lingosta ja viljelty Daavid vs. Goljat -vertauksia. Daavid on hahmona monipuolinen: kuningas, soturi, nöyrä paimen, muusikko sekä Batseban suloihin lankeava katuva. Monet Raamatun psalmit liitetään kuninkaaseen. Daavid oli todennäköisesti historiallinen henkilö, sillä hänestä on löytynyt pieni ei-Raamatullinen maininta.  

-1 000 Mayojen korkeakulttuurin tuntomerkit alkavat näkyä olmeekkien rinnalla: liikkuvat heimot vaihtuvat pysyvään sivilisaatioon, pikkukylät suurempiin yhteisöihin ja ensimmäisiin kaupunkeihin. Keramiikka, laavalasipeilit, jade, keinokastelujärjestelmät, kuvakirjoitus ja ensimmäiset temppelit (tai ainakin rituaaliset maa-alustat) tulivat kuvioihin. Olmeekeilta perittiin jaguaarin palvonta ja maissin keskeisyys lautasella sekä uskomuksissa (ihmisen synty maissista). Maya-kulttuuri alkoi laajentua, etenkin nykyisestä Guatemalasta Jukatanin niemimaalle.    

-1 000 Indoeurooppalaiset paimentolaiset skyytit, persialaiset ja meedialaiset saapuvat ja asettuvat Iraniin. Skyytit olivat raisu soturikansa, jossa naisetkin taistelivat amatsonien tapaan viinin virratessa, tanssin hulmutessa ja musiikin raikuessa. He - siis sarmaatit - asuttivat myös eteläistä Venäjää. Valtakuntia tulokkaat eivät (vielä) rakentaneet, sillä alue oli Assyrian alla. Persialaisten uskonto ennen zarathustralaisuutta on pitkälti hämärän peitossa. 

Ilmeisesti arjalaisuusjuurten takia persialaisten uskonto muistutti paljossa esi-hindulaisuutta. Jumalia oli paljon. Pääjumala Ahura Madza oli jo mukana, samoin pyhien kirjoitusten, Avestan, varhaisimmat materiaalit, kenties myös legendaarinen profeetta Zarathustra. Mies oli ilmeisesti iranilaisen uskonnon reformaattori, minkä seurauksena polyteismi lähti muodostumaan kohti dualismia ja monoteismiä. Ukon ajoittaminen on kovin vaikeaa.   

-970 Salomosta tulee Juudan ja Israelin kuningas Daavidin valtaperimyskiistojen hautauduttua. Mies tunnetaan viisaudestaan ja loistostaan. Raamatun Sananlaskut, Saarnaajan kirja sekä Laulujen laulu liitetään kuninkaaseen. Salomonin aika oli rauhan ja onnen aikaa, joskin kansan vero- ja työtaakka oli huomattava kaupunkien ja palatsin rakentamisen vuoksi.  Salomonilla oli ilmeisesti lukuisia vaimoja. Hän teki mm. diplomaattisen naimakaupan Egyptin faaraon tyttären kanssa. Salomonin ja Saban kuningattaren suhteesta seurasi Etiopian kuningassuku menelikidit, jotka ovat edelleen voimissaan. Uskonnollisesti valtakunnassa vallitsi polyteismi. Salomo on varmaankin rakennuttanut Jahvelle temppelin, yhden maailman kuuluisimmista rakennuksista. Ilmeisesti temppeli kuitenkin muistutti paljossa ajan muita temppeleitä. Temppeli sekä sen tarkoitus jää historiantutkimuksessa epäselväksi, mutta Raamatussa sillä on keskeisiä, Jumalan läsnäoloon ja pelastukseen liittyviä funktioita. 

-930 Israelin ja Juudan hauras yhteys hajoaa erillisvaltioiksi: Daavidin dynastia jää etelään Juudaan, mitä pohjoinen Israel ei tunnusta. Israel oli taloudellisesti, sotilaallisesti ja väestöllisesti suurempi, mutta hengellinen traditio ja jatkuva kuninkuus suosivat Juudaa. Israelissa kuningas Jerobeam yrittää paaluttaa valtaansa elvyttämällä Danin ja Betelin pyhätöt. Taktiikka yhdistää Jahve-kultti Baal-kulttiin häränkuvilla ei onnistunut ja tuomittiin myöhemmin epäjumalanpalvonnaksi. Egyptin faarao Sisak tekee ryöstöretken Jerusalemiin ja Israeliin. Valtakunnan suuruus hiipuu. 

-900 Etruskit tervehtivät meitä Villanova-kautensa alusta. He tulivat vähä-Aasiasta tai olivat Italian alkuperäisasukkaita ja hallitsivat parhaimmillaan liki koko saapasmaata ja alueen kauppaa ennen roomalaisia. Sotilaallista, merenkulullista, kulinaristista ja taiteellista osaamista riitti kirjakielestä kuuluisiin hautamaalauksiin. Näin Eurooppa saa uuden kansan ja Italia juurensa historiassa. Antiikissa etruskit jäävät Kreikan ja Rooman varjoon, mutta he juuri välittivät edellisten kulttuuria jälkimmäisille ja siten eurooppalaisille jälkipolville. Etruskien jumalat olivat kreikkalaisperäisiä. Mukana oli myös lapsiuhreja, kohtalonuskoa, maksasta ennustamista, eläinjumalia, vainajien kunnioittamista sekä egyptiläistyylisiä uskomuksia tuonpuoleisesta. Etruskilaiset kaupunkivaltiot sotivat keskenään tai liittoutuivat, kuten 12 kaupungin liitossa. 

-1 027-771 Kiinassa Zhou-kansa kasvaa saaliskansasta vasalliksi ja lopulta Shang-dynastian voittajaksi ruhtinas Wu Wangin johdolla. Vanhalla johdolla oli yli 10 kertaiset sotajoukot, mutta ilmeisesti omat eivät tahtoneet puolustaa korruptoitunutta keisariaan ja niin pääkaupunki Yinxu vallattiin ja uusi dynastia kastettiin verilöylyssä. Zhou-dynastia omaksui paljossa Shang-väen tavat, kuten käsityksen keisarin taivaallisesta auktoriteetista. Dynastia hallitsi laajasti läänitysten ja vasallihallitsijoiden kautta, mutta ajan mittaan nämä pienet hallitsijat itsenäistyivät keisarin heikentyessä. Väkiluku nousi jopa 20 miljoonaan. Kungfutselaisuuden viisi klassikkotekstiä ovat peräisin Zhou-ajalta - siis ennen mestarin syntymää. Tekstit ovat runoja, puheita, riittikaavoja, historiaa sekä ennustussääntöjä. Dynastian loppuvaiheessa nomadiheimojen vandalisointi kiihtyi vasalliuskollisuuden laskiessa dramaattisesti. Barbaarit ryöstivät valtakunnan pääkaupungin Haon ja tappoivat kuninkaan vuonna 771 eKr.  

-882-842 Omrin dynastia hallitsee Israelia ja nostaa kansan loistoon Juudan kanssa käytyjen kahakoiden päätteeksi. Omri valloittaa lähialueita ja perustaa uuden pääkaupungin, Samarian. Omrin poika kuningas Ahab ja 11 muuta kuningasta liittoutuvat Assyriaa vastaan ja onnistuvat torjumaan suurvallan Qarqarin taistelussa vuonna 853. Raamatussa Omrin ja Ahabin mahtia ei hehkuteta, sillä heidät yhdistetään Baalin palvontaan, mikä olikin ajan meininki. Tosin Ahabin menestys ylivoimaista Syyrian armeijaa vastaan mainitaan. Raamatussa kuningas Ahabin rinnalla vaikuttaa pahiskuningatar Isebel sekä profeetta Elia. Elia on hengellinen ukkosenjohdatin, joka nostaa ihmisen kuolleista, saa rukouksellaan salaman iskemään taivaalta ja nousee tulivaunuilla taivaaseen kuolemaa kohtaamatta. Satoja vuosia myöhemmin odotettiin Elian paluuta.   

-850 Luoteis-Euroopan pakkaskausi alkaa. Skandinaavisen mytologian Fimbul-talvi juontunee kollektiivisen karmeista muistoista ajoilta, jolloin kesätkin ovat talvia ja ihmiset käyvät toistensa kimppuun tarvehierarkian pohjalla. Toisaalta ihmiset oppivat paremmiksi maajusseiksi, paimeniksi ja sepiksi kovien aikojen puristuksissa.   

-850 Foinikialaiset kukoistavat Libanonin rannikon lisäksi Välimerellä. Heidän kuuluisa aakkostonsa ajoittuu tänne. Pohjois-Afrikan Karthago perustetaan vuonna 812. Foinikialaisten historia on Euroopan historiaa, sillä heillä oli siirtomaita Kyproksella, Sardiniassa, Maltalla, Sisiliassa ja Pyreneiden niemimaalla. Yksi Euroopan vanhimmista kaupungeista, Lissabon, perustettiin viimeistään tällöin. Portugalissa majaa pitivät näihin aikoihin iberit, lusitaanit sekä keltit, joiden kanssa foinikialaiset ja kreikkalaiset kävivät kauppaa. Foinikialaiset kaupungit taistelivat Assyriaa ja 600-luvulla Babyloniaa vastaan ja joutuivat alistumaan vahvempiensa ikeeseen. 

-841-744 Jehun dynastia Israelissa, Juudassa Daavidin jälkeläisiä kuninkaina "hirmuhallitsija" Ataljan jälkeen. Kuningas Jehu oli väkivaltainen hallitsija, joka suisti Omrin sodassa kuluneen dynastian hautaan, särki kauppasuhteita mm. surmauttamalla foinikialaisen Isebelin ja tappoi myös Juudan kuninkaan Ahasjan. Aika on sekavaa poliittista sodankäyntiä Syyrian (Damaskoksen), Assyrian, filistealaisten, Edomin ja Juudan välillä. Israel maksoi Assyrialla suojelusrahaa Syyrian uhalta. Israel ja Juuda sotivat myös keskenään jälkimmäisen tappioksi. Israel oli hätää kärsimässä ja kutistui Samariaksi Syyrian paineessa. Assyria vapautti tilanteen tullessaan länteen hyökyttämään Syyriaa vuosisadan vaihteessa. Kuningas Jerobeam II pitkällä hallituskautena Israel voimistui ja laajeni Salomonin ajan loistoon. Juuda menestyi myös Israelin kumppanina. Toisaalta maa järisi uhkaavasti, profeetat Aamos ja Hoosea lausuivat tuomioita ja naapurivaltakunnat liittoutuvat Assyriaa vastaan jättäen Israelin kauppasaartoon. Ajanjakso päättyy anarkiaan, sisällissotaan ja väkivaltaisuuksiin kruunusta.  

-776 Kreikan pimeät vuosisadat ja tätä seurannut geometrinen aikakausi päättyy. Siirrymme Kreikan historialliseen aikaan, antiikkiin. Aika perustuu kreikkalaiseen aakkostoon, jotka olivat jälkimaailmalle niin merkittävät, että olen itsekin tapaillut niitä Helsingin yliopistossa. Vuosiluku on 1. olypialaisten ajankohta. Kreikkalaiset olivat kisailevaa sorttia ja ruumiinkunto oli korkeassa kurssissa. Tämä oli kaupunkivaltioiden ja siirtokuntien kukoistuksen aikaa. Vauraita olivat esimerkiksi Sisilian Naksos ja Syrakusa, 600-luvulla Marseilen kaupunkia edeltänyt Massalia Ranskassa sekä Turkin Bysantti ja Miletos, mistä käsin joonialaiset perustivat jopa 100 siirtokuntaa. Keskeisimpiä kaupunkivaltioita olivat vanhin Ateena, Sparta, Argos ja Korintti. Kreikassa monet tosin elivät maaseudulla. Maalaisjunttien käsite onkin peräisin viimeistään tältä ajalta. Ateenassa kuninkaan valta korvautui oligarkialla eli yläluokkaisten aristokraattien neuvostolla. Toisinaan vallan tosin kaappasi kansansuosiossa ollut tyranni. Kreikkalainen sodankäynti otti tällöin harppauksen eteenpäin falangi- ja hopliittitaktiikoiden (leveät kilvet, keihäät, tiiviit ryhmittymät) myötä. 

Kreikkalaisen ja samalla koko länsimaalaisen kirjallisuuden isähahmon, Homeroksen Odysseia ja Ilias ovat täältä peräisin. Niiden suosio on ollut huima, sillä itsekin tutustuin ala-asteella Odysseuksen harharetkiin kyklooppien ja seireenien parissa. Ilias on eeppinen runoelma Troijan sodasta. Homeroksella on ollut merkittävä vaikutus kreikkalaiseen jumaltarustoon sekä heeros-kulttuuriin. Toinen eeppinen varhaisrunoilija oli Hesiodos, jonka Jumalten synty on keskeisin lähde kreikkalaisille myyteille, kuten Prometheukselle sekä jumalten saippualle. 

Kreikkalaiset olivat läpeensä uskonnollisia jumalinaan mm. taivaan Herra Zeus, auringonjumala Apollo, luonnon ja hedelmällisyyden neitsytjumalatar Artemis, kreikkalaisten Astarte Afrodite, meren jumala Poseidon sekä manalan Herra ja kreikkalaisten perkele, Haades. Näillä oli kulttimenoja ja paikkoja. Kreikkalainen temppelirakennus ja arkkitehtuuri kukoistikin tästä eteenpäin. Mekin olemme lapsina vertailleet joonialaisia ja doorialaisia pylväitä pulpeteissamme. Emme miellä kreikkalaisia uskovaisiksi. Tämä johtunee siitä, että olemme itse eristäneet hengellisyyden kaupankäynnistä, politiikasta, urheilusta, kulttuurista sekä moraalista. Tai siitä, että kreikkalaiset suhtautuivat jumaliinsa esteettis-kirjallisesti. Kenties ihmiset alkoivat jo vähän kyllästyä oikullisiin jumaliin. Hesiodokselta huomaa Lähi-Idän vaikutteita hurrilaisilta sekä babylonialaisilta. Kielen, olympialaisten ja jumalien lisäksi kreikkalaisia yhdisti kuuluisa Delfoin oraakkeli eli ennustusinstituutio. Homma toimi asiaankuuluvin rituaalien, tulkinnanvaraisten viestien sekä tehokkaan vakoiluorganisaation avulla.  

-21.4.753 Historian kuuluisimman kaupungin Rooman perustamisvuosi. Mars-jumalan poika ja suden lapsi Romulus perusti kaupungin yhdessä veljensä Remuluksen kanssa. Tarinan mukaan roomalaisia oli aluksi vain kourallinen miehiä, kunnes nämä ryöstivät sabiinilaisnaisia (italialainen heimo) vaimoikseen. Sodan jumala Mars oli roomalaisille ja Italian heimoille tärkeä. Maaliskuu (March) juontuu Marsista. Zeuksen vastine Jupiter sekä Apollo tulivat Cumaen siirtokunnan perustamisen myötä. Muutenkin roomalaiset lainasivat kreikkalaisilta: Neptunus (Poseidon), Merkurius (Hermes), Bacchus (Dionysius)... sekä etruskeilta. Uskonnollisia menoja vakiinnutti jo Rooman toinen kuningas Numa Pompilius, josta saamme kiittää myös tammi- ja helmikuuta, silloin aiemmin vuosi oli kymmenkuukautinen! 

Rooma oli pitkään pelkkä kaupunkivaltio. Mukana oli kuitenkin alusta asti tuttuja elementtejä, kuten senaattorit sekä Vestan neitsyet, nuo arvovaltaiset nunnat, jotka vartioivat Vestan temppelin pyhää tulta. Myös Jerusalemin temppelissä piti palaa aina tuli. Opetus: ilman pyhää tulta ja sen vartioimista kansa tulistuu toinen toistaan vastaan.    

-745 Tiglatpileser III (os. Pulu) nousee Assyrian hallitsijaksi ja lähtee valtaamaan Syyria-Palestiinaa. Alueen valtiot joutuivat joko hävitetyiksi tai pakkoveron ikeeseen. Valloittajalla oli käytössään maailman ensimmäinen jatkuvasti aseistetun armeijan, kimmeriläisiltä opittu ratsuväki sekä viimeistä huutoa oleva piirityskoneisto. Israel tahtoi uhmata jättiläistä, Juuda ei. Tästä suuttuneena Damasko ja Israel hyökkäsivät Juudaan, missä kuningas pyysi apua - jopas jotakin - Assyrialta. Assyria valloitti Israelin Samariaa lukuun ottamatta sekä koko Syyria-Palestiinan provinssiksi. Tiglatpileser harjoitti pakkosiirtopolitiikkaa. Kun alueen valtiot jättivät vasalliverot maksamatta, Assyria valloitti myös Samarian kolmen vuoden piirityksen jälkeen vuonna 722 eKr. Samarialaiset tunnetaan myöhemmin paheellisena "sekakansana", joskin meille he ovat laupiaita Jeesuksen vertauksen myötä. Eipä tainnut ajan väki tietää, että yli 2 500v myöhemmin pohjoinen kansa nauttii "samarinia" närästykseen! Juudan kuningas Hiskia kapinoi Assyriaa vastaan toteuttaen samalla kulttireformin. Hiskia rakensi puolustusmuureja sekä vesitunnelin, joka auttoi Jerusalemia piiritystilanteessa. Assyria kuitenkin napsi kapinavaltioita, kuten Babylonian, suupaloikseen. Assyria voitti Egyptin joukot, filistealaiset sekä Juudan, mutta Jerusalem jäi valloittamatta. Syy tähän on epäselvä, kenties rutto iski Assyrian piiritysjoukkoihin. Raamatun mukaan enkeli löi kuoliaaksi 185000 assyrialaista yhdessä yössä.    

Raamatun profeetat Jesaja ja Miika ajoittuvat tänne. Jesaja on kristittyjen suosiossa. Hän julistaa maailmanrauhaa, jolloin miekat sulatetaan auroiksi. Jesaja ennustaa nuoren naisen tulevan raskaaksi. Tästä kristityt lukivat myöhemmin ennustuksen Jeesuksen neitseestäsyntymisestä. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa näkee suuren valon ja Daavidin valtakunta elpyy. Betlehemissä syntyy Israelin ihmeellinen hallitsija, joka pelastaa Israelin assyrialaisten käsistä. Perimätiedon mukaan kuningas Manasse sahautti Jesajan kahtia. 

-800-600 Intiassa Kuru ja Pancala saavat seurakseen Videhan, Kosalan sekä Magadhan kuningaskunnat, jolloin esi-hindulaisuus eli brahmanilaisuus jatkaa leviämistään. 600-luvulla Intian kyläyhteisövaihe "janapada" alkoi vaihtua laajempiin kaupunkiyhteisöihin "mahajanapadoihin", jotka olivat kuningaskuntia tai oligarkkivaltakuntia ensimmäisine kaupunkeineen sitten Indus-kulttuurin kulta-ajan. Näitä valtioita oli 16 ja suurin niistä oli Magadha. Mahabharatan vanhimmat osat ajoittuvat tänne. Ne kertovat myyttisestä Kuru-klaanin sodasta. Tämä on myös varhaisimpien pyhien kirjoitusten, Upanisadien, aikaa. Täten tältä ajalta ovat peräisin esimerkiksi pyhä kaikkeus- ja mantra tavu ja laulu Om, dharma-pohdinnat, alustavat monismifilosofiat eli ajatukset ihmisen sisimmän, Atmanin, ykseydestä Brahmaniin sekä reinkarnaatio- ja karmaoppien alkutahdit. Jumalista mainittakoon, että esimerkiksi kuuluisa Shiva ei alun perin ollut vedalainen jumala, vaan kehittyi sellaiseksi vasta myöhemmin vuosisatojen synkretismin tuloksena.   

-770-600 Kiinassa itäisen Zhoun sekä Kevättä ja syksyä -kausi. Zhoun valta oli nimellinen. Kiinan alue koostui jopa sadasta valtiosta, joista muutamat, kuten Jangtse-joen Chu, sulauttivat pienemmät itseensä. Valtiot tekivät sopimuksia, liittoutuivat ulkoisia vihollisia vastaan sekä taistelivat keskenään. Sisällissodat ja juonittelut kruunusta kuuluivat kuvaan. Aikakautta kutsutaan myös viiden hegemonin ajaksi ajan vahvimpien hallitsijoiden mukaan.   

-750-600 Meedian lyhyt kukoistuskausi alkaa. Deioces-kuningas yhdistää meedialaiset heimot yhdeksi, Iranin ensimmäiseksi kuningaskunnaksi. Persia oli Meedian vasalli, kunnes osat kääntyivät. Assyrian kaaduttua Meedia oli yksi Lähi-Idän mahdeista, mutta heistä ei ole jäänyt paljon tietoa kirjoitustaidon puuttumisen vuoksi. 

Fryygia kukoistaa Anatoliassa pääkaupunkinaan Gordion ja kuninkaanaan mm. myyteistä tuttu Midas. Valtakunnalla oli mm. kehittynyt tieverkosto. Fryygia liittyy vahvasti tarunomaiseen Troijan sotaan. Kimmeriläiset kurmottivat Fryygian historiaan. Alueelle nousi uusi mahti, lyydialaiset, jotka liittoutuivat ties keiden kanssa ja sotivat kimmeriläisiä vastaan. Aluksi tuli turpaan, mutta sotaonni kääntyi vuosisadan vaihteessa. Lyydian pääkaupunki oli Raamatussakin mainittu Sardes. Lyydialaiset jumalat muistuttivat muita pantheoneja. Heillä oli esimerkiksi äitijumalatar Artimus (vrt. Kybele ja Artemis) sekä vimmainen Pakis (vrt. Dionysius, Bacchus). 

Kolmas ajan suurvaltakunta oli pohjois-Syyrian ja Iranin Urartu.   

-704-609 Assyrian viimeinen kukoistuskausi ja tuho. Valtakunta taistelee raivokkaasti arkkivihollistaan Babylonia vastaan. Tämän jälkeen osansa saavat skyytit, Sidon sekä Egypti, jonka alistumisen myötä Assyriasta tulee suurin imperiumi koskaan. Assyrian viimeinen suuri kuningas Assurbanipal piti verisesti valtakuntaa koossa Babyloniaa, Elamia, historian kirjoihin saapuneita arabeja sekä monia muita vastaan. Hallitsija oli myös sivistynyt mies, mistä todistavat Niniven puutarhat sekä valtaisa kirjasto. Ninivestä oli tullut maailman loisteliain kaupunki. Kaupungin palatsi oli aikansa Versailles ja kuulut Babylonin riippuvat puutarhat kasvoivat ehkä täällä. Assyrian ote Egyptistä kirposi nopeasti. Juuda ja Babylonia itsenäistyivät. Kimmeriläiset ja meedialaiset ahdistelivat vanhaa vainoojaa. Assyria piti vielä puoliaan ja sai liittotukea Egyptiltä, mutta lopulta Meedia valloitti Assurin (614) ja babylonialaiset ja meedialaiset armeijat Niniven (612). 

Assyrian valta oli maantieteellisesti laaja ja historiallisesti pitkä. Miksi Egypti, Babylon, Persia, Kreikka ja Rooma tunnetaan paljon paremmin? Ehkä valtion julmuus oli vielä muitakin pahempaa. Eikä kansalla ollut kulttuuris-taiteellis-uskonnollista omaperäisyyttä. Mainittakoon kuitenkin, että esimerkiksi yleismaailmallinen ja raamatullinen elämän puu motiivi on vahvasti assyrialainen. Kuvassa lamassu, siivekäs härkä, suojeleva jumala.  















-11.2. 660 Ensimmäisen Japanin keisarin, Jimmun, 1. valtaanastumispäivä 700-luvulle jKr. kirjoitetun japanilaisen Kojiki-kronikan mukaan. Todennäköisesti ensimmäiset keisarit ovat legendoja, eivät historiaa. Uskonvaraiseksi jää myös keisarin jumalallinen alkuperä auringonjumala Amaterasun poikana. Saarella oli tällöin monia pikkuvaltioita, ei yhtenäistä, keisarin hallitsemaa Japania. Keisari ja auringonjumala juurineen ovat joka tapauksessa tärkeitä tämänkin päivän japanilaisille.   

-627-600 Juudan viimeiset vuodet, kuninkaana Josia, joka suoritti maassa, ehkä, jahvistisen reformin ja/tai assyrialaisvaikutteiden puhdistamisen sekä liitti Israelin ja Samarian valtakuntaansa. Kukoistus jäi lyhyeksi. Egyptin faarao Neko surmasi Josian matkalla auttamaan Assyriaa. Nyt Juuda joutui Egyptin ja Babylonian ristituleen. Babylonia voitti Egyptin v 605 Karkemiksen taistelussa Etelä-Turkissa. Juudasta tuli Babylonian vasalli. Pian uusi jättiläinen kuitenkin hävisi Egyptille, jolloin valittu kansa julistautui itsenäiseksi. Profeetta Jeremia ajoittuu tänne. Hän ennusti Juudan tuhoa epäjumalanpalvonnan ja moraalisen rappion takia. Omat koirat purivat ja heittivät miehen kaivoon. 

Herran siunaus, joka mainitaan jokaisen luterilaisen jumalanpalveluksen päätteeksi, ajoitetaan viimeistään tähän aikaan. Siunauksen puhe Jumalan kasvoista on merkityksellinen - Jumalan kasvojen näkeminen tarkoittaa myöhemmin taivasta - sekä haastava, sillä Raamattu korostaa toisaalta, ettei Jumalan kasvoja voi nähdä. Ehkä jännite kuvaa ymmärryksen kehittymistä antropomorfisesta (ja patsaana kuvattavasta?) Jumalasta universaaliksi kaikkivaltiaaksi.  

-600 Egyptin faarao Neko II meinaa rakentaa Suezin kanavan eli vesireitin Välimereltä Punaiseen mereen. Hallitsijaan liitetään myös foinikialaisten suorittama Afrikan ympäryspurjehdus, mikä saattaa kuitenkin olla pelkkä legenda. Ilmeisesti ihmiset eivät tähän aikaan tienneet, että Afrikkaa ympäröi meri vaan luulivat mantereen yhdistyvän etelässä Aasiaan. 

Ajanjaksosta on syytä sanoa, että maapallon eri puolilla majailevat ihmiset ja sivilisaatiot eivät tienneet toistensa olemassaolosta tuon taivaallista. Mesopotamiassa ei tiedetty Kiinasta tai mayoista, eikä samankaan mantereen heimot välttämättä tienneet, kuinka pitkälle maailma jatkui etelässä, pohjoisessa, idässä tai lännessä. Tietämättömyys mahdollisti myös pullistelun, kuten Assyrian kuninkaan "neljän maan äären hallitsija". 

torstai 22. helmikuuta 2024

Uusi pronssikäärme – mietteitä tasa-arvosta


Johdanto


Tässä esseessä tutkin kristinuskon ja tasa-arvon yhteensopivuutta. Mikäli Jumalan sana ja tasa-arvo ovat ristiriidassa, kumpaa tottelemme?

Kristinuskolla tarkoitan uskoa Raamatun ilmoittamaan kolmiyhteiseen Jumalaan sekä Jeesuksessa toteutuvaan pelastukseen kristillisten kirkkokuntien elävissä traditioissa.

Tasa-arvolla tarkoitan ihmisten juridista ja eettistä yhdenvertaisuutta.

Kristinusko – etenkin luterilainen kirkko – sekä tasa-arvo ovat usein esillä ja vuorovaikutussuhteessa Suomessa. Tasa-arvon keskeisyyttä ja haasteellisuutta kirkossa havainnollistaa vaikkapa se, että Kirkkohallitus myönsi hiljattain Kirkon tasa-arvopalkinnon kirjan ”Taantuvan tasa-arvon kirkko” kirjoittajille. Tasa-arvolla on keskeinen rooli suhtautumisessa kirkon kiistakysymyksiin naispappeudesta sekä samaa sukupuolta olevien vihkimisistä.

Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan tasa-arvo ja kristinusko sopivat hyvin yhteen. Hänen mukaansa tasa-arvo tulee huomioida myös Raamattua tulkittaessa. Onko arkkipiispan kanta perusteltu?


Oikeudenmukaisuuden jumalatar kädessään totuuden miekka sekä tekojen oikeudenmukaisuutta tasapainottava vaaka. Jumalatar esitettiin myöhemmin sokeana ilmaisemaan joko taivaallisen ja maallisen oikeuden kyvyttömyyttä jakaa oikeutta tai puolueettomuutta tietämättömyyden verhon takana. Oikeudenmukaisuuden personifiointi jumalattareksi juontuu antiikin Kreikasta ja Roomasta sekä egyptiläiseltä Maat-jumalattaresta, joka punnitsi ihmissydämet oikeudenmukaisuuden vaa’alla.


Järkevä tasa-arvo


Tasa-arvo on yksi oikeudenmukaisuuden muoto. Tällaisena sen voi tunnustaa yleisesti järkeväksi periaatteeksi. Yhdenvertaisuudessa ihminen saa samat mahdollisuudet, oikeudet ja ansiot riippumatta sukupuustaan, sukupuolestaan tai etnisyydestään.

Tasa-arvoa on esiintynyt aina. Esimerkiksi Aristoteleen mukaan orjat, naiset ja vapaat miehet ovat tasa-arvoisia – tosin vain suhteessa oman luokkansa jäseniin.

Ranskan suuren vallankumouksen perintönä säätyjen erioikeudet lakkautettiin. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo levisivät Eurooppaan. Samalla demokratia ja ihmisoikeudet, kuten sanan- ja uskonnonvapaus tulivat keskeisiksi.

Tasa-arvon vaade on edennyt progressiivisesti orjuuden lakkauttamiseen, naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon sekä kolonialismin ja rasismin tuomitsemiseen. Kehitys on ollut hidasta, mutta maailman voi sanoa muuttuneen tasa-arvoisemmaksi viimeisimpien vuosisatojen aikana.

Tasa-arvo liittyy myös talouselämään. Taloudellinen eriarvoisuus on vähentynyt etenkin hyvinvointivaltioissa. Taloudellinen tasa-arvo toteutuu, mikäli ihmisillä on yhtäläiset edellytykset menestyä.

Tämän päivän Suomessa tasa-arvo on laajasti ja vahvasti arvostettu periaate. Se on sikäli ”ravintoketjun huipulla” ettei sillä ole luonnollisia vihollisia – toisin kuin kristinuskolla.


Tasa-arvoinen kristinusko


Tarkastelen kristinuskon tasa-arvoisuutta Raamatun perusteella.

Raamatun sukupuolikäsitys on tasa-arvoinen: Mies ja nainen ovat molemmat Jumalan kuva. Raamatussa myös nainen on aktiivinen toimija: soturi, kuningatar ja rakastaja. Jeesuksella oli ajan tavan vastaisesti myös naisopetuslapsia. Hänen kohtaamisensa väheksyttyjen naisten kanssa ovat kuin intersektionaalisen feminismin pelikirjasta.

Kristinuskossa Jumala ei pelkästään samaistu heikkoihin, kurjiin ja köyhiin, vaan syntyy yhdeksi heistä.

Yhden kansan, Israelin, valitseminen Jumalan omaksi kansaksi on tasa-arvon kannalta kyseenalaista. Tosin Israelia ei valittu suuruutensa vaan pienuutensa takia. Tasa-arvo toteutui viimeistään uuden liiton myötä. Silloin pelastus irtaantui etnisyydestä ja muuttui universaaliksi – kaikki kansat ja rodut kohtaavat punaisella viivalla. Galatalaiskirje julistaa: ”yhdentekevää oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi.”.

Jaan siis arkkipiispan kannan kristinuskon ja tasa-arvon yhteensopivuudesta.


Tasa-arvo vastaan kristinusko


Kristityt tulkitsevat tasa-arvon ja kristinuskon usein yhteensopiviksi. Tasa-arvo saatetaan esittää jopa varsinaisena evankeliumina syntien anteeksiantamisen ja ikuisen elämän sijaan. Yhteensopivuuslinja on perusteltu, mutta vaillinainen.

Raamatun kirjoitukset edustavat patriarkaalisuutta. Kantaisät, kuninkaat, suuret profeetat ja Jeesuksen 12 opetuslasta ovat kaikki miehiä. Messias – pelastaja, auktoriteetti ja päähenkilö – on mies. Mies on vaimonsa pää. Naiselle varataan hiljainen ja kuuliainen paikka ”heikompana astiana”. Raamatun nainen on myös lankeemuksen airut, pöyhkeä kenokaula ja vamppi.

Kertomus moabilaisten syntyperästä Lootin ja hänen tyttäriensä välisestä insestistä, Israelille annettu jumalallinen oikeus sotia muita kansoja vastaan sekä Nooan pojan Kanaanin kiroaminen ”orjien orjaksi” ovat kyseenalaisia. Tarinalla perusteltiin aikoinaan tummaihoisten orjuutta. Raamatussa orjuus hyväksytään, sitä siedetään tai ei vastusteta tarpeeksi. Raamatussa ei liioin huomioida seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.

Tuoreessa Raamatun käännöksessä UT2020 ilmaus ”veljet” on käännetty tasa-arvoisemmin ”veljet ja sisaret”. Tällaiset muokkaukset jäävät kosmeettisiksi. Raamatullinen tasa-arvo lisääntyisi jos esimerkiksi yksi opetuslapsi tulkittaisiin tummaihoiseksi naiseksi tai Jeesuksen kirkastuminen sateenkaaren väriseksi.

Kristinuskon patriarkaalista kieltä ei voi purkaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.


Järki vastaan tasa-arvo


Myös tasa-arvoa voi kritisoida, suitsia.

Meiltä puuttuu yhteisymmärrys sekä perustelut sille, missä tapauksissa yhdenvertaisuutta tulee soveltaa. Kiihkeimmätkään tasa-arvosaarnaajat eivät sovella periaatetta esimerkiksi lapsiin tai eläimiin. Muutenhan näiden pitäisi voida äänestää, ajaa autoa ja mennä naimisiin. Innokkaimmilla tasa-arvopuritaaneille lienee ymmärrystä keisari Caligulalle, joka nimitti hevosensa senaattoriksi. Ranskan suuren vallankumouksen aikaan monet näkivät korkeat kirkot tasa-arvon vastaisina. Tasa-arvoisessa arkkitehtuurissa ei jäisikään kiveä kiven päälle.

Lähes kaikki vannovat tasa-arvon nimeen. Silti harva heittäytyy kommunistiksi, vaikka yhteisomistus on tasa-arvoisin talousmuoto.

Tasa-arvo ja kristinusko ovat yhteensopimattomia, sillä yhden kirjan ja Jumalan korottaminen erityisasemaan on tasa-arvon vastaista. Vakaumusten tasa-arvossa mitään muutakaan uskomusta, totuuskäsitystä, moraalilausetta tai arvoa ei saa arvottaa toisen yläpuolelle. Näin kaikki trivialisoituu ja käärme jäytää omaa häntäänsä, sillä periaate kieltää samalla itsensä.

Tasa-arvolla on sittenkin luonnollinen vihollinen – luonto itse. Ei nimittäin ole tasa-arvoista, että nainen on miestä heikompi astia, joka joutuu kärsimään kuukautisista ja synnytyskivuista. Olemassaolo ei noudata tasa-arvoa, sillä yksi saa syntyä hyvinvointivaltioon ja toinen kehitysmaahan.

Tasa-arvon ongelmana on myös sen perusta. Pitäisikö meidän personifioida tasa-arvo jumalaksi tai pitää olemassaoloa itsessään tasa-arvoisena? Tosiasioista ei kuitenkaan voi johtaa moraalisia sääntöjä. Tasa-arvon suosion huomioiden on kummallista, että harva jos kukaan osaa perustella, miksi tätä periaatetta tulisi noudattaa muuten kuin yleisen hyväksynnän tai leimautumisen vuoksi.

Ilmeisesti termiä käytetään lähinnä retorisesti.

Jumala takaa oikeudenmukaisuuden paremmin kuin tasa-arvo niin tässä maailmanajassa kuin viimeisellä tuomiolla. Ymmärtääkseni kristillinen yksi ja ainoa tosi Jumala antaa perustan ja mandaatin tasa-arvolle pronssikäärmeellemme. Ilman Jumalaa tasa-arvo jää utopistiseksi velvollisuudeksi, patsaidenkaateluvandalismiksi ja oopiumiksi kansalle. Jumala näkee historiallisen kontekstin, lesken rovot ja tarkoitusperämme paremmin kuin norsunluutornitasa-arvo tai etuoikeuskehät.

 

Kristinusko vastaan tasa-arvo


Hulluus ja kristinusko sopivat hyvin yhteen. Järkemme käsittää Jumalan kaikkivaltiaaksi. Tasa-arvoon vedoten voimme estää ihmisiä asettumasta toisten yläpuolelle. Kristinuskon ilmoituksen edessä järki hämmästyy ja eriarvoisuustutka huutaa punaisena: Jumala laskeutuu omaa arvoaan alemmas. Joulun salaisuus ei ole tasa-arvon mukaista, vaan jumalallinen vastaus ihmisen luontaiseen nousukasmaisuuteen.

Kristinusko julistaa ristin hulluutta. Siksi Kristuksen ja hänen seuraajansa suunta on aina alaspäin – kurjuuteen, köyhyyteen, kuolemaan. Tämä näkyy selkeimmin Jeesuksen elämässä, sillä hän oli Jumalan Poika, josta kuitenkin tuli kaikkien orja, heikoimmista heikoin sekä häpeällisesti ja syntisenä kuollut rikollinen. Tästä pohjanoteerauksesta aukesi tie ylöspäin – kunniaan, kirkkauteen, ikuiseen elämään.

Kristillisessä uskossa järkevä ja tasa-arvoinen elämänmalli kääntyy ylösalaisin: sorretut, köyhät ja kurjat julistetaan autuaiksi. Viimeiset - tyhmät, pahat ja mitättömät – tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset - suositut, voittajat ja ylpeät – viimeisiksi. Eriarvoisessa maailmassa rikkaat mässäilevät yltäkylläisyydessä. Jumala ei tasaa. Hän ruokkii nälkäiset runsain määrin, mutta rikkaat lähettää tyhjin käsin pois.

Apostolin sanoin: ”Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.” Loppukaneettini pätevät sikäli, kun yhteiskuntamme ja kirkkomme on vaihtanut Jumalan tasa-arvon jumalaan.

Onko minut ymmärretty? – Ristiinnaulittu vastaan tasa-arvo.






keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Voi veljet, missä lienet?


Johdanto 


Tässä kirjoituksessa käsittelen kristityn tuntomerkkejä. Löytyykö Suomen Siionista tai sinusta näitä piirteitä?



Kristittynä voidaan pitää ihmistä, joka kuuluu kristilliseen kirkkokuntaan kasteensa ja jäsenyytensä perusteella. Toisaalta kirkkoon kuuluminen voidaan erottaa kristillisyydestä. Etenkin herätysliikkeissä erotellaan heränneet nimelliskristityistä. Jaolle on raamatulliset perusteet: Jeesuksen vertauksessa pellossa kasvaa vehnän rinnalla rikkaviljaa. 

Tässä kirjoituksessa on herätysliikkeen henki, sillä erotuksella, etten julista itseäni tosiuskovaisten joukkoon. Sen sijaan huokaan:

Voi veljet, missä lienet?

Kuka sitten on kristitty? Kuka tahansa, joka uskoo evankeliumin Jeesuksesta syntien sovittajana, pelastajana ja kuoleman voittajana. Kristitty siis yhtyy kristilliseen oppiin uskollaan. Luterilaisena korostan, että usko yksin riittää pelastukseen ja kristittynä olemiseen. Usko ja rakkaus – eli usko ja hyvät teot – kuuluvat kuitenkin yhteen.

Uskon tuntomerkit ovat moninaiset – risti kaulassa, ruokarukous, ristinmerkki, ikoni seinällä, jumalanpalvelukseen osallistuminen ja oman uskon sanoittaminen. Näiden perusteella Suomessa on paljonkin kristittyjä – joskin ilman rakkautta tapakristillisyys haalistuu tekopyhyydeksi ja muotomenoiksi.

Voi veljet, missä lienet?

Tarkastelen kristityn tuntomerkkejä Uuden testamentin valossa. Sivuutan kohdat, joissa puhutaan rahasta ja omaisuudesta, sillä olen käsitellyt näitä toisaalla


Kristityn kuva


Kristitty on Jeesuksen seuraaja, joka kieltää itsensä eikä häpeä mestariaan. Kristitty laittaa Jumalan ja Jeesuksen kaiken muun – jopa isänsä ja äitinsä, perheensä, omaisuutensa sekä oman elämänsä – edelle. Tämä ristin kantaminen tarkoittaa sitä, että kristitty on vihan ja vainon maalitaulu maailmassa.

Kristityt ovat Jumalan eli valon lapsia sekä Jumalan valtakunnan kansalaisia erotuksena pimeyden lapsiin sekä langenneen maailmaan jäseniin. Maailma ja kaikki vihaavat kristittyjä. Kristityt sen sijaan rakastavat kaikkia. He rakastavat toinen toisiaan sisarina ja veljinä sekä muita ihmisiä, vierasmaalaisia ja jopa vihollisiaan. Kun kristitty joutuu kärsimään, kun häntä vainotaan ja kun hänestä puhutaan valheellisesti kaikkea pahaa, hän iloitsee ja riemuitsee, sillä silloin hän tietää, että hän saa taivaassa suuren palkan.

Voi veljet, missä lienet?

Kristityt ovat ihmisiä, jotka kantavat hyvää hedelmää ja joissa sanan siemen tuottaa runsaan sadon. Kristityt ovat siis laupeuden- ja hyväntekijöitä. Kristittyjen rakkauden kohteina ovat etenkin puutteenalaiset. Niin kristityt ruokkivat nälkäisiä, antavat juotavaa janoisille, majoittavat kodittomia, vaatettavat alastomia, hoitavat sairaita sekä käyvät katsomassa ihmisiä vankiloissa. Riitaisuus, ahneus ja kateus eivät saa sijaa kristityissä. Kristityt kavahtavat mässäilyä, ryyppyjuhlia sekä siveettömyyttä.

Kristitty on Herransa tavoin muiden palvelija. Kristityt ovat köyhiä ja nöyriä ihmisiä, jotka pelkäävät Jumalaa. Kristityt tuntevat kurjuutensa ja itkevät syntejään. He ovat lapsenmielisiä ennemmin kuin oppineita, lempeitä ennemmin kuin kovia. Kristityt ovat kärsivällisiä ja armahtavaisia. He antavat anteeksi kaiken kokemansa pahan. Kristityt ovat puhdassydämisiä ja rauhantekijöitä. Kristittyjen parissa ei päde vastavuoroisuus, vaan lahjoittaminen. Siten kristitty lainaa niillekin, jotka tuskin maksavat takaisin. He kutsuvat juhliinsa ystävien, sukulaisten ja rikkaiden naapurien sijaan köyhät, rumat ja kampurat.

Voi veljet, missä lienet?

Kristityt rukoilevat lakkaamatta. Tämän he tekevät omaksi hyödykseen, sillä Jumala hankkii oikeuden valituilleen, antaa, mitä häneltä pyydetään ja lahjoittaa katuvalle pelastuksen.

Kristittyä ei huoleta maalliset murheet, sillä hän etsii ruoan ja vaatteiden sijaan Jumalan valtakuntaa sekä kokoaa aarteita taivaaseen.

Kristityt ovat alati valveilla. He odottavat maailmanloppua sekä talon isännän – Jeesuksen – paluuta ja ikuista elämää.

Edelleen kristityt paastoavat, karkottavat pahoja henkiä ja parantavat sairaita. He kykenevät puhumaan kielillä ja juomaan tappavaa myrkkyä vahingoittumatta. Kristityssä oman kunnian kalastelu vaihtuu ihmisten kalastamiseen ja tekopyhyys salassa tehtäviin hyviin tekoihin.

Voi veljet, missä lienet?


Tuhkakeskiviikon itsereflektio


Tuhkakeskiviikon evankeliumissa on kutsu meille jokaiselle: ”Kilvoitelkaa päästääksenne sisään ahtaasta ovesta”. Jeesus sanoo ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.” Edelleen Jeesus sanoo: ”Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa jokaiselle tämän tekojen mukaan.” Ei siis uskon, vaan tekojen mukaan, sillä tekojen, ei yksistään uskon perusteella ihminen osoittautuu vanhurskaaksi.

Voi veljet, missä lienet?

Kristityt ovat yksi seurakunta ja yksi ruumis, jossa säilyy rauhan sitein Hengen luoma ykseys. Kristityt murtavat yhdessä leipää ja kantavat toisten taakkoja. Kristityt ovat syntyneet vedestä ja Hengestä ikuiseen elämään sekä tämän maailman suolaksi ja valoksi. Kristityt noudattavat Jumalan tahtoa paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, sillä he ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen ja elävät nyt Pyhän Hengen johtamina.

Löytyykö Suomen Siionista kristityn tuntomerkkejä? Entä meistä itsestämme? Vai huokaatko hyvä lukija kanssani?

Voi veljet, missä lienet?

tiistai 6. helmikuuta 2024

Uusi kansallispyhimys – mietteitä Myrskyluodon Maijasta

Äiti sallii tyttärensä katsoa itseään peilistä morsiamena. Myrskyluodon Maijan historialliset yksityiskohdat ovat kohdillaan. Valkoiset häämekot yleistyivät vasta 1900-luvulla. Kristinuskossa morsian on kuva seurakunnasta, sulhanen Kristuksesta. Taivas on hääjuhla. 


Myrskyluodon Maija on tyypillinen suomalainen historiallinen elokuva: juoni on levällään kuin Itämeren aava. Elokuvan sinnikkyysteema on puhutteleva, mutta sen käsittelystä puuttuu intensiteetti. Häätalossa jännitämme hetken teinisankarimme askelia kohti avioliittoa. Tämän jälkeen tarina muistuttaa Vesivek-katon mainosta: Myrskyluodon Maija – kaiken se kestää. Elokuva olisi toiminut paremmin, jos viisikymmenvuotinen aikajänne olisi lyhennetty yhteen tai aloitettu tarina puoli tuntia myöhemmin, saapumisella Myrskyluodolle.

Aiheensa ja kuvauksensa puolesta elokuva on kotimainen hitti. Myrskyluodon Maijan vahvuus muistuttaa Eckerö Linen mainosta, mutta se on totta: 1800-luvun Ahvenanmaa on nykysuomalaisille samanaikaisesti sopivan eksoottinen ja kotoinen. Ihmisen ja luonnon tasapaino löytyy kuten Seitsemästä veljeksestä tai Raamatun kuvauksesta paratiisista ja lankeemuksen ohdakkeista. Karu saaristomiljöö toimii kontrastina nykyajan digimainoksille ja pursuileville marketeille. Suomalainen kaipaa takaisin luontoon. Vapaa-ajoillamme tuijottelemme museoissa maitotonkkia ja haikailemassa menneisyyden yksinkertaisuutta.

Elokuvan vahvuus ja menestys perustuu upeaan nimikkosankariinsa. Maija on sisukas ja sopeutuvainen. Hän on vastuullinen aikuinen ja höpsö lapsi. Hän on nuori ja kaunis, vaatimaton ja arka, mutta jääräpäinen tilanteen sitä vaatiessa. Sankarittarestamme hehkuu sisäinen myönteisyys, ilo elämästä ja luomakunnan antimista. Maija on aikamme pyhimys. Häneen on projisoitu kaikki se, mitä pidämme parhaana suomalaissa naisessa. Maija on esifeministi, jonka konservatiivikin hyväksyy naisen hyveiden takia.

Seksuaalimoraaliltaan Myrskyluodon Maija on kristillinen, jopa laestadiolainen. Ajankuvamme on nyt rakastava ja sitoutuva puoliso sekä suurperheen kotiäiti. Esikuvallisuus toimii, sillä elämme maailmassa, missä seksi ulkoistetaan pornopätkiin, kumppaniehdokkaita tinderöidään sekunttivauhdilla ja lapset jäävät syntymättä sitoutumattomuuskammomme takia.

Hengellisyyden edessä nykysuomalainen muuttuu suolapatsaaksi. Aikaetäisyyden turvin ikonimme on kuitenkin hengellinen ja kristillinen. Maija siunaa miehensä kalaretket Herran siunauksella ja opettaa lapsille Lutherin iltarukouksen. Kristillisyyden vastapainoksi Maija on vanhasuomalainen pakana. Dogmaatikkona facepalmaan: Taikausko ja animismi ei sovi yhteen kristinuskon kanssa. Hengellisyyden hukanneelle kansalle elokuva tarjoaa joka tapauksessa esikuvan luonnollisesta uskosta, joka kiittää Jumalan hyvistä antimista ja pyytää nöyrästi varjelusta itseään vahvempia voimia vastaan.

Elokuvassa Maija tahtoisi katsoa itseään peilistä. Äiti kieltää – peilaaminen on syntiä. Meille outo puritaanisuus tarkoittanee narsismin ja turhamaisuuden torjumista. Myöhemmin Eevamme kuitenkin hankkii käsipeilin torilta. Taide – kuten elokuvat – ovat peilejä sisimpäämme. Ihminen rakastaa sitä, mitä hän katsoo, muuttuu kohteen kaltaiseksi. Apostoli kirjoittaa: ”Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki.”

Kuinka karu luoto voisi olla paratiisi? Koska ikuisuuden kirkkaus on orjantappuraa kasvavan maan alle kätketty, aarre saviastioissa.

maanantai 29. tammikuuta 2024

Uudet kymmenen käskyä – mietteitä turvallisesta tilasta

 

Johdanto

Tässä mielipidekirjoituksessa tutkailen turvallista tilaa. Aihe on kiinnostanut minua jo pitkään, mutta vasta viime vuonna jouduin itse turvallisiin tiloihin työni ja opintojeni puolesta. Nykyisin käsite esiintyy komparatiivissa ”turvallisempi tila”.

Ilmiö on kansainvälinen. Suomessa turvallisia tiloja tarjoaa mm. Suomen YK-liitto, Helsingin yliopisto, Lasten ja nuorten keskus, Väestöliitto, Vantaa, Martat, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Punainen risti, Elokapina, THL, Turun arkkihiippakunta, Kiasma, Diakonissalaitos, SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto, Feministinen puolue sekä monet seurakunnat, esimerkiksi Tampereella ja Helsingissä

Esimerkit todistavat turvallisen tilan periaatteet yhteneväisiksi. Käsitettä voidaan käyttää myös tästä yhteneväisyydestä poikkeavasti – yleisistä turvallisuusilmaisuista puhumattakaan.

Turvallisuus on ihmisen perustarve, myönteinen olotila sekä tavoiteltava päämäärä. Onnellisuus kumpuaa turvallisuudesta ja vapaudesta.

Käsitteeseen liitetään periaatteita, toisinaan sääntöjä, mutta ei käskyjä. Käytännössä periaatteet toimivat käskyinä ja ovat seurakunnissakin kovemmassa huudossa kuin Raamatun kymmenen käskyä.



Ranskan suuren vallankumouksen ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus saneltiin vapauden, veljeyden ja tasa-arvon hengessä. Vallankumoukselliset tahtoivat esittää oikeudet kahden laintaulun muodossa välittääkseen ajatuksen niiden jumalallisesta alkuperästä Mooseksen laintaulujen tapaan. Turvallisen tilan periaatteet voi nähdä osana laajempaa jatkumoa ja muutosliikettä. Taiteilija: Jean-Jacques-Francois Le Barbier (1789)


Turvallisien tilojen käyttöä kritisoidaan poliittisuudesta sekä sananvapauden rajoittamisesta. Poliittisuus tai rajojen luominen ilmaisuille ei kuitenkaan ole itsessään tuomittavaa. Kaikissa yhteisöissä suositaan ja paheksutaan tietynlaisia ilmaisuja kunkin ryhmittymän opinkappaleiden perusteella.

Vastaavasti on epäolennaista tuomita turvalliset tilat samanmielisten kuplina. Samanmielisten seurassa ei ole mitään vikaa. Seurakunnat, puolueet ja harrastuspiirit voi myös nimetä kupliksi.

Turvallista tilaa tulee arvioida sen oman sanoman ja toimintatapojen perusteella. Siksi arvioin seuraavaksi turvallisen tilan periaatteita.

 

Rauha vai miekka?


1. Älä syrji, häiritse tai kiusaa

Turvallinen tila pelkistyy pitkälti siihen, ettei ketään kiusata. Periaate on yleistettävissä ja liki kaikkien kannattama – tosin etenkin sosiaalisessa mediassa kuitenkin kiusaamme toisiamme.


2. Kunnioita kaikkia ihmisiä

Periaate samaistuu edelliseen: joka kunnioittaa toista ihmistä, ei syrji tätä. Rasismin vastustaminen mainitaan usein erikseen. Korostus on muutenkin erilaisten ihmisten kunnioittamisessa.

Tämä käy yksiin järjen ja kristillisen uskon kanssa. Esimerkiksi jumalanpalveluksien lähettämissanoissa lausutaan usein: ”Lähtekää rauhassa. Olkaa rohkeat, pitäkää hyvästä kiinni, älkää vastatko pahaan pahalla. Rohkaiskaa arkoja, tukekaa heikkoja, auttakaa sorrettuja, kunnioittakaa kaikkia ihmisiä. Rakastakaa ja palvelkaa Herraa Pyhän Hengen voimassa iloiten.”


3. Muista hyvät keskustelutavat

Turvallinen tila korostaa samaa kuin raamatullinen etiikka: lankeamme usein kielen synteihin. Periaate kieltää solvaamisen, kehottaa puhumaan kohteliaasti, sensitiivisesti ja ymmärrettävästi sekä antamaan keskustelussa tilaa muille.

Jo tässä vaiheessa on ilmeistä, että vain typerys tuomitsisi turvallisen tilan kaikkine periaatteineen. Tämä tarkoittaisi hätäilevää mustavalkoisuutta tai ilmeisen moraalittomuuden hyväksymistä.


4. Pyydä anteeksi, jos loukkaat muita

Tämäkin periaate on kannatettava.


5. Ole avoin, kuuntele ja opi

Jälleen hyviä korostuksia. Jokaisen ihmisen elämäntarina, kokemukset ja käsitykset ovat ainutlaatuisia monista yhdistävistä tekijöistä huolimatta. Usein kannustetaan hieman holhoavasti itsekritiikkiin ja palautteen vastaanottamiseen.

Vaan hetkinen – kuinka turvallinen tila siis eroaa muista tiloista? Nämä periaatteet ovat yleispäteviä ja itsestäänselviä lainsäädännön ja hyvien tapojen nojalla.

Kotiseurakuntani tapahtumakalenterissa liitettiin turvallinen tila yhteen tilaisuuteen. Miksi ei kaikkiin? Viestintä implikoi muiden tilaisuuksien turvallisuusvajetta. Tai ehkä joissain yhteyksissä turvallisuutta halutaan korostaa.


6. Puutu epäasialliseen käytökseen itse tai ilmoita siitä häirintäyhdyshenkilölle

Jokaisella on siis oikeus ja vastuu puuttua epäasiallisuuteen, mutta tiloja valvoo myös erityinen tukihenkilö. Seurakunnissakin on nykyään häirintäyhdyshenkilöitä. Heihin neuvotaan olemaan yhteydessä lähinnä törmätessä seksuaaliseen häirintään.

Periaate on kaksiteräinen miekka: Turvallinen tila – turvan tyyssija vai kyttäyskerho?


7. Kunnioita jokaisen henkilökohtaista, psyykkistä ja fyysistä tilaa

Periaatteissa on päällekkäisyyttä, mutta nyt kielletään myös sanallinen, eleellinen ja fyysinen seksuaalinen häirintä.

Tämäkin periaate käy yksiin yleisen järjen, kristillisen siveellisyyden sekä seksuaalirikoslain kanssa. Periaate kieltää ylipäätään koskettamasta ketään ilman suostumusta. Leiriolosuhteissa tästä voi seurata uuspuritaanisuutta: kielletään halaaminen, leikit, joihin liittyy kosketusta sekä aikuisten saunominen alaikäisten kanssa.

Psyykkisen tilan turvallisuus nostaa esiin ongelman: eri sanat ja mielipiteet ovat turvattomia eri ihmisille. Jo tietyn ihmisen läsnäolo samassa tilassa voi ahdistaa. Konseptin nimeäminen turvallisemmaksi ei ratkaise ongelmaa. Periaatteet ovat yleisluontoisia ja monitulkintaisia. Siksi täytyy joko tinkiä moninaisuudesta ja inklusiivisuudesta sulkemalla ihmisiä tai mielipiteitä ulkopuolelle tai turvallisuudesta sallimalla miekka. Kakkua ei voi sekä syödä että säästää.


8. Älä tee oletuksia liittyen ihmisten kansallisuuteen, uskontoon, seksuaalisuuteen, sukupuoleen, ikään tai terveyteen.

Tämä liittyy avoimuuteen, erilaisuuden tiedostamiseen sekä ihmisten kunnioittamiseen. Ajatus on se, että kukin ihminen saa itse määrittää itsensä. Usein – ja kummallisesti – kielletään toisten kokemusten määrittely. Kyse on joka tapauksessa ennakkoluulottomuudesta sekä stereotypioiden ja yleistyksien välttelemisestä.

Olettamiskiellon ongelma on se, että olettelemme jatkuvasti ja aivan itsestään. Sellaisenaan periaate kieltää jokapäiväisen ajattelumme. Toisinaan kehotetaankin vain tiedostamaan oletuksia tai varomaan ääneen lausuttuja oletuksia. Ongelma jää silti voimaan. Yleistykset pitävät tavallisesti paikkansa. Ymmärrys ja keskustelu eivät oikein toimi ilman niitä.

Mitä pahaa on tehdä oletuksia ihmisistä heidän ulkonäkönsä, vaatetuksensa tai puheenpartensa perusteella? Nyt periaate siis esimerkiksi kieltää päättelemästä, että ristikorua käyttävä ihminen on kristitty ja burkaa käyttävä muslimi. Ilmeisesti oletuksena on suuri väärinymmärryksen ja loukkaantumisen vaara. Tässä kohtaa hienotunteisuus kääntyy torjuttavaksi epäluuloksi ihmisymmärrystä kohtaan.


9. Kunnioita jokaisen itsemääräämisoikeutta

Tämä liittyy edellisiin periaatteisiin. Tavallisesti ihmisillä ei ole tapana kajota kanssaihmisten vapauteen julkisissa tiloissa. Termi on lääketieteellinen. Sellaisena se painottaa potilaan tahdon kunnioittamista jopa tämän omaa etua vastaan. Jää epäselväksi, mitä periaate tarkoittaisi esimerkiksi seurakunnan tilaisuuksissa.

Tässäkin korostetaan yksilön vapautta. Tämän vastapainoksi on syytä siteerata laulun sanoja: ”Meidät on tehty toisia varten / Toistemme surujen siruja varten” tai Roomalaiskirjettä: ”Kukaan meistä ei elä itseään varten, eikä kukaan kuole itseään varten. Jos elämme, elämme Herran omina, ja jos kuolemme, kuolemme Herran omina. Elämmepä siis tai kuolemme, me kuulumme Herralle.”


10. Rentoudu

Periaatteet päätetään usein kepeästi ilmeisesti muistuttamaan, etteivät säännöt ole itsetarkoitus, vaan keino luoda hyvä ilmapiiri. Tällaiset kehotukset ovat vähän korneja, kuten kliseenä toistuva ”tule sellaisena kuin olet” -ilmaus. Kuka nyt menisi minnekään sellaisena kuin ei ole?


Päätösarvio: Turvallisen tilan periaatteet ovat yleisesti hyväksyttävissä. Samaistuessa kristilliseen moraaliin, järkeviin käytössääntöihin sekä rikoslakiin konseptin lanseeraaminen kyseenalaistuu. Turvallisen tilan erottaa muista tiloista lähinnä järjetön olettamiskielto. Lisäksi on ongelmallista korottaa paikan turvallisuusstatusta, sillä mistään tilasta ei voi poistaa subjektiivisesti koettua turvattomuutta.


Kenen turva, mikä uhka?


Turvallinen tila käy yksiin sateenkaariliikkeen sekä vasemmistolaisen identiteettipolitiikan ja intersektionaalisen feminismin kanssa. Syrjinnäksi nimetään usein homo- ja transfobia – termit, joita itse pidän loukkaavina. Diakonissasäätiö liittää sateenkaarilipun ilmoitukseensa turvallisemmista tiloistaan. Oletuskielto on helppo tulkita väärinsukupuolittamisen torjunnaksi ja itsemääräämisoikeus eutanasian, abortin ja sukupuolen vaihtamisen perustaksi.

Toisten kokemusten määrittelykielto selittynee sateenkaariliikkeestä käsin: Homoseksuaalisuus, kuten transsukupuolisuus, voidaan torjua tekona, mielipiteenä tai ideologiana, vaikeammin identiteettinä, kokemuksena ja vähemmistönä.

Turvallisen tilan periaatteet eivät kuitenkaan mainitse seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Siksi tulkinnanvaraa jää paljon, vastakkaisiinkin suuntiin. Konsepti sai tyystin toisen tarkoituksen, kun presidentinvaaliehdokas ilmoitti tahtovansa luoda turvallisen tilan suomalaisille.

Keskeistä onkin miettiä, kenelle turvallinen tila on tarkoitettu ja mitä uhkia vastaan. Kritiikki sananvapauden kaventamisesta puree, mikäli turvallinen tila on kaikille tarkoitettu julkinen paikka.

Kirkossa konsepti on kyseenalainen, sillä kristillinen käsitys kahdesta sukupuolesta sekä avioliiton ja hyväksytyn seksuaalikäyttäytymisen rajaaminen miehen ja naisen välille tulee kuin itsestään määriteltyä turvallisuusuhkaksi.

Erilaisille yhteisöille on luonteenomaista pitää yllä turvallisuutta, kutsua ihmisiä sisään ja pitää paha ulkopuolella. Niin kristillisissäkin yhteisöissä pätee samanaikaisesti avoin kutsu pelastuksen vastaanottamiseen sekä käsky: ”Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.”.

lauantai 27. tammikuuta 2024

3 luentoa kuvan teologiasta


Kristillisen kuvan kehitys ja teologia STI 21.3.2023 

https://www.youtube.com/watch?v=JfcUNHzZTcg&ab_channel=Suomenteologineninstituutti


Ikonoklasmi eilen ja tänään STI 9.10.2023

https://www.youtube.com/watch?v=q3VevlqFIJA&ab_channel=Suomenteologineninstituutti


Ecce homo - tapausesimerkkejä ihmisen kuvaamisesta länsimaisessa kristillisestä taiteesta SRO 4.1.2024

https://www.youtube.com/watch?v=lv032C4jkqs&ab_channel=TimiKorhonen





















torstai 28. joulukuuta 2023

Ihmisien ja jumalien aikajana osa 5 - Maailmanloppujen välissä

Blogisarjan viides osa käsittää liki tuhat vuotisen ajan vuodesta 2 200 eKr. vuoteen 1250 eKr. Ajanjakso on puolta lyhyempi kuin entisessä osassa. Vauhti on silti kovaa ja monet heimot, kaupunkivaltiot sekä kulttuurit jäävät yksinkertaisesti mainitsematta - ihmissukujen ja yksilöiden kohtaloista puhumattakaan. Elämä oli varmasti yhtä merkityksellistä näinä aikoina kuin ennenkin, mutta mikä on esimerkiksi muinaisiranilaisen kaupunkivaltio Elamin merkitys nykyihmiselle kulttuurin, uskonnon, kielen tai valtiotaidon kannalta? Ei mikään - tai ei ainakaan helposti selvitettävä, jos piiloelamilaisia olemmekin. Niinpä vain Egypti saa enemmän kuin kaksi mainintaa, tuhatvuotiset valtakunnat kuitataan lyhyesti ja puoli maailmaa jätetään kylmänviileästi huomiotta. 

Perustelu vuosien pikakelaukseen löytyy toki myös tietojen vähyydestä. Vaikkapa Euroopan tai Amerikan historioista ei ole paljonkaan informaatiota näiltä kaukaisilta ajoilta - ei kieltä, ei kansoja, ei tietoja. Eikä jokin ruukunsirpale tai kivikasa ylitä uutiskynnystä. Tämä postaus jatkaa ja samalla päättää pronssikaudeksi kutsutun ajanjakson - vaikka esimerkiksi Suomen pronssiaika ajoitetaan vuosille 1 500 eKr. - 500 jKr. Ajan rajaaminen historiantutkimuksessa on aina vähän mieletöntä, myös historian viipalointi vuosisatoihin. Tässä rajaus tehtiin pitkälti kahden tunnetun ja pitkän katastrofiajan perusteella. 

Tältä ajanjaksolta ei ole uusia mullistavia keksintöjä - ellei sotavaunuja, lasia, aurinko- ja vesikelloa, suihkulähdettä, saksia tai kumia lasketa - mutta kuinkas muuten olisi kirjoittaminen, pyörä, ratsastustaito ja muut periytyneet sukupolvelta ja alueelta toiselle kuin ajan suuressa ketjussa? 


Taivaan yli-jumala Indra - vanhin nykyisin palvottava jumala? Indra on hindulaisuuden ikivanha jumala, jolla on paikkansa myös buddhalaisuudessa ja jainalaisuudessa. Indra mainitaan myös hurrilaisissa teksteissä. Ukkosenjumalana kalevalainen Ilmarinen saattaa hyvinkin olla hänen sukulaisensa tai suomalainen vastineensa. Varhaisemmassa hindulaisuudessa Indra oli merkittävin ja mahtavin jumalista. Myöhemmin hän jäi muiden jumalien varjoon ja sai myös negatiivisia piirteitä. Persialaisten zarathustralaisuudessa Indra on paha demoni. Jumalan norsuratsu sekä häneen liitetyt lemmenleikit ovat myöhempää kehitystä.  


-2 200 Vuosisadan mittainen - ja pitempikin - kuivakausi kuritti ankaralla kädellä Egyptin, Akkadin, Kiinan ja Intian korkeakulttuureita. Katastrofin taustalla lienee jokin suuri tulivuorenpurkaus, jolloin ilmakehän tuhka jätti kesän väliin monta vuotta peräkkäin. Niili käänsi egyptiläisille selkänsä, nälänhätä, anarkia ja kulkutaudit riehuivat vapaina, ilmastopakolaisuus herätti laajaa levottomuutta ja kauppasuhteet katkesivat. Vallankumoukset hajottivat vallan paikallisille ruhtinaille. 

-2 200 Pronssikausi sarastaa Euroopassa, joka ei maanosana kärsi niin paljon kuivuudesta. Pronssin valtakeskittymä on etelä-Englannin Cornwallissa. Pronssikauteen liittyy laaja kauppaverkosto, joka ylsi lopulta pohjoismaihin saakka. Parempi metallurgia mahdollisti paremmat kirveet, jotka taas mahdollistivat paremmat veneet, joilla pääsi pidemmälle nopeammin. Kaupan myötä pronssi ja esimerkiksi hevoset saapuivat uusille alueille. Ihmisten mukana on kulkenut myös uskomuksia. Esimerkiksi pohjolan ukkosenjumala Thor tulee indoeurooppalaisista juurista. Mitään kansaa ei esikreikkalaisten lisäksi Euroopasta vielä ponnista vaikka heimokuninkaat ja ruhtinaat ovat toki hallinneet. Tätä aikaa on tosin kutsuttu "esikelttiläiseksi".  

-2 175 Kaupunkivaltioiden liitoksista hajoileva Akkadin valtakunta romahtaa vuoristokansa gutilaisten hävityksessä. 

-2 112 Urin kolmas dynastia aloittaa sumerilaisen renessanssin. Nousua johti kuningas Ur-Nammu, jonka lakikokoelma edelsi Hammurabin ja muiden lainsäätäjien lakeja. Kuolemanrangaistus, orjuus ja monet oikeudenmukaisuudet, kuten leskien suojeleminen, tulevat ensi kertaa mainittua. Urissa osattiin solmia poliittisia avioliittoja ja kerätä veroja.  Kauppa kävi esimerkiksi Intian korkeakulttuurin edustajien kanssa. Sumerilaiset rakensivat zikkurateja eli porraspyramideja, joiden huipulla oli temppeli jumalan tulla. Kuuluisin näistä on kuunjumala Nannan Urin zikkurat. Urissa rakennettiin myös 180 kilometriä pitkä muuri torjumaan barbaareja ja pakolaisia, mutta esteestä ei ollut hirvästi apua, sillä sen saattoi kiertää. 

Tältä ajalta juontuu sumerilainen myytti seitsemästä viisaasta tietäjästä / katselijasta eli apkallusta, jotka opettivat ihmiskunnalle viisauksia, kuten kirjoitustaitoa, ennen tulvaa. Nämä puolijumalalliset kalaherrat(!) perustivat sumerin 7 kaupunkia. Ilmeisesti enkelit periytyvät näistä hahmoista. Myytin mukaan nämä opettajat pelastivat ihmiskunnan tulvalta risteytymällä ihmisten kanssa. Näiden jälkeläiset olivat muinaisen ajan sankareita, jotka rakensivat sivilisaation tulvan jälkeen. Raamatun outo jae: "Siihen aikaan ja myöhemminkin oli maan päällä jättiläisiä, kun jumalien pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia. Juuri näitä olivat muinaisajan kuuluisat sankarit" selittyy sumerilaista taustaansa vasten. Israelilaisilla "jumalan pojat" olivat tosin pahoja henkiolentoja. 

-2 070 Kiinan Xia-dynastia eli ensimmäinen dynastia aloitetaan alkaneeksi. Dynastian ensimmäisen keisarin Yu Suuren kerrotaan estäneen Keltaisenjoen tulviminen. Tästä hän ja hänen jälkeläisensä saivat lahjaksi keisariuden eli taivaan mandaatin. Dynastiasta ei ole kirjallista lähteitä kuin tuhat vuotta myöhemmin. Ilmeisesti oli kuitenkin olemassa valtakunta, joka hallitsi alueen heimoja provinsseissa. 

-2 046 Egypti elpyy yhtenäiseksi ja vahvaksi ja aloittaa näin keskimmäisen valtakunnan ajan välikautensa jälkeen. Pääkaupunki vaihtui Thebaksi ja faaraot hallitsivat pitkään rauhanomaista valtakuntaa. Pyramideja rakennettiin, tosin vaatimattomammin. Ilmeisesti hallitsijat eivät rohjenneet julistautua enää erehtymättömiksi. Tältä ajalta on peräisin kuulu Sinuhen tarina, jonka vaikutusta voi nähdä esimerkiksi Raamatun Joosef-kertomuksessa. 

-1 960 Urin kolmannen dynastian kukoistus romahtaa amorilaisten ja elamilaisten hyökkäyksiin. 

-2 100-1 800 Vanhan testamentin kantaisät Aabraham, Iisak ja Jaakob vaeltavat Raamatun aikajanan mukaan pyhillä mailla. Patriarkat, heidän vaiheensa ja jälkeläisensä ovat olleet erittäin tärkeitä tähän päivään saakka, sillä juutalaiset, kristityt ja muslimit katsovat periytyvänsä heistä. Esimerkiksi Aabrahamin nimeä toistetaan Suomen kirkkojen liturgioissa vuoden jokaisena sunnuntaina.

Aabraham oli aramealainen Urin kaupungista. Iisak jää Raamatussa nopeasti sivuun. Jaakob on Israelin kahdentoista heimon kantaisä, joka saa nimekseen Israel painittuaan Jumalan / enkelin kanssa. Kantaisien tapauksessa tahtoisimme maistaa narraatiorypäleen historiallista siementä. Se on kuitenkin mahdotonta. Tunnetut kirjalliset lähteet patriarkoista ajoittuvat tuhat vuotta myöhemmäksi. 

-1 800 Minoalainen korkeakulttuuri elää huippukauttaan Kreetalla, etenkin Knossoksella. Saarelle rakennettiin loistokkaita palatseja. Kauppa kävi mm. Egyptin kanssa, tuotteina puu, oliiviöljy, viini ja villa. Minoalaisilla oli myös kirjoitustaitoa. Kulttuurin menestys johtui siitä, että se sai olla suhteellisen rauhassa ympäröivien vesien takia. Minoalaisten uskontona oli ilmeisesti äitijumalarkultti, käärmejumalatar (taas käärme, huh!) sekä härkäjumalan palvonta. Tästä seurasi kuuluisat härkähypyt sekä taru Minotauruksesta ja labyrintista. Minoalaiset levittäytyivät monien siirtokuntiensa myötä laajemmalle Kreikkaan.     

-1 800 Vanhimmat versiot maailman vanhimmasta eepoksesta, sumerilais-akkadilaisesta eli muinaisbabylonialaisesta Gilgameshista. Eepoksen sankari on jumalihminen, joka etsii kuolemattomuutta ja seikkailee Lähi-Idässä kuin Odysseus konsanaan. Mukana on hirviöitä, urotöitä, kuten leijonien surmaamista, ennusunia sekä matka manalaan tulevien kertojien kopioida. Tarina kertoo myös valtavasta tuhotulvasta. Raamatun vedenpaisumuskertomus juontuu osittain täältä. Gilgamesh käännettiin mm. hurrilaisten ja heettiläisten kielille. 

-1 792 Kaupunkivaltio Babyloniasta tulee maailman suurin kaupunki sekä Mesopotamian mahti stragedisesti viekkaan kuningas Hammurabin johdolla. Hammurabi voitti amorilaiset kuninkaat, Elamin hallitsijat, Assyrian ja sumerilaiset rippeet. Valtakunta pysyi koossa 150 vuotta, mutta hävisi sitten heettiläisten ja kassiittien jalkoihin. Hammurabi tunnetaan laistaan, jossa vallitsi Vanhassa testamentissakin esiintyvä kostoperiaate: "silmä silmästä, hammas hampaasta". Babylonian pääjumala oli näinä vuosina Enlil ja muita aurinkojumala Samas, Istar ja Marduk. 

Babylonia on maineikkaampi kuin hurrilaiset, heettiläiset ja muut ajan mahdit. Tämä johtuu siitä, että valtakunta nousi uudelleen kukoistukseen ja sai suuren, joskin negatiivisen, merkityksen Raamatussa. Akkadin kieli oli ajan lingua franca. 

-1 750 Muukalaishyksot ilmaantuvat Egyptiin Aasiasta päättäen pitkän Keskimmäisen valtakunnan ajan. Heillä ei ollut omaa kulttuuria, elleivät egyptiläiset hävittäneet kaikkea heidän taidettaan. Jumalakseen hyksot omaksuivat Sethin. He toivat maahan hevosen. Hyksot ja thebalaiset mittelivät voimiaan ja parisataavuotisen lusmuilun jälkeen barbaarit saatiin karkotettua.  

-1 650 Heettiläisheimot yhdistyvät yhdeksi valtakunnaksi Anatoliassa pääkaupunkinaan kauppareittien keskus, Hattusa. Heettiläiset olivat saapuneet maahan joitain satoja vuosia aiemmin alkuperäisasukkaat hattilaiset syrjäyttäen. Heettiläiset olivat sotainen kansa, joka voitti Babylonian ja Mitannin sotavaunuineen sekä sotivat tasaväkisesti egyptiläisten kanssa. Heettiläiset mainitaan usein Raamatussa. Aabrahamin äiti taisi olla heettiläinen. Kansan uskonto oli jokseenkin tyypillinen pantheon. Mainittakoon Kaaban mustan kiven vastine Hattusan temppelin vihreä kuutio, jonka merkitys jää epäselväksi. Heettiläisessä mytologiassa oli kenties ensimmäinen tarina kaaoslohikäärmeen surmaamisesta. Myytti toistuu Raamatun Leviatanin surmaamisessa.

-1 650 Meteori tuhoaa Tell el-Hammam -kaupungin nykyisen Jordanian alueella. Kaupunki on mahdollisti Raamatun Sodoma, syntien pesä, jonka Jumala kertoo tuhonneen tulen ja tulikiven kautta. Raamatun mukaan kaupungista pakeneva Lootin vaimo muuttui suolapatsaaksi. Tutkijoiden mukaan tuon ajan maakerrostumissa on huomattavan paljon Kuolleesta merestä höyrystynyttä suolaa. Olisiko totuus siis yhtä ihmeellistä kuin taru?   

-1 600 Shang dynastia syrjäyttää Xia dynastian Kiinassa. Tämän ajan hallitsijoilla oli hienot temppelit pääkaupungeissaan, armeijat sekä kehittynyt yhteiskuntajärjestelmä. Esi-isät ansaitsivat palvontaa. Kiinan varhaisin kirjoitusjärjestelmä, oraakkeliluukirjoitukset, ovat peräisin tältä ajalta. Ennustaminen oli siis vahvassa suosiossa. Myös ihmisuhrit kuuluivat politiikkaan. Dynastian hallitsijat kävivät toki kauppaa, mutta korkeakulttuuri oli kaiketi eristyksissä muista ajan mahdeista. Pronssia oli silti käytössä, jopa tehotuotannossa. Kalentereita oli myös käytössä, jopa niin hyviä, että Kiinassa käytetään samoja edelleen. Dynastia ei hallinnut nykyisen Kiinan kokoista aluetta, vaan alueita pohjois-Kiinasta. Shang kävi jatkuvia taisteluja muita heimoja sekä vierasmaalaisia "barbaareja" vastaan. 

-1 600 Itä-Saksasta löytynyt pronssinen Nebran kiekko (kuvassa) todistaa esieurooppalaisten kyvystä työstää laatuesineitä sekä ymmärtää taivaankannen ilmiöitä. Kiekolla pystyttiin laskemaan talvi- ja kesäpäivänseisaus. Levy kuvaa Seulasten tähtijoukkoa. Tästä voi päätellä levyn käyttäjien tienneen, kuinka aurinko- ja kuuvuosi saadaan sovitettua yhteen. Kiekko on mahdollisesti hylätty kun aurinkojumala oikutteli ankarasti Santorin tulivuorenpurkauksen takia 1627 eKr.  


















-1 570 Muinaisegyptiläinen Kuolleiden kirja on ajan bestseller ja tunnettu tänäkin päivänä. Kirja on matkaopas manalaan, Osiriksen valtakuntaan. Teoksen tunnetuin osa on sydämen punnitseminen Totuuden eli Ma'atin salissa. Mikäli vainajan sydän oli kevyempi Ma'atin höyhentä, hän pääsi paratiisiin. Raskas sydän joutui Ammitin eli krokotiilipäisen hirviön kitaan. Myös kristinuskossa ja islamissa elää käsitys kuolemanjälkeisestä viimeisestä tuomiosta t-risteyksineen. Sananlaskujen kirjasta: "Ihminen pitää kaikkia teitään oikeana, mutta Herra punnitsee sydämet."    

Naispuoleinen Ma'at oli jo tällöin ikivanha moraalin personifikaatio, oikeudenmukaisuuden ja järjestyksen jumala. Jumala ennakoi kreikkalaista Logosta ja seemiläistä Viisautta eli Sofiaa. Olemmeko me tasa-arvoa kannattavat ja Haloo Helsingin Lady Dominaa laulavat suomalaiset piiloegyptiläisiä? 

-1 500 Egyptin Uusi valtakunta nostaa maan viimeisen kerran kukoistukseen ja maailman mahtavimmaksi kansaksi. 1400 eKr. valtakunta laajeni ennätysmittoihinsa faarao Thutmosis III johdolla tehokkaan hallinnon ja armeijan avulla. Thutmosis oli soturihallitsija, joka kurmotti mm. Kanaaninmaan liittouman joukkoja kuuluisassa Megiddon taistelussa. Pyramidit vaihtuivat hautamonumentteihin ja kuolintemppeleihin. Tältä kaudelta on peräisin mm. kuningatarfaarao Hatshepsut,  monoteismia ennakoiva, aurinkojumala Atonia palvonut faarao Ekhnaton sekä Tutankhamon upeine kuolinnaamioineen. Ekhnaton oli omalaatuinen faarao, joka repäisi valtakunnan irti Thebasta, aurinkojumala Amonista sekä pappiselitiistä perustamalla uuden pääkaupungin ja paratiisin. Mies oli kuitenkin jonkinsortin haaveilija, joka päästi valtakunnan rappeutumaan ja niin uoma palautui pian entiselleen faaraon kuoltua. Ekhnatonin Aurinkohymni on Raamatun psalmin 104 esikuva.  

-1 500 Hurrilaiset perustavat voimakkaan Mitannin valtakunnan nykyisen Pohjois-Irakin, Syyrian ja Turkin alueelle. Hurrilaiset olivat saapuneet Kaksoisvirran maahan jo tuhat vuotta aiemmin ja levinneet voimakkaasti 1800-1700 luvuilla. Mitanni hallitsi mm. Assyriaa, mutta lopulta Assyria ja heettiläiset kukistivat valtakunnan jättäen hurrilaiset unholaan. Aikanaan tämä kansa oli tunnettu hevosistaan ja taitavista sepistä. Maailman vanhin sävellys, hymni kuujumalan vaimolle, on hurrilainen. Hurrilaisten uskonnosta mainittakoon siivekkäät ihmishahmot sekä säänjumala Teshub, hurrilainen vastine seemiläiselle Baalille ja germaaniselle Thorille.    

-1 500 Arjalaiset eli indoiranilaiset paimentolaiset valtaavat heikentyneen Indus-vallan Pohjois-Intiassa. Arjalaisten valtteina olivat hevonen ja ehkä rauta, heidän kielenään sanskrit. Arjalaiset elivät herroina halliten luoteis Intiaa heimomonarkioissa, joita kutakin johti puolijumalallinen kuningas, raja. Heidän säätyjakonsa muotoutui myöhemmin hindulaisuuden kastilaitokseksi. Hindulaisuuden vanhin kirja, rituaalihymnien kokoelma Rigveda, juontuu tältä ajalta. Kirjan maailmankuva on polyteistinen. Keskeisin jumala on hindulaisten Zeus, Indra. Mukana ovat myös tulenjumala Agni, Shivaa edeltävä myrskyn jumala Rudra, elämän ylläpitäjä Vishnu sekä Varuna. Hymnit lauletaan myös huumerituaalijuoma Somalle. Rigvedan käsite Rta on keskeinen, sillä se tarkoittaa järjestystä, totuutta ja oikeudenmukaisuutta - periaatetta, joka pitää maailman ja elämän mielekkäänä. Käsite on siten sukua egyptiläiselle Ma'atille. Rta:sta kehkeytyi myöhemmin termi dharma. Rigvedassa pyhä joki on vielä Sarasvati, ei Ganges. Mainittakoon myös, että lehmä alkoi saada pyhyyden auraa jo Rigvedassa.  

-1 500 Nk. olmeekkivaltakunta alkaa olla jo melko suurta nykyisen Meksikon alueella eli mesoamerikassa. Olmeekit olivat korkeakulttuuri, jolla oli kirjoitustaito (ensimmäinen läntisellä pallonpuoliskolla), kaakao, maissinviljely, maailman ensimmäiset pallopelit, kumiviljelmät sekä taidokkaat pääpatsaat ja jadenaamiot. Ihmisuhrit, kalenteri ja matematiikka saattoivat olla jo olmeekkien käytössä mayojen, asteekkien ja tolteekkien lainata. San Lorenzo oli olmeekkien pääkaupunki, missä väkiluku nousi yli kymmeneen tuhanteen. Olmeekit uskoivat eläinhahmoisiin jumaliin, myös myöhemmin mesoamerikassa tärkeään sulkakäärmejumalaan. Jaguaarijumala oli myös keskeinen. Olmeekit saattoivat katsoa periytyvänsä "ihmisjaguaarista". Jo olmeekit käyttivät rautamalmista valmistettuja peilejä, joilla oli suuri merkitys mesoamerikan uskonnoissa. Ne toimivat väylinä tuonpuoleiseen.  

-1 450 Mykeneläinen eli indoeurooppalainen esikreikkalainen kulttuuri ja sen soturieliitti nousee huippuunsa ja syrjäyttää minoalaisen kulttuurin, myös Kreetan saarella. Kulttuuri ja sen mahtava laivasto kukoisti pari sataa vuotta. Sen loppuvaiheessa rakennettiin linnoituksia ja muureja, mutta ne eivät estäneet suurta romahdusta. Usein kirjoissa kuvattu Agamemnonin kuolinnaamio on mykeneläiseltä ajalta eli 300 vuotta ennen Troijan sodan ylipäällikön vaiheita. Monet kreikkalaiset jumalat olivat käytössä jo mykeneläisillä: Zeus, Hera, Poseidon, Artemis... Ateena, Argos ja monet muut kreikkalaiskaupungit olivat jo perustettu mykeneläisellä kaudella. 

-1 363 Kaupunkivaltio Assyria aloittaa keskivaltakunta- eli pullistelukautensa. Tämä nousu oli mahdollista, kun heettiläiset kurmottivat Mitannia. Assyrian soturikuninkaat laajensivat kaupunkivaltaa valtakunnaksi jokaiseen ilmansuuntaan. 1200-luvulla Assyria päihitti heettiläiset ja valloitti Babylonian. Assyrian armeija oli raaka ja politiikkana oli toteuttaa väestönvaihtoja, jotka estivät kapinoiden synnyn valloitetuilla alueilla. Assyrian pääjumalaksi tuli Assur, muut jumalat lainattiin babylonialaisilta. 

-1 300 Kauppias- ja merenkulkukansa foinikialaiset toimivat merkittävänä vaikuttajana Välimerellä, Egyptissä, Espanjassa ja Englannissa. Varhaishistoriansa perusteella foinikialaiset samaistuvat kanaanilaisiin. Siten foinikialaisilla on raamatulliset jumalat Baal ja Astarte. Foinikialaisten hittituotteita oli purppurakangas sekä lasi. Foinikialainen aakkosto edelsi kreikkalaisten ja myöhempiä latinalaisia sekä kyrillisiä kirjaimistoja. Siten mekin saamme kiittää näitä muinaisia kauppiaita kirjaimistamme!  

-1 274 Egyptin viimeisin suuri faarao Ramses II saa torjuntavoiton heettiläisistä kuuluisassa Kadeshin taistelussa. Ramses voitti myös merikansojen joukot sekä nubialaisten kapinan. Faarao tunnetaan rakennusprojekteistaan, kokonaisista kaupungeista, kuten Abu Simbelistä, jonka maineikkaat temppelit ovat olleet hiekkaan hautautuneina halki vuosisatojen. Ramses kulki spektaakkelista toiseen ja hallitsi poliittisen propagandan salat. Ukolla kerrotaan olleen 100 poikaa ja 100 tytärtä. Ilmeisesti faaraoiden tapana oli naida omia tyttäriään. 

-1 250 Maailmanloppu alkaa. 

 

Maailman väkiluku katastrofiaikojen välissä oli nousujohteinen. Urin kaupunki lienee ensimmäinen, jonka väkiluku nousi yli sadan tuhannen. Samaan pystyivät myöhemmin Egyptin Thebes, Avaris ja Pi-Ramesses, Babylon sekä Kiinan Yinxu.