Blogisarjan toinen osa käsittelee ihmisten esihistoriaa ihmiskunnan alkuhämäristä viimeisen jääkauden päättymisen ja holoseenin kynnykselle reilu 10 000 vuotta sitten. Ensimmäisen osan käsittämättömät aikahypyt alkavat jo hidastua, mutta aikajana on edelleen hengästyttävän pitkä.
Yleensä ajoitamme esimerkiksi Egyptin pyramidit ihmiskunnan muinaisaikaan, mutta mikäli tieteen tarina ihmisestä pitää paikkansa, jo pelkän homo sapiensin aikajanalla faaraoiden aika sijoittuu tähänastisen historiamme loppupäähän. Muinaisajoista on erittäin vähän tietoa, kymmenistä tuhansista vuosista vähemmän kuin viimeisistä euroviisuista! Ajoitusvirheet koskevat helposti tuhansia vuosia.
Juuri tämä jakso määrittää ihmisyyden. Jakso on myös sikäli erikoinen, että seuranamme on muiden ihmislajien edustajia - olkoonkin, että heistä ei ole juurikaan kerrottavaa. Olipa muinaiset esi-isämme ja esiäitimme kuinka tyhmiä, taikauskoisia ja karkeita tahansa, voimme muistaa heitä kunnioituksella, sillä ilman sukupolvien ketjua, emme olisi täällä ihmettelemässä juuriamme.
Muinaisina aikoina elämä ja sen jatkuminen on rakentunut perusasioiden, lisääntymisen, ravinnon ja sosiaalisen kanssakäymisen varaan. Perusasioiden merkitystä ei tule väheksyä, vaikka ne eivät ylittäisikään uutiskynnystä tai jättäisi jälkiä jälkipolville. Myös tämän päivän elämä keskittyy pitkälti parin etsimiseen, lenkkimakkaraan sekä kaverikupliin.
25 000 tuhatta vuotta sitten nykyisessä Ranskassa kaiverrettu naisfiguuri todistaa, että naiset ja seksi ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Naisen kädessä lepäävä biisonin sarvi saattaa symbolisoida runsaudensarvea tai fallosta.
-3 000 000
Etelänapina, ihmisten esi-isä, kehittyy Afrikan savannilla muiden eläinten seurana. Suuri siirtymä puusta maahan, neljältä jalalta alkeelliseen kävelykykyyn. Nisäkkäiltä synnytys ja imettäminen, hoiva apinoilta, hännättömyys ihmisapinoilta, pedoilta hampaat ja laumakäyttäytyminen.
-2 000 000
Ihmisapinoita alkaa levitä Afrikan ulkopuolelle Lähi-Itään, Aasiaan ja Kiinaan.
-1 800 000
Homo habilis, käteväihminen, nylkee riistaa terävillä kivillä, alkeellinen työkalujen käyttö --> vanha kivikausi
-1 500 000
Ihmisen esikieli - tanssi ja mielen rytmi.
-1 500 000
Homo erectus, pystyihminen, kävelee ja käyttää työkaluja, kenties tultakin.
-1 200 000
Ihmislajit alkavat vähitellen oppia kesyttämään ja käyttämään tulta. Lihansyönti. Lämpö. Yötoiminta.
-800 000
Ensimmäiset lautat, Indonesian asuttaminen
-650 000
Heidelberginihminen, homo erectuksen ja nykyihmisen välimuoto, levittyy Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan.
-500 000
Ihmisten lajit, nykyihminen, neandertalinihminen ja denisovanihminen rakentavat majoja. Ensimmäiset keihäät.
-200 000
Homo sapiens levittäytyy Afrikkaa laajemmas, Lähi-Itään sekä Aasiaan, joskaan ei pysyvästi.
-107 000
Ihmislajit alkavat käyttää vaatteita, ilmeisesti pääsyynä suojaksi sääolosuhteita vastaan.
-100 000
Ihmiset oppivat hautaamaan kuolleensa.
Kuolleiden hautaaminen, hautajaisseremoniat ja poismenneiden sureminen ovat ihmisille tyypillistä toimintaa, vaikka raja muuhun eläinkuntaan ole tässäkään ehdoton. Missä vaiheessa aloimme uskoa henkiin, jumaliin ja elämään kuoleman jälkeen? Uskonnollisuuden ajoitus on luontevaa ajoittaa yhteen taiteen, kulttuurin ja ihmisyyden itsensä kanssa. Kysymys on ensisijaisesti antropologinen ja teologinen: mikäli ihmisellä on henki ja sielu, se on operoinut jo esihistoriallisella ajalla. Hautaamisesta ei voi suoraa johtaa uskonnollisuutta, mutta tapa todistaa muiston ja ihmisen merkityksellisyydestä, mikä ei tyhjene pelkkään ruumiillisuuteen tai materiallisuuteen. Ainakin hautaaminen on humaanimpaa kuin syödä kuolleet tai jättää vainajat pedoille.
-73 000
Sumatran supertulivuori Toba purkautuu ja viilentää ilmastoa tuhanneksi vuodeksi. Suurin ihmisajan purkaus ja mahdollinen selitys ihmisten kohtaamalle joukkotuholle sekä populaation pullonkaulailmiölle.
-72 000
Vanhin todennäköinen ajoitus jousipyssylle.
-70 000
Homo sapiensin kongnitiivisen vallankumouksen harppaukset alkavat --> puhekyky, kieli ja kaksoisjäsennys, taiteen ja kulttuurin synty. Tarinat, mielikuvitus ja uskomukset, suuremmat heimot ja ryhmät
-70 000
Homo sapiens poistuu Afrikasta levittäytyen Aasiaan ja Oseaniaan.
-61 000
Vanhin löydetty neula.
-50 000
Ihminen asuttaa Australian mantereen Indonesiasta, ensimmäinen meren ylitys, megafaunan vähittäinen väistyminen ja katoaminen ihmisen tieltä, mahdollinen kulotustaito.
Ihminen asuttaa kylmää Eurooppaa ja elää joitain tuhansia vuosia neandertalilaisien kanssa, heitä syrjäyttäen, kenties myös tappaen ja ilmeisesti heidän kanssaan pariutuen.
-42 000
Maailman vanhin kaivos nykyisellä Swazimaalla tuotti punakiveä ja malmia, mahdollisesti jo paljon aiempaa kaivostoimintaa.
-40 000
Varhaisimmat ihmisten taideteokset, kuten hedelmällisyyspatsaat, Hohlenstein-Stadelin Leijonamies, luolamaalaukset sekä ensimmäiset huilut ja korut todistavat ihmisten esteettisistä kyvyistä. Esikirjallisuus eli painallus ja viiva, symbolit. Todennäköisesti uskonnollis-hengellisiä merkityksiä talismaaneina sekä kulttikuvina, jotka takasivat hedelmällisyyden ja metsästysonnen osana muinaisia rituaaleja.
Raamatun kertomus ihmisen luomisesta, paratiisista ja lankeemuksesta määritti vuosisatojen ajan länsimaista ymmärrystä alkuperästämme. Tätä genesistä on vaikeaa, ehkä tarpeetontakin, yhdistää nykytieteen käsitykseen ihmisen evoluutiosta. Vaikeus yhdistää kahta suurta kertomusta johtaa helposti jomman kumman kieltämiseen. Ateistinen materialismi on pulassa materiaa vapaasti hallitsevan ihmisen edessä, mutta yhä lailla haastavaa olisi selittää esihistoriaa Raamatun kirjaimellisella, 6000 vanhalla aikajanalla. Tieteellinen ja raamatullinen kieli puhuvat samoista asioista. Hyvän ja pahan tiedon puu voisi viitata kognitiiviseen vallankumoukseen. Tähän liittyy moraalisuus, taju hyvästä ja pahasta sekä kyky kokea syyllisyyttä ja häpeää. Raamatun alkuluvut antavat oman vastauksensa vaatetuksen alkuperään, mikä ei välttämättä ole ristiriidassa tieteen kanssa. Paratiisikertomuksen kirjallisuudenlaji ei ole yksiselitteinen: puhuva käärme viittaisi myyttiseen faabeliin, mutta Raamatun sukuluettelot pitävät Aadamia ensimmäisenä ihmisenä. Raamatun alkuluvut ajoitetaan yleensä mesopotamialaisen mytologian rinnalle 3000 vuoden päähän, mutta kenties tässäkin tapauksessa suullinen perimätieto menee kauemmas. Paratiisimyytin ajoittaminen voi siten olla yhtä vaikeaa kuin ensimmäisen unen ja unelman ajoittaminen.
-40 000
Neandertalinihmiset kuolevat sukupuuttoon, todennäköisesti ihmisten takia, kaukaa haettu, mutta ei mahdoton linkki peikkoihin.
-36 000
Towerin-hill -tulivuori purkautuu Australiassa, mahdollisesti vanhin tähän päivään säilynyt suullinen perimätieto tapahtuneesta.
-35 000
Megafauna, kuten mammutit sekä ihmislajit homo sapiensia lukuun ottamatta alkavat kadota.
-35 000
Japanin asuttaminen.
-28 500
Uusi-Guinea asutetaan.
-27 000
Vanhimmat löydetyt keramiikan ja saviastioiden jäänteet nykyisen Tsekin alueella.
-26 000
Sungirin hauta Venäjällä ja muut vastaavat esihistorialliset haudat tuhansine helmineen todistavat ihmisten hierarkiasta sekä käsityötaidosta, todennäköisesti myös uskonnollisuudesta, kuten jonkinlaisesta aurinkokultista.
-25 000
Viimeisen jääkauden huippukausi, Pohjoismaat, Pohjois-Saksa ja Puola jäätikön vallassa, muutenkin kylmä Eurooppa, Pohjanmeri ja Englannin kanaali olivat kuivaa maata merenpinnan laskun takia.
-23 000
Ihminen kesyttää koiran Siperiassa.
-21 000
Varhaisin ihmisrakennelma (talot poislukien), Theopetra-luolan kivimuuri Kreikassa.
-20 000
Ihminen asuttaa Pohjois-Amerikan kulkemalla Beringian maakannasta pitkin nykyisestä Itä-Venäjästä Alaskan kautta etelään. Amerikan asuttaminen saattoi tapatua aiemmin tai myöhemmin, tämänkin ajoitus vaikeaa. Monien alkuperäisheimojen esi-vanhemmat.
-17 000
Lascaux'n luola Ranskassa käsittää tuhansia kuvia eläimistä ja ihmisistä, lähinnä suurista kasvissyöjistä kuten hevosista.
-16 000
Viimeisin jääkausi alkaa vähitellen hellittää ja sulattaa pohjoisia jäätiköitä.
Jääkausiaika sekä kivikausi kattaa ihmisen pitkän esihistorian ja jatkuu siitäkin eteenpäin. Tämän aikakauden ihmisiä kutsutaan tavallisesti metsästäjä-keräilijöiksi. Keräily ei niinkään liittynyt muumimukien tai jääkiekkokorttien tapaisiin keräilykohteisiin kuin ravinnon hankkimiseen vaikkapa simpukoita etsien.
Nykyään huomaa mielipiteitä, joiden mukaan esihistoriallisten nomadien elämä oli rikkaampaa ja parempaa kuin holoseeniajan ihmisten. En lähtisi arvottamaan tällä tavalla, varmaan kaikki ei mennyt parempaan suuntaan, kun alettiin asettua kodeiksi, mutta ehkä kasvavalla ihmisjoukolla ei ollut paljon valinnanvaraa riistan vähetessä. Holoseenin kynnyksellä ihminen oli jo levittäytynyt lähes ympäri maailman. Ihmisten väkiluki oli useita miljoonia. Keski-ikä oli jossain 25 vuoden hujakoilla ja esimerkiksi lapsikuolleisuus varsin suuri.
