torstai 28. joulukuuta 2023

Ihmisien ja jumalien aikajana osa 5 - Maailmanloppujen välissä

Blogisarjan viides osa käsittää liki tuhat vuotisen ajan vuodesta 2 200 eKr. vuoteen 1250 eKr. Ajanjakso on puolta lyhyempi kuin entisessä osassa. Vauhti on silti kovaa ja monet heimot, kaupunkivaltiot sekä kulttuurit jäävät yksinkertaisesti mainitsematta - ihmissukujen ja yksilöiden kohtaloista puhumattakaan. Elämä oli varmasti yhtä merkityksellistä näinä aikoina kuin ennenkin, mutta mikä on esimerkiksi muinaisiranilaisen kaupunkivaltio Elamin merkitys nykyihmiselle kulttuurin, uskonnon, kielen tai valtiotaidon kannalta? Ei mikään - tai ei ainakaan helposti selvitettävä, jos piiloelamilaisia olemmekin. Niinpä vain Egypti saa enemmän kuin kaksi mainintaa, tuhatvuotiset valtakunnat kuitataan lyhyesti ja puoli maailmaa jätetään kylmänviileästi huomiotta. 

Perustelu vuosien pikakelaukseen löytyy toki myös tietojen vähyydestä. Vaikkapa Euroopan tai Amerikan historioista ei ole paljonkaan informaatiota näiltä kaukaisilta ajoilta - ei kieltä, ei kansoja, ei tietoja. Eikä jokin ruukunsirpale tai kivikasa ylitä uutiskynnystä. Tämä postaus jatkaa ja samalla päättää pronssikaudeksi kutsutun ajanjakson - vaikka esimerkiksi Suomen pronssiaika ajoitetaan vuosille 1 500 eKr. - 500 jKr. Ajan rajaaminen historiantutkimuksessa on aina vähän mieletöntä, myös historian viipalointi vuosisatoihin. Tässä rajaus tehtiin pitkälti kahden tunnetun ja pitkän katastrofiajan perusteella. 

Tältä ajanjaksolta ei ole uusia mullistavia keksintöjä - ellei sotavaunuja, lasia, aurinko- ja vesikelloa, suihkulähdettä, saksia tai kumia lasketa - mutta kuinkas muuten olisi kirjoittaminen, pyörä, ratsastustaito ja muut periytyneet sukupolvelta ja alueelta toiselle kuin ajan suuressa ketjussa? 


Taivaan yli-jumala Indra - vanhin nykyisin palvottava jumala? Indra on hindulaisuuden ikivanha jumala, jolla on paikkansa myös buddhalaisuudessa ja jainalaisuudessa. Indra mainitaan myös hurrilaisissa teksteissä. Ukkosenjumalana kalevalainen Ilmarinen saattaa hyvinkin olla hänen sukulaisensa tai suomalainen vastineensa. Varhaisemmassa hindulaisuudessa Indra oli merkittävin ja mahtavin jumalista. Myöhemmin hän jäi muiden jumalien varjoon ja sai myös negatiivisia piirteitä. Persialaisten zarathustralaisuudessa Indra on paha demoni. Jumalan norsuratsu sekä häneen liitetyt lemmenleikit ovat myöhempää kehitystä.  


-2 200 Vuosisadan mittainen - ja pitempikin - kuivakausi kuritti ankaralla kädellä Egyptin, Akkadin, Kiinan ja Intian korkeakulttuureita. Katastrofin taustalla lienee jokin suuri tulivuorenpurkaus, jolloin ilmakehän tuhka jätti kesän väliin monta vuotta peräkkäin. Niili käänsi egyptiläisille selkänsä, nälänhätä, anarkia ja kulkutaudit riehuivat vapaina, ilmastopakolaisuus herätti laajaa levottomuutta ja kauppasuhteet katkesivat. Vallankumoukset hajottivat vallan paikallisille ruhtinaille. 

-2 200 Pronssikausi sarastaa Euroopassa, joka ei maanosana kärsi niin paljon kuivuudesta. Pronssin valtakeskittymä on etelä-Englannin Cornwallissa. Pronssikauteen liittyy laaja kauppaverkosto, joka ylsi lopulta pohjoismaihin saakka. Parempi metallurgia mahdollisti paremmat kirveet, jotka taas mahdollistivat paremmat veneet, joilla pääsi pidemmälle nopeammin. Kaupan myötä pronssi ja esimerkiksi hevoset saapuivat uusille alueille. Ihmisten mukana on kulkenut myös uskomuksia. Esimerkiksi pohjolan ukkosenjumala Thor tulee indoeurooppalaisista juurista. Mitään kansaa ei esikreikkalaisten lisäksi Euroopasta vielä ponnista vaikka heimokuninkaat ja ruhtinaat ovat toki hallinneet. Tätä aikaa on tosin kutsuttu "esikelttiläiseksi".  

-2 175 Kaupunkivaltioiden liitoksista hajoileva Akkadin valtakunta romahtaa vuoristokansa gutilaisten hävityksessä. 

-2 112 Urin kolmas dynastia aloittaa sumerilaisen renessanssin. Nousua johti kuningas Ur-Nammu, jonka lakikokoelma edelsi Hammurabin ja muiden lainsäätäjien lakeja. Kuolemanrangaistus, orjuus ja monet oikeudenmukaisuudet, kuten leskien suojeleminen, tulevat ensi kertaa mainittua. Urissa osattiin solmia poliittisia avioliittoja ja kerätä veroja.  Kauppa kävi esimerkiksi Intian korkeakulttuurin edustajien kanssa. Sumerilaiset rakensivat zikkurateja eli porraspyramideja, joiden huipulla oli temppeli jumalan tulla. Kuuluisin näistä on kuunjumala Nannan Urin zikkurat. Urissa rakennettiin myös 180 kilometriä pitkä muuri torjumaan barbaareja ja pakolaisia, mutta esteestä ei ollut hirvästi apua, sillä sen saattoi kiertää. 

Tältä ajalta juontuu sumerilainen myytti seitsemästä viisaasta tietäjästä / katselijasta eli apkallusta, jotka opettivat ihmiskunnalle viisauksia, kuten kirjoitustaitoa, ennen tulvaa. Nämä puolijumalalliset kalaherrat(!) perustivat sumerin 7 kaupunkia. Ilmeisesti enkelit periytyvät näistä hahmoista. Myytin mukaan nämä opettajat pelastivat ihmiskunnan tulvalta risteytymällä ihmisten kanssa. Näiden jälkeläiset olivat muinaisen ajan sankareita, jotka rakensivat sivilisaation tulvan jälkeen. Raamatun outo jae: "Siihen aikaan ja myöhemminkin oli maan päällä jättiläisiä, kun jumalien pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia. Juuri näitä olivat muinaisajan kuuluisat sankarit" selittyy sumerilaista taustaansa vasten. Israelilaisilla "jumalan pojat" olivat tosin pahoja henkiolentoja. 

-2 070 Kiinan Xia-dynastia eli ensimmäinen dynastia aloitetaan alkaneeksi. Dynastian ensimmäisen keisarin Yu Suuren kerrotaan estäneen Keltaisenjoen tulviminen. Tästä hän ja hänen jälkeläisensä saivat lahjaksi keisariuden eli taivaan mandaatin. Dynastiasta ei ole kirjallista lähteitä kuin tuhat vuotta myöhemmin. Ilmeisesti oli kuitenkin olemassa valtakunta, joka hallitsi alueen heimoja provinsseissa. 

-2 046 Egypti elpyy yhtenäiseksi ja vahvaksi ja aloittaa näin keskimmäisen valtakunnan ajan välikautensa jälkeen. Pääkaupunki vaihtui Thebaksi ja faaraot hallitsivat pitkään rauhanomaista valtakuntaa. Pyramideja rakennettiin, tosin vaatimattomammin. Ilmeisesti hallitsijat eivät rohjenneet julistautua enää erehtymättömiksi. Tältä ajalta on peräisin kuulu Sinuhen tarina, jonka vaikutusta voi nähdä esimerkiksi Raamatun Joosef-kertomuksessa. 

-1 960 Urin kolmannen dynastian kukoistus romahtaa amorilaisten ja elamilaisten hyökkäyksiin. 

-2 100-1 800 Vanhan testamentin kantaisät Aabraham, Iisak ja Jaakob vaeltavat Raamatun aikajanan mukaan pyhillä mailla. Patriarkat, heidän vaiheensa ja jälkeläisensä ovat olleet erittäin tärkeitä tähän päivään saakka, sillä juutalaiset, kristityt ja muslimit katsovat periytyvänsä heistä. Esimerkiksi Aabrahamin nimeä toistetaan Suomen kirkkojen liturgioissa vuoden jokaisena sunnuntaina.

Aabraham oli aramealainen Urin kaupungista. Iisak jää Raamatussa nopeasti sivuun. Jaakob on Israelin kahdentoista heimon kantaisä, joka saa nimekseen Israel painittuaan Jumalan / enkelin kanssa. Kantaisien tapauksessa tahtoisimme maistaa narraatiorypäleen historiallista siementä. Se on kuitenkin mahdotonta. Tunnetut kirjalliset lähteet patriarkoista ajoittuvat tuhat vuotta myöhemmäksi. 

-1 800 Minoalainen korkeakulttuuri elää huippukauttaan Kreetalla, etenkin Knossoksella. Saarelle rakennettiin loistokkaita palatseja. Kauppa kävi mm. Egyptin kanssa, tuotteina puu, oliiviöljy, viini ja villa. Minoalaisilla oli myös kirjoitustaitoa. Kulttuurin menestys johtui siitä, että se sai olla suhteellisen rauhassa ympäröivien vesien takia. Minoalaisten uskontona oli ilmeisesti äitijumalarkultti, käärmejumalatar (taas käärme, huh!) sekä härkäjumalan palvonta. Tästä seurasi kuuluisat härkähypyt sekä taru Minotauruksesta ja labyrintista. Minoalaiset levittäytyivät monien siirtokuntiensa myötä laajemmalle Kreikkaan.     

-1 800 Vanhimmat versiot maailman vanhimmasta eepoksesta, sumerilais-akkadilaisesta eli muinaisbabylonialaisesta Gilgameshista. Eepoksen sankari on jumalihminen, joka etsii kuolemattomuutta ja seikkailee Lähi-Idässä kuin Odysseus konsanaan. Mukana on hirviöitä, urotöitä, kuten leijonien surmaamista, ennusunia sekä matka manalaan tulevien kertojien kopioida. Tarina kertoo myös valtavasta tuhotulvasta. Raamatun vedenpaisumuskertomus juontuu osittain täältä. Gilgamesh käännettiin mm. hurrilaisten ja heettiläisten kielille. 

-1 792 Kaupunkivaltio Babyloniasta tulee maailman suurin kaupunki sekä Mesopotamian mahti stragedisesti viekkaan kuningas Hammurabin johdolla. Hammurabi voitti amorilaiset kuninkaat, Elamin hallitsijat, Assyrian ja sumerilaiset rippeet. Valtakunta pysyi koossa 150 vuotta, mutta hävisi sitten heettiläisten ja kassiittien jalkoihin. Hammurabi tunnetaan laistaan, jossa vallitsi Vanhassa testamentissakin esiintyvä kostoperiaate: "silmä silmästä, hammas hampaasta". Babylonian pääjumala oli näinä vuosina Enlil ja muita aurinkojumala Samas, Istar ja Marduk. 

Babylonia on maineikkaampi kuin hurrilaiset, heettiläiset ja muut ajan mahdit. Tämä johtuu siitä, että valtakunta nousi uudelleen kukoistukseen ja sai suuren, joskin negatiivisen, merkityksen Raamatussa. Akkadin kieli oli ajan lingua franca. 

-1 750 Muukalaishyksot ilmaantuvat Egyptiin Aasiasta päättäen pitkän Keskimmäisen valtakunnan ajan. Heillä ei ollut omaa kulttuuria, elleivät egyptiläiset hävittäneet kaikkea heidän taidettaan. Jumalakseen hyksot omaksuivat Sethin. He toivat maahan hevosen. Hyksot ja thebalaiset mittelivät voimiaan ja parisataavuotisen lusmuilun jälkeen barbaarit saatiin karkotettua.  

-1 650 Heettiläisheimot yhdistyvät yhdeksi valtakunnaksi Anatoliassa pääkaupunkinaan kauppareittien keskus, Hattusa. Heettiläiset olivat saapuneet maahan joitain satoja vuosia aiemmin alkuperäisasukkaat hattilaiset syrjäyttäen. Heettiläiset olivat sotainen kansa, joka voitti Babylonian ja Mitannin sotavaunuineen sekä sotivat tasaväkisesti egyptiläisten kanssa. Heettiläiset mainitaan usein Raamatussa. Aabrahamin äiti taisi olla heettiläinen. Kansan uskonto oli jokseenkin tyypillinen pantheon. Mainittakoon Kaaban mustan kiven vastine Hattusan temppelin vihreä kuutio, jonka merkitys jää epäselväksi. Heettiläisessä mytologiassa oli kenties ensimmäinen tarina kaaoslohikäärmeen surmaamisesta. Myytti toistuu Raamatun Leviatanin surmaamisessa.

-1 650 Meteori tuhoaa Tell el-Hammam -kaupungin nykyisen Jordanian alueella. Kaupunki on mahdollisti Raamatun Sodoma, syntien pesä, jonka Jumala kertoo tuhonneen tulen ja tulikiven kautta. Raamatun mukaan kaupungista pakeneva Lootin vaimo muuttui suolapatsaaksi. Tutkijoiden mukaan tuon ajan maakerrostumissa on huomattavan paljon Kuolleesta merestä höyrystynyttä suolaa. Olisiko totuus siis yhtä ihmeellistä kuin taru?   

-1 600 Shang dynastia syrjäyttää Xia dynastian Kiinassa. Tämän ajan hallitsijoilla oli hienot temppelit pääkaupungeissaan, armeijat sekä kehittynyt yhteiskuntajärjestelmä. Esi-isät ansaitsivat palvontaa. Kiinan varhaisin kirjoitusjärjestelmä, oraakkeliluukirjoitukset, ovat peräisin tältä ajalta. Ennustaminen oli siis vahvassa suosiossa. Myös ihmisuhrit kuuluivat politiikkaan. Dynastian hallitsijat kävivät toki kauppaa, mutta korkeakulttuuri oli kaiketi eristyksissä muista ajan mahdeista. Pronssia oli silti käytössä, jopa tehotuotannossa. Kalentereita oli myös käytössä, jopa niin hyviä, että Kiinassa käytetään samoja edelleen. Dynastia ei hallinnut nykyisen Kiinan kokoista aluetta, vaan alueita pohjois-Kiinasta. Shang kävi jatkuvia taisteluja muita heimoja sekä vierasmaalaisia "barbaareja" vastaan. 

-1 600 Itä-Saksasta löytynyt pronssinen Nebran kiekko (kuvassa) todistaa esieurooppalaisten kyvystä työstää laatuesineitä sekä ymmärtää taivaankannen ilmiöitä. Kiekolla pystyttiin laskemaan talvi- ja kesäpäivänseisaus. Levy kuvaa Seulasten tähtijoukkoa. Tästä voi päätellä levyn käyttäjien tienneen, kuinka aurinko- ja kuuvuosi saadaan sovitettua yhteen. Kiekko on mahdollisesti hylätty kun aurinkojumala oikutteli ankarasti Santorin tulivuorenpurkauksen takia 1627 eKr.  


















-1 570 Muinaisegyptiläinen Kuolleiden kirja on ajan bestseller ja tunnettu tänäkin päivänä. Kirja on matkaopas manalaan, Osiriksen valtakuntaan. Teoksen tunnetuin osa on sydämen punnitseminen Totuuden eli Ma'atin salissa. Mikäli vainajan sydän oli kevyempi Ma'atin höyhentä, hän pääsi paratiisiin. Raskas sydän joutui Ammitin eli krokotiilipäisen hirviön kitaan. Myös kristinuskossa ja islamissa elää käsitys kuolemanjälkeisestä viimeisestä tuomiosta t-risteyksineen. Sananlaskujen kirjasta: "Ihminen pitää kaikkia teitään oikeana, mutta Herra punnitsee sydämet."    

Naispuoleinen Ma'at oli jo tällöin ikivanha moraalin personifikaatio, oikeudenmukaisuuden ja järjestyksen jumala. Jumala ennakoi kreikkalaista Logosta ja seemiläistä Viisautta eli Sofiaa. Olemmeko me tasa-arvoa kannattavat ja Haloo Helsingin Lady Dominaa laulavat suomalaiset piiloegyptiläisiä? 

-1 500 Egyptin Uusi valtakunta nostaa maan viimeisen kerran kukoistukseen ja maailman mahtavimmaksi kansaksi. 1400 eKr. valtakunta laajeni ennätysmittoihinsa faarao Thutmosis III johdolla tehokkaan hallinnon ja armeijan avulla. Thutmosis oli soturihallitsija, joka kurmotti mm. Kanaaninmaan liittouman joukkoja kuuluisassa Megiddon taistelussa. Pyramidit vaihtuivat hautamonumentteihin ja kuolintemppeleihin. Tältä kaudelta on peräisin mm. kuningatarfaarao Hatshepsut,  monoteismia ennakoiva, aurinkojumala Atonia palvonut faarao Ekhnaton sekä Tutankhamon upeine kuolinnaamioineen. Ekhnaton oli omalaatuinen faarao, joka repäisi valtakunnan irti Thebasta, aurinkojumala Amonista sekä pappiselitiistä perustamalla uuden pääkaupungin ja paratiisin. Mies oli kuitenkin jonkinsortin haaveilija, joka päästi valtakunnan rappeutumaan ja niin uoma palautui pian entiselleen faaraon kuoltua. Ekhnatonin Aurinkohymni on Raamatun psalmin 104 esikuva.  

-1 500 Hurrilaiset perustavat voimakkaan Mitannin valtakunnan nykyisen Pohjois-Irakin, Syyrian ja Turkin alueelle. Hurrilaiset olivat saapuneet Kaksoisvirran maahan jo tuhat vuotta aiemmin ja levinneet voimakkaasti 1800-1700 luvuilla. Mitanni hallitsi mm. Assyriaa, mutta lopulta Assyria ja heettiläiset kukistivat valtakunnan jättäen hurrilaiset unholaan. Aikanaan tämä kansa oli tunnettu hevosistaan ja taitavista sepistä. Maailman vanhin sävellys, hymni kuujumalan vaimolle, on hurrilainen. Hurrilaisten uskonnosta mainittakoon siivekkäät ihmishahmot sekä säänjumala Teshub, hurrilainen vastine seemiläiselle Baalille ja germaaniselle Thorille.    

-1 500 Arjalaiset eli indoiranilaiset paimentolaiset valtaavat heikentyneen Indus-vallan Pohjois-Intiassa. Arjalaisten valtteina olivat hevonen ja ehkä rauta, heidän kielenään sanskrit. Arjalaiset elivät herroina halliten luoteis Intiaa heimomonarkioissa, joita kutakin johti puolijumalallinen kuningas, raja. Heidän säätyjakonsa muotoutui myöhemmin hindulaisuuden kastilaitokseksi. Hindulaisuuden vanhin kirja, rituaalihymnien kokoelma Rigveda, juontuu tältä ajalta. Kirjan maailmankuva on polyteistinen. Keskeisin jumala on hindulaisten Zeus, Indra. Mukana ovat myös tulenjumala Agni, Shivaa edeltävä myrskyn jumala Rudra, elämän ylläpitäjä Vishnu sekä Varuna. Hymnit lauletaan myös huumerituaalijuoma Somalle. Rigvedan käsite Rta on keskeinen, sillä se tarkoittaa järjestystä, totuutta ja oikeudenmukaisuutta - periaatetta, joka pitää maailman ja elämän mielekkäänä. Käsite on siten sukua egyptiläiselle Ma'atille. Rta:sta kehkeytyi myöhemmin termi dharma. Rigvedassa pyhä joki on vielä Sarasvati, ei Ganges. Mainittakoon myös, että lehmä alkoi saada pyhyyden auraa jo Rigvedassa.  

-1 500 Nk. olmeekkivaltakunta alkaa olla jo melko suurta nykyisen Meksikon alueella eli mesoamerikassa. Olmeekit olivat korkeakulttuuri, jolla oli kirjoitustaito (ensimmäinen läntisellä pallonpuoliskolla), kaakao, maissinviljely, maailman ensimmäiset pallopelit, kumiviljelmät sekä taidokkaat pääpatsaat ja jadenaamiot. Ihmisuhrit, kalenteri ja matematiikka saattoivat olla jo olmeekkien käytössä mayojen, asteekkien ja tolteekkien lainata. San Lorenzo oli olmeekkien pääkaupunki, missä väkiluku nousi yli kymmeneen tuhanteen. Olmeekit uskoivat eläinhahmoisiin jumaliin, myös myöhemmin mesoamerikassa tärkeään sulkakäärmejumalaan. Jaguaarijumala oli myös keskeinen. Olmeekit saattoivat katsoa periytyvänsä "ihmisjaguaarista". Jo olmeekit käyttivät rautamalmista valmistettuja peilejä, joilla oli suuri merkitys mesoamerikan uskonnoissa. Ne toimivat väylinä tuonpuoleiseen.  

-1 450 Mykeneläinen eli indoeurooppalainen esikreikkalainen kulttuuri ja sen soturieliitti nousee huippuunsa ja syrjäyttää minoalaisen kulttuurin, myös Kreetan saarella. Kulttuuri ja sen mahtava laivasto kukoisti pari sataa vuotta. Sen loppuvaiheessa rakennettiin linnoituksia ja muureja, mutta ne eivät estäneet suurta romahdusta. Usein kirjoissa kuvattu Agamemnonin kuolinnaamio on mykeneläiseltä ajalta eli 300 vuotta ennen Troijan sodan ylipäällikön vaiheita. Monet kreikkalaiset jumalat olivat käytössä jo mykeneläisillä: Zeus, Hera, Poseidon, Artemis... Ateena, Argos ja monet muut kreikkalaiskaupungit olivat jo perustettu mykeneläisellä kaudella. 

-1 363 Kaupunkivaltio Assyria aloittaa keskivaltakunta- eli pullistelukautensa. Tämä nousu oli mahdollista, kun heettiläiset kurmottivat Mitannia. Assyrian soturikuninkaat laajensivat kaupunkivaltaa valtakunnaksi jokaiseen ilmansuuntaan. 1200-luvulla Assyria päihitti heettiläiset ja valloitti Babylonian. Assyrian armeija oli raaka ja politiikkana oli toteuttaa väestönvaihtoja, jotka estivät kapinoiden synnyn valloitetuilla alueilla. Assyrian pääjumalaksi tuli Assur, muut jumalat lainattiin babylonialaisilta. 

-1 300 Kauppias- ja merenkulkukansa foinikialaiset toimivat merkittävänä vaikuttajana Välimerellä, Egyptissä, Espanjassa ja Englannissa. Varhaishistoriansa perusteella foinikialaiset samaistuvat kanaanilaisiin. Siten foinikialaisilla on raamatulliset jumalat Baal ja Astarte. Foinikialaisten hittituotteita oli purppurakangas sekä lasi. Foinikialainen aakkosto edelsi kreikkalaisten ja myöhempiä latinalaisia sekä kyrillisiä kirjaimistoja. Siten mekin saamme kiittää näitä muinaisia kauppiaita kirjaimistamme!  

-1 274 Egyptin viimeisin suuri faarao Ramses II saa torjuntavoiton heettiläisistä kuuluisassa Kadeshin taistelussa. Ramses voitti myös merikansojen joukot sekä nubialaisten kapinan. Faarao tunnetaan rakennusprojekteistaan, kokonaisista kaupungeista, kuten Abu Simbelistä, jonka maineikkaat temppelit ovat olleet hiekkaan hautautuneina halki vuosisatojen. Ramses kulki spektaakkelista toiseen ja hallitsi poliittisen propagandan salat. Ukolla kerrotaan olleen 100 poikaa ja 100 tytärtä. Ilmeisesti faaraoiden tapana oli naida omia tyttäriään. 

-1 250 Maailmanloppu alkaa. 

 

Maailman väkiluku katastrofiaikojen välissä oli nousujohteinen. Urin kaupunki lienee ensimmäinen, jonka väkiluku nousi yli sadan tuhannen. Samaan pystyivät myöhemmin Egyptin Thebes, Avaris ja Pi-Ramesses, Babylon sekä Kiinan Yinxu. 

 





sunnuntai 26. marraskuuta 2023

Ihmisien ja jumalien aikajana osa 4: Korkeakulttuurien nousu

Historiallisen aikajanan neljäs osa käsittää maailmanhistorian ajan vuodesta 4000 vuoteen 2200 eKr. Ilmaus "korkeakulttuuri" tarkoittaa sivilisaatiota, valtakuntia ja kansoja eli laajoja kokonaisuuksia, mitkä kysyvät hallintoa, yhteiskuntaluokkia, armeijoita sekä uskonnollis-poliittisia identiteettejä. Otsikko jättää varjoon ne lukuisat kylät ja heimot, jotka elivät tänä aikana korkeakulttuurien ulkopuolella, esimerkiksi Euroopassa. Maanosastamme voi tältä ajanjaksolta sanoa sen, että maanviljelys valtasi vähitellen ja päättäväisesti alaa.

   Egyptin Djoserin porraspyramidi vuodelta 2650 eKr. on lajinsa vanhin. Egypti on korkeakulttuureista tunnetuin ja merkityksellisin. Muinainen Egypti on yleinen aihe populaarikulttuurissa. Muumion kuolleista herättäminen kirouksineen on yleinen elokuva- ja viihdemuoto. Suomalaisissa lauluissa ainakin Hector, Mariska, Apulanta, A.W. Yrjänä ja Vesterinen yhtyeineen laulavat faaraoiden maasta. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen sijoittuu 1300 eKr. Egyptiin. Maa on suosittu aihe esoteriassa ja salaliittoteorioissa. Yleisesti vanhinta viisautta pidetään parhaimpana. Egyptin valtakunta kesti peräti 3 000 vuotta. 


















-4 004 Raamatun aikajanan mukaan maailman luomisen ajankohta laskettuna sukuluettelojen sekä ihmisten ikien perusteella. Näin maailma pitkään ymmärrettiin, mutta nykyään näkemys on ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa ja siksi epäsuosiossa ja unohduksissa kristittyjen (ja juutalaisten?) keskuudessa. Aadamia ja paratiisia ennen on kuitenkin mahdollista lisätä "apinan tarina" sekä ihmisen esihistoria. Vedenjakajana muinaishistorian ja nykyisen ajan välillä toimii Raamatussa - samoin kuin ilmeisesti muuallakin Lähi-Idän kulttuureilla - kertomus valtavasta tulvasta. Eli Nooasta ja hänen poikien jälkeläisistä polveutuivat kaikki(!?) kansat. Näistä Genesis mainitsee esimerkiksi kreikkalaiset ja egyptiläiset.    

-4 000 Uruk on ajan mahtavin kaupunki, sumerialainen kaupunkivaltio ja ilmeisesti ensimmäinen kaupunki, jonka asukasluku laskettiin kymmenissä tuhansissa. Kaupunki mainitaan ohimennen Raamatussa Nimrodin - "ensimmäisen mahtavan hallitsijan" - yhteydessä. Nimeä ei ole osattu yhdistää mihinkään historialliseen hahmoon. Urukin menestys perustui sijaintiin, kastelujärjestelmään sekä laajaan kaupankäyntiin. 

-4 000 Vehmas Sahara kuivuu vähitellen autiomaaksi pakottaen alueen asukkaat itään, Niilin äärelle. 

-3 700 Pronssin eli kuparin ja tinan (tai arseenin) valmistus keksitään Turkissa. Tapa levisi hitaasti korkeakulttuureihin. Pronssi oli harvinaista ja siten osa eriarvoistuvaa yhteiskuntajärjestelmää. Raamatun mukaan Kainin jälkeläinen, Tubal Kain aloitti pronssin ja raudan taonnan ennen vedenpaisumusta. 

-3 650 Vanhin löydetty kyntöaura nykyisen Tsekin alueelta, varhaisia auroja myös Intiassa. Kyntäminen tehostaa maanviljelyä ja aikaansaa väestönkasvua. 

-3 600 Maltan megaliittiset temppelit alkavat kohota. Temppelien uskonnollinen sisältö on epäselvä. Ilmeisesti mukana oli eläinten uhraamista jumalille. Eläinten uhraamisen alkuperä on hämärän peitossa, mutta tapa oli hyvin yleinen pronssikaudella ja käytäntö myös Raamatun israelilaisilla. Eläinuhrien tarkoitus oli sovittaa rikkeitä sekä pyytää mielisuosiota.  

-3 500 Pyörä keksitään, ilmeisesti useissa paikoissa toisistaan riippumatta Mesopotamiassa, Kaukasuksella, Keski-Euroopassa ja Kiinassa. Pyörä helpotti hyödykkeiden siirtämistä eli kaupankäyntiä ja mahdollisti sotavaunujen käytön taisteluissa. Vetojuhtina käytettiin ilmeisesti härkiä ja aaseja ennen hevosia. Egyptissä pyörää ei tunnettu pyramidikaudella eikä Amerikoissa ennen eurooppalaisten invaasiota. 

-3 450 Kuvakirjoitustaito sekä nuolenpääkirjoitus syntyy sumerialaisten parissa, Egyptin hieroglyfit sekä papyrus hieman myöhemmin. Kirjoitustaidon keksimisen katsotaan aloittaneen historian erotuksena esihistoriasta. Kirjoitus mahdollistaa ihmisten ja jumalien identifioinnin sekä uskomusten, myyttien ja tarinoiden välittymisen jälkipolville suullista perimätietoa kestävämmällä tavalla. Kirjoitus mahdollisti myös hallinnollisten ja arkisten asioiden hoitamisen sekä laittoi valta- ja vakoilupolitiikan uusiksi. 

-3 300 Sumerialaiset kaupungit tai kaupunkivaltiot kukoistavat Mesopotamiassa eli Kaksoisvirran maassa (Raamatun Sinear?) eli nykyisen Irakin alueella. Eufrat ja Tigris mainitaan Raamatussa paratiisin jokina. 

Sumerialaisten jumalat muodostivat polyteistisen ja eläinhahmoisen pantheonin, joka periytyi myöhemmin akkadialaisille sekä kreikkalaisille. Esimerkiksi rakkauden, seksin ja sodan jumalatar Inannaa kutsuttiin Istariksi ja myöhemmin Astarteksi ja Afroditeksi. Kuten yleensä, jumalat liitettiin taivaankappaleisiin ja ilmiöihin, kuten aurinkoon, kuuhun ja tuuleen. Sumerialaiset kaupungit tunnetaan ziggurateista sekä pappishallitsijoista. Sumerialaisen mytologian mukaan Eridu on maailman ensimmäinen kaupunki ja paratiisi, josta ihmiskunnan kukoistus sekä kuninkaiden jumalallinen valta sai alkunsa. Raamatun maininta Kainista ensimmäisenä kaupungin perustajana saattaa olla kannanotto tähän. Sumerian pääjumalaksi muodostui Eridun suojelija Enki, veden ja maan (luoja)jumala. Mesopotamian muinaisusko häilyy Raamatun myyttisten kertomusten, kuten paratiisimyytin, taustalla. 

Sumerialaisten alkuperä on tieteellinen arvoitus. 

-3 200 Purje, purjehdustaito keksitään Egyptissä. 

-3 200 Norte Chicon korkeakulttuuri nykyisen Perun alueella on Amerikan varhaisin sivilisaatio. Valtakuntaa leimaa pyramidit, kastelujärjestelmä, tehokas ja maailman toiseksi vanhin hallinto, puuvillan viljely sekä laadukkaat tekstiilit. Kuvataiteita tai kirjoitusta tällä korkeakulttuurilla ei ollut, jumalia ja uskomuksia kylläkin. Varhaisin todistus mantereen salaperäisestä "sauva-jumalasta" on vuodelta -2280.

-3 100 Jumalkuningas ja faarao Narmer liittää ala-Egyptin ylä-Egyptiin luoden näin Egyptin ensimmäisen dynastian. Vaikka yhdistyminen lähti Ylä-Egyptista ja mahdollisesti väkivaltaisesti, tuli Pääkaupungiksi Ala-Egyptin Memfis. 

Ilmeisesti jo tällöin Egyptissä palvottiin auringon- ja taivaanjumala Horusta, sekä tämän äitiä ja isää, Isistä ja manalan jumalaa Osirista. Ala-Egyptin paikallisjumala ja myöhemmin koko Ala-Egyptin suojelija Wadjet lienee tärkeä mainita. Tämä kobrajumala on keskeinen käärmejumala, joka liittyy myös vahvasti uskonnollis-esoteeriseen silmäsymboliikkaan. Kristillisen kolmiyhteisen Jumalan tunnus, silmä kolmiossa, tarkoittikin ennen Wadjetia ja Niilin suistoa eli kolmionmuotista deltaa.

Viimeistään kolme sataa vuotta myöhemmin mukana oli jo usko kuoleman jälkeiseen elämään sekä eläin- ja ihmisuhrit. Kuolleen hallitsijan palvelijoita saatettiin uhrata, jotta he voisivat jatkaa tehtäviään. Muumioinnin tarkoitus oli säilyttää ruumis, jotta ihmisen sielu, ka, voisi palata siihen tuonpuoleisessa. Egyptin kulttuuri oli ilmeisesti pitkälti syntyessään valmis myös siihen liitetyn dualistisuuden saralla: elämä ja kuolema, päivä ja yö, järjestys ja kaaos jne. periytyivät myös esimerkiksi zarathustralaisuuteen ja juutalaisuuteen. 

-3 100 Minoalainen kulttuuri kasvaa Kreetan saarella Euroopan vanhimpana sivilisaationa. Kulttuuria leimasi kehittynyt kaupankäynti strategisesti oikealla paikalla, taidokas laivojen rakentaminen ja hieno taide. Toinen tuon ajan esihelleeninen kulttuuri oli kykladinen kulttuuri idolikuvineen ja Kreikan saarten kalastusyhteiskuntineen.  

-3 000 Britannian ja kenties koko Euroopan kuuluisin myyttinen rakennelma Stonehenge valmistuu ensimmäisen kerran puiseen varhaisvaiheeseensa. Kehä lienee tarkoitettu temppeliksi ja/tai tähtitieteelliseksi keskukseksi. 

-2 920 Troijan kaupunki perustetaan nykyisen Turkin alueella. Kaupunki kokee monia kukoistuksia, taantumia ja tuhoja vuosisatojen aikana, kunnes muuttuu myytiksi ja painuu unohduksiin.  

-2 800 Indus-kulttuuri nykyisen Pakistanin, Afganistanin ja länsi-Intian alueilla hyödyntää kaikkia ajan keksintöjä kuten metallintaontaa, tislausta, patoamista, auraa ja kastelujärjestelmiä. Siten se oli yksi kuudesta muinaisesta korkeakulttuurista kultakautenaan vuodet 2 600-1 900. Tällöin kulttuurin pääaupungeissa Mohenjo-Darossa ja Harappassa asui kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kauppa kukoisti Mesopotamian kanssa. Tämäkin yhteisö rakentui joen, Induksen, ympärille. Indus-kulttuurin innovaatio oli ojitus ja viemäröinti. Intialaiset taisivat keksiä ensimmäisinä myös nuket ja vaa'at. Kulttuuri oli läpeensä uskonnollinen, mutta yhteyksiä myöhemmin kehittyneen hindulaisuuden kanssa on vaikea todentaa. 

-2 800 Euroopan kolmas suuri muuttoaalto jääkauden metsästäjien sekä Lähi-idän maanviljelijöiden jälkeen on indoeurooppalaisen jamnakulttuurin eli vasarakirveskulttuurin saapuminen idän aroilta Keski-Eurooppaan. Nämä paimentolaiskarpaasit olivat sotaisaa sakkia. Klaanien miespäälliköt saivat ilmeisesti erittäin paljon lapsia, sillä jopa 80% eurooppalaisista geeneistä tulee jamnoilta. Nämä arjalaiset(!) toivat mukanaan indoeurooppalaisia kieliä, paiseruton, maidon ja siman juonnin, villan, pyörän, kärryt ja hevoset sekä pronssikauden. Vanha megaliittikulttuuri sai väistyä. Suomessa uudet tulokkaat alkoivat kaiketi kutsua paikallisia lappalaisiksi.  

-2 700 Ensimmäinen tunnettu sota käydään sumerialaisten ja heidän naapurivaltakuntansa elamilaisten välillä päättyen sumerialaisten voittoon. Muinaisiranilaisten elamilaisten kaupunkivaltiot kuten Ansan ja Susa olivat ajan mahtikaupunkeja.  

-2 700 Sumerialainen matematiikka alkaa olla jo kehittynyt: 60 järjestelmä, 12 kuukautta, 24 tuntia (Egyptistä?), 60 minuuttia sekä 360 päiväinen vuosi ja ympyrän jako periytyvät täältä akkadialaisille ja edelleen meille asti. Kehittynyt matematiikka mahdollisti ensimmäiset kalenterit Sumerissa ja Egyptissä. Viikon 7 päivää sekä luku 7 pyhänä lukuna periytyy sumerialaisilta akkadialaisille ja edelleen israelilaisille. Myös egyptiläiset olivat hakoja matematiikassa kehittäen kymmenjärjestelmän sekä kyynärän. Luvut ja mitat olivat hyödyllisiä byrokratiassa, kuten verotuksessa, rakentamisessa sekä poliittis-tähtitieteellisen vallan pönkittämisessä. 

-2 700 Urukin kuningas Gilgames on vuosituhannen kuuluisin ei-raamatullinen ja maineikkain sumerilainen henkilö. Tosin näille listoille ei ole paljoa tunkua, eikä tästäkään kuninkaasta tiedetä juuri mitään. Jostain syystä hahmosta tuli kuitenkin legendaarinen, kuolematon ja jumalallinen sumerilaisten parissa. 

-2 660 Egyptin valtakunta kukoistaa seuraavat 500 vuotta. Memfis lienee tämän ajan suurin kaupunki, palttiarallaa 30 000 asukasta. Egyptin menestys oli konservatiivinen ja turvallinen pysyvyys sekä suojaisa sijainti autiomaan ja Niilin välissä. Valtakunta laajeni Nubiaan ja Libyaan samalla kun kauppasuhteet Välimeren valtakuntiin toi rikkautta. Farao oli jumalallinen yksinvaltias. Haukkapäinen auringon- ja luomisen jumala Ra, faraoiden isä, sakaalipäinen vainajien jumala Anubis sekä monet eläinjumalat kuten härkä- krokotiili- ja kissajumala saivat osikseen palvonnan eleitä. Kissa oli egyptiläisten pyhä lehmä.   

-2 600 Kiinassa on kulttuureja, mutta ei vielä korkeakulttuuria ja sikäli kehitys on jäljessä Lähi-Idästä. Tänä aikana Yangshaon kulttuuri alkoi korvautua Longshanin kulttuurilla. Suunnilleen tähän aikaan Kiinan ilmaantui ensimmäiset kaupungit, yhteiskuntaluokat vakiintuivat ja pronssikausi sarasti. Kiinalla oli tällöin jo omat juttunsa: silkin kutominen, jadetaide, esi-isien palvonta sekä ensimmäiset karkeat lohikäärmeveistokset. 

Keltainen keisari, Huangdi, on Kiinan ehdottomasti kuuluisin henkilö tältä ajalta ja vuosituhannelta, kansallinen, myyttinen ja uskonnollinen sankari ja jumala, jota kansa saa kiittää esimerkiksi lääketieteestä, kirjoitustaidoista sekä taistelulajeista. Ei haittaa, vaikka legendat periytyvät vasta paljon myöhemmältä ajalta kenties pohjautumatta kehenkään historialliseen henkilöön, Kiinan myöhemmät aatelishallitsijat samon kuin han-kiinalaiset yleensä pitävät Haungdia esi-isänään. Koreassa on vastaavanlainen legenda Dangunista.  

-2 500 Gizan pyramidit ovat maailmanhistorian kuuluisimmat rakennelmat, Gizan sfinski maailman suurin ja kuuluisin veistos. Faarao Kheopsin pyramidi on yksi  maailman seitsemästä ihmeestä (ja ainoa jäljellä oleva). Pyramidi oli maailman korkein rakennus 3 800 vuotta. Pyramidit ovat maailman kuuluisimpia hautoja. Niiden geometrisellä muodolla lienee ollut jokin merkitys kuten toimia portaina faaraon sielulle. Leijonan ja ihmisen hybridi sfinski-hahmot periytyi Egyptistä Kreikkaan, Persiaan ja Foinikiaan. Leijonasymboli on erittäin yleinen ja keskeinen mm. suomalaisuudessa ja kristinuskossa. Symbolin juuria voi jäljittää muinaiseen Egyptiin saakka kunhan muistaa, että tässä blogisarjassa mainittiin leijonamies jo vuodelta 40 000 eKr.   

-2 500 Suomi liittyy Euroopan megaliittikulttuureihin monilla jätinkirkoillaan, joiden huippukausi ajoittuu jännästi päällekkäin Egyptin kivikasojen kanssa. Näiden pirunkirkkojen käyttötarkoitusta ei oikein tiedetä, arvailut menevät moniin suuntiin observatorioista esijääkaappeihin. Suurin jatulinkirkko on Raahen 60-metrinen röykkiö. Jätinlinnoihin olivat erikoistuneet nk. pöljäläiset. 

-2 500 Vanhin todiste perunan mukulasta Perussa, viljely todennäköisesti varhaisempaa. 

- 2 400 Kurkistus Jomon-kauden Japaniin muistuttaa, että näinä vuosisatoina säät suosivat ihmiskuntaa ja väkimäärä kasvoi. Japani lienee ajan väestötihein alue, sillä saarilla asui tällöin jo yli 250 000 ihmistä. Japanin shintolaisuuden juuret ovat hämärän peitossa. Animismi eli sielun liittäminen flooraan ja faunaan kielii varhaisuudesta.   

-2 350 Sargon Akkadialainen perustaa historian ensimmäisen imperiumin ja ansaitsee siten ensimmäisenä tittelin "suuri". Ensin hän kaappasi vallan sumerialaisessa kotikaupungissaan Kisissä, sitten syrjäytti ja nöyryytti paikallisen voimatekijän eli Umman-kaupungin kuninkaan saaden käsiinsä vallan Sumerissa, jonka jälkeen valtakunta laajeni itään elamilaisten kustannuksella ja länteen Syyriaan ja Anatoliaan käsittäen lopulta yli 60 kaupunkia. Sargonilla oli historian ensimmäinen järjestäytynyt armeija, peräti 100 000 sotilasta. Raamatun Nimrod saattaa viitata Sargoniin. Sargonin jumalat olivat Istar ja Inanna. Kuninkaan lapsuuteen liitetään samanlainen virrasta pelastautuminen kaislakorista kuin Mooseksella.  

Akkadialaiset olivat ensimmäisiä seemiläisiä, joiden kansainvaelluksen Lähi-Itään leimaa historiaa tästä eteenpäin tuhat vuotta. Israelilaiset olivat myös seemiläisiä. Raamatussakin ohimennen mainitusta Akkadista tulee 2200-luvulla maailman suurin kaupunki, hetkeksi.  


Tässä on käyty läpi lähes pari tuhatta vuotta historiaa lyhyessä hujauksessa! Historian tutkimus tarkoittaa kuitenkin juuri edellä mainittuja nostoja. Näistä kaukaisista ajoista ei myöskään ole perusarjesta erottuvia tapahtumia tai muistomerkkejä lähdeaineiston niukkuuden takia. 

Jaksoa leimaa ensimmäinen mahdollisuus nimetä ihmisiä, jumalia ja kansoja. Viimeistään nyt voidaan puhua ensimmäisistä uskonnoista. Sumerialaisten tai egyptiläisten jumalilla ei ole enää palvojia, mutta tässä on tuotu esiin tapoja, symboleja ja jumaluuksia, jotka periytyivät myöhemmille maailmankatsomuksille. Esimerkiksi legedaarinen egyptiläinen pappi ja pyramidiarkkitehti Imhotep kehittyi lääkintätaidon jumalaksi, joka tunnettiin Kreikassa Asklepioksena. Jumalan käärmesauva on tänäkin päivänä lääketieteen tunnus. Raamatun Johanneksen evankeliumin käärme- ja parannussymboliikalla on ehkä haluttu todistaa todellisesta parannuksen Jumalasta. 

Väestönmäärässä käyrä oli nouseva: väkiluku nousi vuosien 6 000eKr. - 4 000eKr.  kuudesta tai seitsemästä miljoonasta 30 miljoonaan ihmiseen. Pari tuhatta vuotta myöhemmin meitä oli jo 100 miljoonaa. Ilmeisesti kasvukäyrä ei kuitenkaan ole aina ollut nouseva. Blogisarjan seuraava osa alkaa katastrofilla, joka uhkasi sivilisaatioita ympäri maailman. 

  





maanantai 13. marraskuuta 2023

Kaunis pyhä kirjan ulkopuolelle jääneet kirjoitukset


Tässä postauksessa on kolme Kaunis pyhä -kirjan ulkopuolelle jäänyttä kirjoitusta. Tekstit "400 kepposta" ja "Vohvelien paistamisesta" ovat minun kirjoittamiani ja teksti "Jeesus antaa elämän" Sofia Ziessler-Korpin ja minun yhdessä kirjoittama. 


400 Kepposta

Markuksen evankeliumi 7:5-13


Banksyn teos on hauska ja oivaltava: lapset leikkivät pallon sijaan kyltillä, joka kieltää pelaamasta palloa. Kuvan viesti on välitön: ylisuojelemisen ja sääntöjen kyseenalaistaminen leikin ja lapseuden nojalla. Samalla kuva toimii metaforana Banksyn ja hänenlaistensa veijareiden vapaudelle. Lapset, rotat ja muut eläimet esiintyvät usein hänen muraaleissaan. Niiden avulla spraymaaliprofeetan sanoma laajenee pelkästä julkisuushakuisuudesta, sissitaiteesta sekä oikeistolaisuuden ja kapitalismin rienaamisesta yleispäteväksi kannanotoksi. Banksyn sodan ja mielettömyyden keskellä elävät lapset elävät lain ja rikollisuuden, hyvän ja pahan, tuolla puolen. He edustavat ihmiskunnan viattomuutta ja toivoa.

Pyhän evankeliumi kertoo myös käskyjen kyseenalaistamisesta. Uusi liitto kutsuu sydämen ympärileikkaukseen, fariseusten puhdas-saastainen -jaon tuolle puolen. Jeesuksen sanat fariseuksille ja lainopettajille voi yleistää kaikkien typerien ja Jumalan tahdon vastaisten sääntöjen kumoamiseksi. Reformaatio tarkoitti puhdistumista tällaisista säännöistä ja lakihenkisyydestä armon pallopeleihin. Hengelliset perinnäissäännöt voivat kuitenkin vaihtua maallisiin. Kaikkivaltiasta ja kaikkinäkevää Jumalaa korvataan nyt digitaalisella valvontajärjestelmällä. Vakuutukset ovat maallinen ”korban”, jolla me rikkaat sivuutamme köyhät. Tilastointia, tietoturvaa ja tilojaan enemmän kuin ihmisiä rakastava kirkko on paraatiesimerkki yhteisöstä, joka nielaisee kamelin, mutta siivilöi hyttysen.

Lapsen arvo ja esikuvallisuus oli antiikissa kristinuskon suuri mullistus. Banksyn taide todistaa ajatuksen pätevyydestä maallistuneessa lännessä. Lapset ovat huolettomia ja yksinkertaisia, pahasta ja seksuaalisista himoista vapaita. Etenkin galatalaiskirjeessä Paavali solmii lapseuden, vapauden ja Pyhän Hengen yhteen. ”Lapset ovat siis vapaat” toteaa myös Jeesus ennen kuin lähettää opetuslapsensa onkimaan temppeliveroa kalan kidasta. Elämmekö me aikuisuuden ja tottumuksen tylsyydessä, uskonnollisessa suorittamisessa vai lapsenmielisessä ilossa ja vapaudessa?

Vapauden julistuksesta huolimatta Banksyn teos on säännönmukainen ja osa laajempaa taide- ja graffitiperinnettä. Pallopelit kysyvät sääntöjä ja harjoitusta. Eikä Jeesus tullut lakia kumoamaan, vaan toteuttamaan. Lapset edustavat myös kuuliaisuutta vanhemmilleen. Kristityn vapaus tarkoittaa paradoksaalisesti pitäytymistä Jumalan tahdossa ja laissa. Se uskova, taiteilija tai ihminen, joka tekee mitä kulloinkin itse haluaa, on omien pyyteittensä orja. Kreikan kielessä lapsi ja palvelija tarkoittavatkin samaa.

Banskyn taiteen tenho piilee sen heikkoudessa. Mahdottomuus kumota pahan maailman järjestystä olematta itse osa sitä on tiedostettu, hirsi otettu omasta silmästä. Lipunkantaja Bansky julistaa eräänlaista maan hiljaisten, lasten ja rottien vallankumousta, vaikka se loppuisikin kuin seinään. Jeesus julistaa hengellisen nostoväen autuaaksi ja kutsuu meitä noudattamaan Jumalan tahtoa paremmin kuin uskonnon eliittijoukko. Hän lupaa seuraajilleen ihmeellistä vapautta, joka vie katoavaisuuden ja synnin tuolle puolen viattomuuden paratiisiin. Kuulemmeko hyvän Pillipiiparin ja hänen taikahuilunsa, evankeliumin, kutsun?


Jeesus antaa elämän

Johanneksen evankeliumi 5:19–21
Makoto Fujimura: Kultainen meri


“Pidän työskentelyäni studiossa yhtä paljon teologisena kuin esteettisenä työnä”, Makoto Fujimura kertoo. Taiteilijan maalaukset huokuvat raamatullisia näköaloja aina niissä käytetyistä tekniikoista lähtien. Kultainen meri on valmistettu perinteisen japanilaisen nihonga-tekniikan mukaisesti käyttäen mineraalipohjaisia pigmenttejä. Materiaalit ovat arvokkaita ja työskentely pikkutarkkaa ja hidasta – mutta ylenpalttinen ja perusteellinen omassa luomistyössään on myös itse Jumala.

Taiteilija kuvittelee käyttämiensä vesiliukoisten värien sisältävän Jeesuksen kyyneleitä. Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus itki Lasaruksen haudalla. Kyyneleet olivat periaatteessa tarpeettomia, sillä Jeesus kykeni nostamaan ystävänsä kuolleista. Fujimuran mukaan Jeesuksen kyynelissä on kuitenkin evankeliumin kauneus ja uuden luomisen siemen. Työskentelyprosessi auttaa häntä ymmärtämään Jumalan myötätuntoa itseään kohtaan. Tämä puolestaan ruokkii myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan. “Työni elävät sen tähden omaa elämäänsä, ja kuulen Luojan äänen omien luomusteni kautta”, maalari selittää.

Pyhän evankeliumitekstissä Jeesus ilmaisee olevansa yhtä Isän kanssa ja tekevänsä sitä, mitä Hänkin. Ihmeellisin Jumalan teoista on ylösnousemus. Jeesus pysyi yhteydessä rakkaaseen Isäänsä ja teki kaikessa Hänen tahtonsa. Isänsä lisäksi Jeesus rakasti äärettömästi myös meitä ja suostui takiamme kärsimykseen ja ristinkuolemaan. Hänen täytyi ensin sovittaa syntimme kuolemalla, jotta hän saattoi ylösnousemuksellaan raivata meille kuolevaisille ja syntiemme tähden tuomionalaisille tien taivaaseen.

Fujimuran kullanhohtoinen maalaus on reflektio Japanissa vuonna 2011 sattuneesta tsunamista. Se muistuttaa elämästä, jonka arvon voi ymmärtää kunnolla vasta kuoleman pyyhkäistyä ylitse. Maiseman keskellä oleva horisontaalinen linja jakaa maalauksen kahtia. Ajattelen sen kuvastavan Jeesuksen ja Isän saumatonta suhdetta, josta tihkuu elämää. Se kutsuu yhteyteensä jokaisen, joka uskoo. Ikuisen elämän lahja otetaan vastaan kuoleman voimien keskellä. Näin meissä vaikuttava Pyhän Hengen ylösnousemusvoima saa alkaa hiljalleen värjätä omia tummia laineitamme sädehtivillä pigmenteillä. Jeesuksen omina saamme Fujimuran tavoin osallistua luomistyöhön rukouksin roikkuen Isän tahdossa ja Jeesuksen kyyneleistä lohtua hakien – kunnes kyyneleet vihdoin kuivataan.

Anglikaanisen kirkon teologi ja piispa N. T. Wright vertaa Fujimuraa ja hänen kaltaisiaan taiteilijoita vakoojiksi, jotka Mooses lähetti tutkimaan Luvattua maata. Kristittynä taiteilijana Fujimura katsoo uskon silmin kohti tulevaisuutta ja uutta luomakuntaa. Teoksen kultainen väri on kudottu ajallisuuden silkkiin. Kullan hän uskoo kumpuavan paratiisista, sillä Raamatun mukaan Eedenin maassa oli hyvää kultaa. Uusi luominen on jo tullut ja alkanut Jeesuksen ylösnousemuksen myötä. Me saamme uskoa olevamme Jumalan uusia luomuksia ja mestariteoksia. Särkymisen, raunioiden ja uskon kautta me kuljemme kohti Jumalan valtakuntaa, ikuista kultakaupunkia.


Vohvelien paistamisesta 

Matteuksen evankeliumi 23:1-12


Ahvenanmaalaisen Eriga Signellin taideteos on hätkähdyttävä, jopa pelottava kuva loppuun palamisesta. Arkisessa hetkessä on selvästi läsnä suurempia ongelmia kuin karrelle palanut vohveli. Nainen kaataa mitä ilmeisimmin tahallaan taikinaa kliinisesti puhtaalle pöydälle. Miksi?

Teoksen nimi ”Log Out” kääntyy myös imperatiiviksi ”Kirjaudu ulos”. Taiteilija on kuvannut havahtumisen hetken: nainen on vapautumassa muotistaan ja roolistaan samaistuen väärään paikkaan päätyneen taikinakasan kanssa. Kyseessä lienee täydellisen vaimon ja kotiäidin häkki 50-luvun amerikkalaisien muotilehtien tyyliin. Asennossa seisova nainen, jonka pää on rajattu kuvan ulkopuolelle, kertoo kuinka voimme kadottaa itsemme ihanteiden, odotusten ja paineiden pinnan alle.

Signellin teos puhuttelee tämän päivän kiireistä ja suorituskeskeistä ihmistä. Maallistuneet fariseukset kummittelevat keskuudessamme ja mielissämme. Niiden ohjaamina lataamme huolitellut Instagram-kuvamme, sisustamme kotiimme uudet tapetit ja treenaamme salilla pohkeita kolme kertaa viikossa.

Maalaus on feministinen ja siten samassa galleriassa aikamme pop-kappaleiden, kuten Emma Salokosken Antautukaan tai Mira Luodin Meikkaavan messiaan tai elokuvien kuten Titanicin tai Bridget Jonesin kanssa. Ratkaisu naisen ahtaisiin rooleihin ja korsetteihin on emansipaatio – siipien riisuminen, räävittömyyskin. Ojentaako kristinusko meille Iltasatuja kapinallisille tytöille vai Käytöksen kultaista kirjaa?

Päivän evankeliumissa puhutaan raskaista taakoista. Sanoilla on taloudellinen kaiku, sillä ihmisiä verrataan tässä kauppiaiden hyödykkeillä lastattuihin kameleihin. Onkin huomattava, että maalauksen meitä muistuttava nainen on myös kuin postimyyntiluetteloon eksynyt nukke. Vastapainona fariseusten kuormille, kristillinen uloskirjautuminen tarkoittaa vapautta lain alta, lain ikeestä. Laki tarkoittaa tässä vaatimusta elää täydellistä elämää Jumalan käskyjä noudattaen. Kristinuskon sanoma on se, että ihmiset pääsevät lain pakkovallasta ja synnin orjuudesta Jumalan lasten vapauteen. Hengen emansipaatio synnistä ja egomme muotista tarkoittaa ikuista elämää, josta käsin suorittaminen sekä tykkäysten ja seuraajien kärttäminen menettävät merkityksensä.

Hätkähdyttävästi Jeesus kuitenkin kutsuu omansa palvelijoiksi. Hämmästys kasvaa, kun lukee mestarin sanoja ristin kantamisesta, lain noudattamisesta paremmin kuin fariseukset sekä opetuslapseuteen kuuluvasta kärsimyksestä ja vainosta. Pitäisikö miehen nyt perheen päänä tulla laittamaan hölmöksi äitynyt nainen takaisin ruotuunsa? Jeesuksen kevyt ies tarkoittaa vapaaehtoista ja iloista palvelemista Hengessä ja rakkaudessa. Omassa voimassamme turhaudumme, toisten vaatimuksissa uuvumme, mutta Jumalan täydellisen ikeen alla kukoistamme ja palvelemme kilpaa toisiamme. Kun elämän taakat ottaa Jumalan kädestä, ne ovat siunaukseksi, sillä Jumala on rakkaus. Hän ei koskaan kadota meitä, vaikka itseltämme saatammekin kadota. Ei maalauksemmekaan tai laulumme vohvelikestejä vastusta, vaan farisealaisuutta. Vapautettu sitoo itsensä rakkauteen.

Kristillinen usko on tarkoitettu elettäväksi arjessa, ihmisten keskellä. Meidän tulee tutkia itseämme ja pysyä Jumalassa, ettemme vahingossakaan alistuisi orjuuden ikeeseen.

maanantai 4. syyskuuta 2023

Uusin kirjani "Kaunis pyhä" nyt tilattavissa!

 




Kaunis pyhä -kirja ilmestyy marraskuun alussa. Se on visuaalinen hartauskirja, joka seuraa 3.12.2023 alkavaa luterilaista kirkkovuotta adventista tuomiosunnuntaihin. Kirjaa saa tilata minulta korhonentimi@com hintaan 39€ tai 25€ isommissa erissä. 

Tässä esittelen kirjan kirjoittajat ja sisällysluettelon maalauksineen sekä kerron kirjan synnystä. Kirjan ulkopuolelle jääneisiin teksteihin ja kuviin voi tutustua täältä.   


Kirjan kirjoittajat 

Toimittaja

Timi Korhonen, TT, pastori, vs. kirkkoherra


Muut kirjoittajat

Jokinen, Erkki, TM, pastori, kirjailija
Kaskinen, Katja-Maaria, TM, kuvataiteilija, pastori
Kerko, Petteri, TL, kappalainen, taiteilija
Kinnunen Kari Pekka, TM, emeritus kirkkoherra, kirjailija
Korhonen Jenni, BSc (Hons) in Speech and Language Therapy, Bachelor of Social Services
Korri Markus, TM, väitöskirjatutkija, pastori
Laine Annukka, taidemaalari
Miettinen Esko, TM, hum. kand., kirjailija, toimittaja
Pajunen Mika K T, TT, AmO, pastori, liturginen konsultti
Särkiö Pekka, TT, kirkkoherra, eksegetiikan dosentti
Takatalo Katja-Margit, TM, kappalainen
Turunen Milla, TM, pastori, toimittaja
Ziessler-Korppi Sofia, DI, M.A.


Kirjan pyhät ja maalaukset 


Kirjan maalauksista neljännes on kotimaisia - perinteisiä suosikkeja ja tuoreempia tulkintoja. Maalauksia on paljon Euroopasta - etenkin Hollannista, Ranskasta, Espanjasta, Venäjältä sekä renessanssiajan Italiasta - mutta myös muilta mantereilta. Suurin osa maalauksista on protestanttisia tai yleiskristillisiä. Mukana on myös paljon roomalaiskatolisia teoksia sekä ortodoksisia ikoneita. Kirjassa on yhteensä 70 pyhää ja maalausta. 

1 Joulujakso


Tämä kahden kuukauden jakso käsittää 18 pyhää ajalta 3.12.2023 - 4.2.2024 eli 1. adventista kynttilänpäivään. Jouluaattoa ja joulupäivää ei kirjassa ole eritelty, mutta joulupäivät sekä tammikuun ekumeeniset pyhät on huomioitu. 4. adventtisunnuntai on jätetty pois, sillä jouluaatto osuu sunnuntaille. Joulunajan avainsana on valo.     

1. adventtisunnuntai, Maailman valo, William Holman Hunt

Kirjan avaa Ilmestyskirjan kuva Jeesuksesta koputtamassa sydämen ovella. Tekstissä pohdin Jeesuksen merkitystä nykyajassa. Huntin työstä tuli tavattoman suosittu 1900-luvun maailmankiertueen myötä. 

Itsenäisyyspäivä, Aseveljet, Aarne Nopsanen 

Pekkä Särkiötä oli luonteva pyytää kirjoittamaan tähän, sillä hän toimi tuolloin kenttäpiispana ja kirjoitteli toisinaan maalauksista Kotimaahan. Särkiön valitsemassa maalauksessa on hieno tulokulma sodan realiteetteihin. 

2. adventtisunnuntai, Alfa & Omega -triptyykki, Annukka Laine 

Annukka Laine oli luonteva valinta kirjaan, sillä hän on kirkkovuosikirjan tehnyt maalari. Yksi  kolmesta kirjan pyhästä, jossa maalari kirjoittaa omasta maalauksestaan. Jeesuksen kunnia ja kuninkuus ovat vaikeita kuva-aiheita, mutta Annukan työ sopi tähän hyvin.  

3. adventtisunnuntai, Johanneksen kirkko, Sulho Sipilä  

Tämä pyhä on saarnaajalle aika vaikea. Kirkoissa vietetäänkin usein koulun joulujumalanpalvelusta tai kauneimpia joululauluja paastopyhän sijaan. Kuvavalinta kirkastui kun kävin Sulho ja Greta Sipilän taidenäyttelyssä Turussa. Ajattelin jumalanpalveluspohdintojen ja historiikin sopivan kirjan alkuun. 

Joulu, Paimenten kumarrus, Albert Edelfelt 

Kirja jatkaa kotimaisilla taiteilijoilla. Pyysin kollegaani Katja-Margit Takataloa kirjoittamaan joulusta, sillä tiesin pyhän hänelle rakkaaksi. Hänen kuvavalintansa ja meditatiivinen teksti sopivat kirjaan hyvin.  Tämä on myös yksi kirjan muutamista alttaritaulusta. 

Tapaninpäivä, Pyhä Stefanus, Nikola Saric

Tämä oli yksi viimeisimmistä teksteistäni, johon Sofia löysi hienon serbialaisen maalauksen. Muuten, miten sopivat yhteen Stefanoksen viimeiset sanat sekä Ilmestyskirjan pyhien toive Jumalan kostosta murhaajille? Huutaako pyhimysten veri kuin Abelin vai kuin Kristuksen veri?

Apostoli Johanneksen päivä, Pyhä evankelista Johannes, Frans Hals 

Valitsin pyhään vähän mielikuvituksettomasti maalauksen Johanneksesta. Alkuperäinen taitelija oli Pompeo Girolamo, jonka Johannes tosiaan pitää kynäänsä kuin Aabraham veitseään. Vaihdoin maalarin Frans Halsiin, hänen Johanneksensa kun oli ilmainen. Teksti poikkeaa muista, sillä se on kirje. 

Viattomien lasten päivä, Betlehemin lastensurma, Léon Cogniet 

Tämä varjoon jäävä kirkkopyhä sisältää tunnetun kuva-aiheen - Jeesuksen pakolaisena. Sofian maalaus kuvaa kuitenkin Betlehemin lastenmurhaa. Cognietin maalausta on epäilty parhaimmaksi koskaan maalatuksi joulumaalaukseksi, vaikka tunnelma on kaukana idyllisestä rauhasta. 

1. sunnuntai joulusta, Vladimirin Jumalanäiti 

Kirjan ensimmäinen ikoni ja Venäjä-maalaus, jonka surulliseen hahmoon evankeliumin sanat Marian sydämen läpi käyvästä miekasta sopivat yhteen. Marian katse teki minuun vaikutuksen. Se tuntui sopivan luterilaiseen ristin teologiaan. Teksti on mariologinen ja ekumeeninen. Poistin tekstistä mahdollisuuden pyytää Marialta esirukouksia. Oikea päätös? 

Uudenvuodenpäivä, Pyhän nimen ylistys, El Greco 



































Tämä maalaus oli innostava löytö, joka sopi oivallisesti pyhän aiheeseen. 1500-luvun vastauskonpuhdistuksen Espanjaan sijoittuvan maalauksen perkaus on hengästyttävä, kenties raskaskin, ellei historia kiinnosta. Ekumenia kääntyy tässä siis roomalaiskatolisten puoleen. 

Loppiainen, Tietäjien kumarrus, Pekka Halonen 

Esko Miettisen valitsema Kotkan kirkon alttaritaulu on upea. Tämä toimii parina joulun kuvalle. Halosen myötä palaamme Suomeen ja taiteemme kulta-aikaan. Taulu on tunnettu malleistaan, esimerkiksi yksi tietäjistä on kirjailija Juhani Aho. Jopa Sibelius oli päästä kuvaan mukaan! 

1. sunnuntai loppiaisesta, Minä kastan sinut, Jen Norton 

Jeesuksen kaste on melko yleinen maalausaihe, mutta valitsin maalauksen, jonka keskiössä on kastettava vauva. Norton oli hyvä valinta ja löytö ilon väreineen. Norton on roomalaiskatolinen, teksti luterilaisen kasteteologian apologia. 

2. sunnuntai loppiaisesta, Hukkuminen, Sorsh Saleh 

Kurditaiteilijan pakolaisteos tuntui sopivan pyhään, jossa viitataan pakolaisuuteen sekä Lähi-idän uskonsankareihin. Teki mieli käsitellä Syyrialaisen Naamanin ja maalauksen maa-rakkautta, mutta tila ei antanut myöten. Tekstin otsikko "Pakolaisuuden alkeamia" viittaa maalauksessa esiintyvään neljään alkuaineeseen. Tämä on kirjan ainoa muslimitaiteilijan maalaus. Teoksessa esiintyy jopa rukousmatto. Seuraan evankeliumitulkinnassa Kenneth Baileyn ajatuksia. 

Kristittyjen ykseyden rukouspäivä, 1. ekumeeninen konsiili, Michael Damaskinos 

Kirjan ensimmäisiä ja helpoimpia tekstejä käsittelee Nikean kirkolliskokousta sekä kolminaisuusoppia eri kristittyjen ykseyden perustana. Kirjoitin tähän perussettiä tradition ja Raamatun suhteesta. 

Pyhän Henrikin muistopäivä, Piispa Henrik, Pietari Henrikinpojan koulukunta 

Toinen peräkkäinen ekumeniapäivä kiteyttää aika hyvin päivän merkitystä. Teksteissäni on toisinaan historiallisia tiivistyksiä, kuten se kuinka Henrik ja Lalli ovat eläneet Suomen kulttuurihistoriassa. Teki mieli käsitellä viran teologiaa ekumeenisena haasteena, vaikka kappale oli työläs kirjoittaa. Maalaus vie jännästi keskiajan Suomeen, kiitos Sauvo! 

3. sunnuntai loppiaisesta, Maista ja näe / parantamisen lehdet, Grace Carol Bomer  

Sofia löysi tähän haastavaan pyhään hienon teoksen ja järjesti lupa-asiat kuntoon taiteilijan kanssa. Pyhä jatkaa jouluososiolle ominaista valo-tematiikkaa. Maalauksen Jeesus ei ole kovin "jeesusmainen", mutta se ei ole välttämättä huono asia. Kristus on välittäjä valon ja pimeyden välillä. 

3. sunnuntai ennen paastonaikaa, Kultainen maa, Nanna Susi 

Ah, taas yksi vaikea pyhä löytää maalausta! Evankeliumi on myös vaikea, mutta Sofia löysi pyhään upean ratkaisun ja maalauksen. Kirjan tarkoitus tulee minusta hyvin esiin tässä pyhässä: maalaus avaa evankeliumin uudella ja tuoreella tavalla vastaanotettavaksi. 

Kynttilänpäivä, Simeonin ylistyslaulu, Rembrandt van Rijn 

Hienoa, että kuulu maalari pääsi myös kirjaan! Monet ehdottivat hartaustekstiä Tuhlaajapojan paluusta, mutta vertaus ei ole tässä vuosikerrassa. Valon ja pimeyden maalari sopi hyvin pyhään, joka kertoo pimeydessä vaeltavalle kansalle loistavasta kirkkaudesta.  


2. Pääsiäisjakso


Tämä osa kattaa 21 pyhäpäivää ajalta 11.2.2024 - 12.5.2024 eli laskiaissunnuntaista helluntain kynnykselle. Pääsiäisyötä- ja päivää ei ole eritelty, mutta hiljainen lauantai ja hiljainen viikko on huomioitu, samoin 2. pääsiäispäivä. Osa jakaantuu pitkäperjantaihin huipentuvaan paastoon sekä tästä alkavaan pääsiäisen riemuaikaan.      
 
Laskiaissunnuntai, Ristin Johanneksen Kristus, Salvador Dali 

Osa alkaa dramaattisesti taidehistorian hulluimman maalarin visiolla kosmisesta Kristuksesta. Tämän ehkä 1900-luvun tunnetuimman kristillisen maalauksen taustalla on Dalin kääntymys antikristuksesta roomalaiskatoliseksi. Silti teksti myös kritisoi maalausta. Lisäsin tekstiin kaikkea mahdollista Arja Korisevasta paavielokuvaan. Lain julistus sopii paastonaikaan, mutta viimeinen sana kuuluu evankeliumille.  

Tuhkakeskiviikko, Jumalallisen nousun portaat

Kirjan kolmanneksi vanhin maalaus on ankara ja harhaoppinen(!) luostari-ikoni 1100-luvulta. Teos  sopii kuitenkin Jeesuksen sanoihin ahtaasta portista. Tekstini kritisoi halpaan armoon sortuvaa luterilaisuutta.  

1. paastonajan sunnuntai, Iivana Julma ja hänen poikansa Ivan 16. marraskuuta 1581, Ilja Repin  

Erkki Jokinen hyppäsi kyytiin loppumatkasta, mutta pääsi heti kartalle ja kirjoitti puhuttelevan tekstin suomalaisten rakastaman Ilja Repinin tunnettuun työhön. Tähän pyhään liittyy kuvauksellinen syntiinlankeemuskertomus. Lisäksi monet taiteilijat, myös Repin, ovat kuvittaneet Jeesuksen erämaakiusauksia. Tässä ovat Venäjä, sota ja synti läsnä, onneksi myös syntiemme sovittaja.

2. paastonajan sunnuntai, Alaston tyttö, Gwen John

Löysin naistaiteilijan Manic Street Preachersin laulusta. Tekstin otsikko on yhtyeen ensisinglen nimi. Lainaan myös Tuomari Nurmion Kurjuuden kuningasta. Naisnäkökulma on esillä, liekö feminismiä? Riivaajien maininta sopii paastonaikaan. Teksti kertoo pyhän aiheesta, rukouksesta, vaikka evankeliumi keskittyy syntiseen naiseen. 

3. paastonajan sunnuntai, Järjen uni synnyttää hirviöitä, Francisco de Goya

Pelottava ja pimeä maalari on kuin kotonaan pahojen henkien pyhäpäivässä. Alkuperäiskuva oli "Pyhä Borgia auttaa katumatonta kuolevaa", mutta kuulu etsaus sopi tekstiin paremmin. Yksi teksteistä, jossa pohditaan valistuksen, järjen aikakauden, perintöä. 

4. paastonajan sunnuntai, Väittely pyhästä sakramentista, Rafael  

Nyt pääsemme renessanssitaiteen ytimeen Vatikaaniin! Markus Korrin ensimmäisessä kuvavaihtoehdossa oli mukana taivaan ja maan lisäksi myös kiirastuli, mutta kuvatietojen puuttuessa tilalle tuli Rafael. Olemme siis jälleen ekumeenisesti kallellaan roomalaiskatolisuuteen. 

Marian ilmestyspäivä, Sininen Madonna, Michael Felix Gilfedder   

Sofian kuvavalinta ja teksti tuo raikkautta teologiäijien paastotekstien ja synkkien kuvien keskelle. Gabrielin ja Marian kohtaaminen on kuvauksellinen aihe, mutta 3. vuosikerran evankeliumina onkin Marian ylistyslaulu. Tämä oli ainoa pyhä, jossa hylkäsin kirjoittajan alkuperäisen, abstraktin kuvan. Perustelu: mitä ortodoksitkin ajattelevat! 

Palmusunnuntai, Uusi aamu sarastaa Jerusalemissa, Alex Levin

Tahdoin kirjoittaa Daavidin kaupungista Serafim Seppälän mainion Jerusalem-kirjan myötä sopivaa maalausta löytämättä. Kunnes vastaan tuli Jerusalem-aiheeseen perehtynyt ukrainalais-israelilainen juutalaismaalari. 3. vuosikerran evankeliumi on jälleen ankara Jeesuksen puhdistaessa temppelin ja kirotessa viikunapuun. Kannammeko me hyvää hedelmää? 

Hiljainen viikko, "Mitä on totuus?" Kristus ja Pilatus, Nikolai Ge 



































Hiljainen viikko tarjoaa monia kuva-aiheita, kuten Getsemanen. Viikko rikkoo aikajärjestyksen, sillä ehtoollista vietetään vasta torstaina. Ge oli minusta hyvä valinta, hän kuvittaa usein piinaviikon varjoja. Hätkähdyttävää, että teoksesta on kaksi kappaletta, Moskovassa ja Odessassa. Tämä toimii parina Repinin teokselle, kuuluihan myös Ge Vaeltajiin. Helppoa kuvan äärellä ei ollut, pasifismi kiusasi, samoin Jeesuksen jumalallisuuden kieltäminen. 

Kiirastorstai, Paratiisi, Petteri Kerko 

Kirkkovuosi toistaa ehtoollista, sillä se on myös 4. paastonajan sunnuntain aihe. Kerko oli tullut tutuksi väitöskirjan myötä, sillä hän oli vertaillut ortodoksisen kirkkoisän Johannes Damaskolaisen kuvateologiaa Lutherin ajatuksiin. Kerkon kultainen maalaus on kaunis, ikonimainen. 

Pitkäperjantai, Valkoinen Ristiinnaulitseminen, Marc Chagall 

Paastonajan kolmas venäläismaalari korostaa raamatullisten aiheiden kontekstualisointia. Sota on taas läsnä. Pidän Mika K T Pajusen meditatiivisestä tyylistä. Juutalaisen maalaama Jeesus on poikkeuksellinen taidehistoriassa, samoin se, että sodan jälkeen mies maalasi monien kirkkojen ikkunoita.  

Hiljainen lauantai, Kristus tuonelassa, Joakim Skovgaard 

Esko Miettinen kirjoitti tämän tekstin tuoreen kirjansa pohjalta. Hyvä, sillä pyhä jää usein viettämättä. Teos on kirjan suurimpia, eikä pääse oikeuksiinsa kirjassa. Tässä on yllättäen eroottinen häivähdys. Tanskalainen teos saa kirjassa yksin edustaa ei-suomalaisia pohjoismaita. Tämän lukija voi laskea vaikkapa ruotsalaisia maalareita. Riittivätkö sormesi?

Pääsiäinen, Pietari ja Johannes juoksevat haudalle pääsiäisaamuna, Eugene Burnand

Pajusen toinen pyhä luo parin pitkäperjantaille. Kirjan viimeinen teosvalinta ja yksi kolmesta tekstistä, joka ponnistaa Raamatun sanan sijaan virrestä. Periaate on sama kuin saarnoissa: ensisijaisesti evankeliumista tai lukukappaleesta, mutta virsi- tai psalmisaarna on myös mahdollinen. Apokryfikirjoituksia ei kirjaan tullut mukaan. 
    
2. pääsiäispäivä, Matka Jeesuksen kanssa, He Qi 

Kiinalais-amerikkalainen Qi on väri-ilossaan suosikkimaalauksiani tässä kirjassa. Maalauksen julkaisulupa oli kirjan kallein, vaikka tingin hinnan puoleen! Sofia avaa taitavasti kuvan merkitystä ja kontekstuaalista teologiaa. Alkuperäistekstissä oli myös ilmaus "kulttuurillinen omiminen". Kirjan alun sitaatti Korinttilaiskirjeestä antaa ilmaukselle oman painoarvonsa.  

1. sunnuntai pääsiäisestä, William Hatherell  

Sofia jatkaa pohdintoja ylösnousemuksesta ja Jeesus-kuvien kontekstualisoinnista. Kuvaluvan myötä sain syyn kirjoittaa museolle Australiaan. Minulla oli jotain nurinaa Sofian kuvavalinnasta, mutta hän osasi hyvin puolustaa valintaansa. 

2. sunnuntai pääsiäisestä, Elämän ilo, Markku Halme  

Jenni sivuuttaa tässä pyhän lammasteeman yhdistämällä Jeesuksen sanat yltäkylläisestä elämästä elämänpuuteemaan. Halmeen teoksia näkee toisinaan kirkkotiloissa. Tämän maalauksen mies kyyditsi henkilökohtaisesti kotiovellemme. Maalaus todistaa taiteen kyvystä voimaannuttaa ja yhdistää saman elämänkohtalon ihmisiä. 

3. sunnuntai pääsiäisestä, Pyhiinvaellus, Satu Laurel 

Toinen tuore kotimaisen taiteilijan teos. Bongasin Laurelin Seurakuntalainen.fi -sivustolta. Maalaus on aika psykologinen ja erikoinen. Kas, meduusoita! Sofia tulkitsee hyvin, itse en olisi osannut. 

4. sunnuntai helluntaista, Ystävyyden ikoni

Tämä maanläheinen ikoni on monien suosikki, minunkin. Ajatus on se, että sitä kuvittelee ja uskoo Jeesuksen rinnalleen. Kirjan toiseksi vanhin kuva, jostain 600-luvulta. Ystävyyspohdintojen taustalla on Serafim Seppälän mainio kirja "Antiikista Bysanttiin". 

5. sunnuntai pääsiäisestä, Rukoilevat kädet, Albrecht Durer 

Renessanssin ja saksan edustus oli luonteva valinta rukousaiheeseen pyhään. Kirjan parhaimpiin anteihin kuuluu tarinat maalauksien synnystä. Onko tämä muuten kirjan luterilaisin maalaus? 

Helatorstai, Kristuksen taivaaseenastuminen, Adriaen van Overbeke 

Tällaisen kirjan helppous on se, että kirkkovuosi tarjoaa automaattisesti sisällysluettelon ja maalausten aiheet. Kari Pekka Kinnusen teksti on onnistunut yhdistelmä omia kokemuksia, maalauksen merkityksiä sekä pyhäpäivän sanomaa. Onpa mukana jopa ripaus huumoria! 
 
 6. sunnuntai pääsiäisestä, Tyyni keskittyminen, Wassily Kandinsky 

Katja-Maaria Kaskisen lyhyt teksti tuo eteemme kirjan ensimmäisen abstraktin teoksen. Abstraktilla taiteella on itseriittoinen korostus. Tällaiset teokset näyttäisivät sopivan yhteen hiljaisuuden, sanattomuuden ja mystiikan kanssa. Teos sopii tähän - kyse on odotuksesta, muodon saamisesta. 


3. Helluntaijakso 


Kirjan pitkä ja viimeinen osio käsittää koko kesän, syksyn ja alkutalven. Vaihtoehtopyhät luomakunnan- ja perheen sunnuntait ovat heinäkuussa. Kirkkovuosi on tässäkin pyritty kattamaan mahdollisimman rikkaasti. Sanoma on lakia ja evankeliumia vaikka Jeesuksen hahmoa ei kuvissa aina näykään.

Helluntai, Pyhän Hengen vuodattaminen, Gustave Doré

Suuri juhla aukeaa vähän karusti pienellä mustavalkoisella puupiirroksella. Kuva on kuitenkin osuva. Korri avaa hyvin helluntain sanomaa. Mukana on myös pohdintaa Mariasta.  

Pyhän Kolminaisuuden päivä, Pyhä Kolminaisuus, Andrei Rublev 

Tämä ikoni oli ilmiselvä valinta, onhan se luterilaisillekin tuttu. Raamatunkohta tosi poikkeaa kirkkovuodesta. Halusin kirjoittaa teoksen ekumeenisista haasteista ja mahdollisuuksista painottaen Jumalan kohtaamista. Piti myös ottaa kantaa Venäjän sotapropagandaan.  

2. sunnuntai helluntaista, Jeftan tytär, Kevissimo 

Kas, tämähän on valokuva, tarkemmin sanottuna "oilgraph", öljyvärivalokuva. Tamburiinista ja tytöstä tulee mieleen ABBAn Dancing Queen. Tuomarien kirjaa ei kirkoissa lueta, mutta Jeesuksen sanat itsensä kadottamisesta toivat mieleeni Jeftan tyttären. Tuossa on vähän arvoituksellista luterilaista kuvan teologiaa: käännä katseesi pois kuvasta, luovu ihailusta ja seuraa itse Jeesusta. 

3. sunnuntai helluntaista, Ihmisiä kirkkotiellä, Alwar & Ragni Cawén

Tämä maalaus erottui minusta edukseen Juha Vartiaisen Alttaritaulukirjasta. Jämsänkoskelta sai ystävällisesti kuva-apua. Kuvan teos on tosin "luonnosversio" varsinaisesta alttaritaulusta. Miettisen tekstissä on aiheena kirkossakäynti, mutta myös matkaaminen kohti taivaan kotia. 

4. sunnuntai helluntaista, Vanha nainen ja rukousnauha, Paul Cézanne

Kirjan ensimmäinen maalaus, jonka tarina ja merkitys tippui suunnitteluvaiheessa syliini kuin kypsä omena. Luin silti elämänkerran, sillä tämä taidemaailman jättiläinen oli minulle ennestään tuntematon. Tämä on ehkä armollisin ja lempein tekstini kirjassa. Nunnameininkiä oli myös Gwen Johnin taiteessa. 

Juhannuspäivä, Johannes Kastaja, Leonardo da Vinci

Huh, Leonardon arvoituksellinen hahmo laukaisee taistelun kristinuskon ja esoterian välillä! Maalaus ei ole yksiselitteisesti kristillinen, myös juhannuksemme tempoo pakanuudesta kristinuskoon. Renessanssiajan Italian jäniksenkoloon oli jännittävä sukeltaa samalla kun kirkollinen media uutisoi Tarot-korteista. Aistillisuus ja eroottisuus ovat läsnä.

5. sunnuntai helluntaista, Nimetön, Mark Rothko 

Kirjan kolmas juutalaistaiteilija ja toinen abstrakti taideteos. Nyt ei nimikään anna katsojalle tulkinta-avainta. Sofia ratkaisi vaikean evankeliumitekstin tällä haastavalla maalauksella. Minulle kirjoituksesta tuli mieleen juutalaisen Simone Weilin ajatukset painovoimasta ja armosta. 

Apostolien päivä, Paavalin kääntymys, Pieter Brueghel vanhempi

Pekka Särkiön toinen kuvavalinta on hyvä esimerkki raamatullisesta taideteoksesta, joka saa toisen ja uuden merkityksen taiteilijan elinajan tulkintana. Särkiön tekstistä siirrytään luontevasti apostolien ajasta 1500-luvun Hollannin kautta nykypäivään. Skisma protestanttien ja roomalaiskatolisten välillä hehkuu vahvana, mutta sittemmin ovat sotakirveet haudatut. 

Luomakunnan sunnuntai, Eläimet astuvat Nooan arkkiin, Jan Brueghel        

Isä ja poika maalarit tulevat tässä jännästi peräkkäin. Ilmastonmuutos on poliittisesti tulenarka kriisi, minkä ymmärtäminen tuntuu vaativan käsittämättömän paljon tietoa. Milla Turusella ei kuitenkaan mennyt sormi suuhun vaikean aiheen kanssa. Toivo pysyy pinnalla aiheen vakavuudesta huolimatta. 

Kirkastussunnuntai, Kristuksen kirkastuminen, Rafael

Kirjan sääntönä on se, että yhdeltä taiteilijalta tulee mukaan vain yksi maalaus. Rafael on tästä poikkeus. Kari Pekka Kinnusen teksti avaa hyvin maalauksen taustaa ja evankeliumia. Esilukija auttoi korvaamaan kirkastusvuoren kliseetulkinnan vahvoista kokemuksista ja arkeen palaamisesta tapahtuman todellisella merkityksellä. 

9. sunnuntai helluntaista, Tienhaarassa, Hugo Simberg

Simbergin tienristeys vaikutti sopivan yhteen Heprealaiskirjeen sanoihin pyhityksestä ja siveettömyydestä. Simbergin symbolistiset ja psykologiset teokset eivät istu täysin luontevasti kristilliseen kontekstiin. Teos henkii esoteerishenkistä platonismia ja viktoriaanista seksuaalisuuden tukahduttamista. Yrtin puolustaa teosvalinnan ajankohtaisuutta taiteilijasta käsin.

Perheen sunnuntai, Niin kuin minä olen rakastanut teitä, Adelaine Nohara 

Tämä on "seksuaalisuustrilogian" toinen osa ja kannanottoni luterilaiseen avioliiton teologiaan.  Avioliittomaalausta oli vaikea löytää. Valitsin lopulta roomalaiskatolisen ja kanadalaisen Noharan työn, koska se ilmaisi avioliiton pyhyyttä. Nohara yhdistää avioliiton ja ehtoollisen sakramentit Jeesuksen sanojen "this is my body that I give to you" myötä. 

11. sunnuntai helluntaista, Daavid ja Goljatin pää, Caravaggio

Kuten El Grecon Espanja, myös Caravaggion Rooma eli kiihkeää vastauskonpuhdistuksen aikaa. Hämmästyneenä luin, kuinka pyhässä kaupungissa teloitettiin sinne eksynyt luterilainen pappi! Silti synkkä Caravaggio sopii luterilaiseen pirtaan. Tässähän on perisyntioppimme, lain tuomio ja evankeliumin pelastus kuvattuna! Päivän evankeliumi on kirkkovuosien rankimpia. Siinä ei kuulu kutsu pelastukseen, ainoastaan tuomion ääni. Omaelämäkerrallinen teos on kirjan puhuttelevimpia. 

12. sunnuntai helluntaista, Nuolia ja murheita, Ernesto Beckford

Tämä on minun ja Sofian yhteistyön tulos erilaisesta ja postmodernista kollaasista. Tässä oli läsnä monenmoiset haasteet ja kaltevat pinnat sekä konservatiivien ja liberaalien kissanhännänvedot. Evankeliumin sanat fariseusten tolloiluista eivät olleet helpoimpia tulkita, mutta mahdollistavat tällaisen uskontokritiikin. Teosvalinta ja teksti on kirjan viimeisin, tämä korvasi "vohvelitekstini" kuvalupapuutteen takia. 

13. sunnuntai helluntaista, Myrskyn jäljet, Sofia Ziessler-Korppi

Kolmas ja viimeinen maalaus, jota taiteilija itse tekstissään avaa. Tässä on puhutteleva analogia maalauksen, teoksen, sekä meidän ihmisteosten välillä. Tässä on myös mukana kirjan ainoa runo. 

14. sunnuntai helluntaista, Lesken ropo, Uko Williams

Yllättäen ja hauskasti paras kuvaus lesken rovosta löytyi Suomesta. Vaaleanpunainen väri on sitten ihastuttava! Nigerialaistaustainen Williams saa edustaa kirjassa Afrikan maanosaa, vaikka egyptiläisiä ikoneita on myös mukana. 

15. sunnuntai helluntaista, Elämänpuu, Henri Matisse

Matisse on 1900-luvun taiteen suurimpia nimiä. Hänen uransa kulkee halki molempien maailmansotien. Maailmanhistorian rinnalla kulkee taiteilijan oma tarina. Yleinen ja yksityinen kertomus nivoutuu yhteen Matissen joutsenlaulussa, Vencen rukouskappelissa. Taiteilija - joka oli uhmakas luonne ja vakaumukselinen ateisti - suunnitteli ja toteutti koko kappelin arkkitehtuurista lasi-ikkunoihin ja kirkkotekstiileihin. Sulaa rauhaa ja lepoa ristiriitojen kuluttamille, työn ja kuormien uuvuttamille. Armoko tässä täydellistää luonnon? 

16. sunnuntai helluntaista, Mannaa ja sadetta, Minna Maria Lenfeldova

Tästä tuli kirjan kansikuva ihanien värisävyjen takia. Vaikka maalaus on abstrakti, se on selkeä uskontunnustus huolehtivasta Jumalasta. Mukava kun kirjaan tuli maalauksia ja pohdintoja myös Vanhan testamentin lukukappaleisiin. 

17. sunnuntai helluntaista, Kallo ja perhonen, Sampo Kaikkonen

Tämä oli yksi vaihtoehto kirjan kanneksi, mutta sellaiseksi kenties liian synkkä. Karuudessa ja yksinkertaisuudessa väkevä teos toimii hienona meditaationa kuolemasta ja ikuisesta elämästä. Tänne kaavailtiin myös Simberin Kuoleman puutarhaa. Kirjoitimme aluksi Sofian kanssa tekstin japanilaistaiteilija Makoto Fujimuran teoksesta Kultainen meri, mutta emme saaneet lupaa julkaisuun. 

18. sunnuntai helluntaista, Vaali puhtautta sydämen, Jenni Rajala

Jenni Rajala suostui auliisti tekemään mittatilaustyön tätä kirjaa varten, kun en saanutkaan lupaa tähän pyhään kaavailtuun Banksyn teokseen. Kirjan toinen kollaasityö peilaa lapsen uskon ja täysi-ikäiseksi kasvaneen maailman todellisuuksia. 

Mikkelinpäivä, Enkeli sininen, Ina Colliander 

Enkelien pyhä tarjoaa monia kuvavaihtoehtoja, mutta en lähtenyt merta edemmäs kalaan. Eikä haitannut, vaikka Ina oli vaihtanut ankaran luterilaisuutensa ortodoksisuuteen. Jeesuksen sanat myllynkivistä ja helvetin tulesta hehkuvat pyhää vihaa. Collianderin enkelit pitävät Jumalan vihan ja rakkauden yhdessä. Taiteilija oli myös äiti ja siksi sopiva valinta lasten pyhään. 

20. sunnuntai helluntaista, Mooses ja pronssikäärme / Kristuksen kirkastuminen, Cristóbal de Villalpando



































Uuden Espanjan ja Meksikon maalari Villalpando edustaa kirjassa Etelä-Amerikkaa. Yli kahdeksanmetrinen teos on kirjan huikeimpia. Teksti vaati taustatiedokseen 1600-luvun tilannekartoituksen sekä eksegeesin vaikeasta pronssikäärme-episodista. Tässä auttoi kirja "The Good and Evil Serpent: How a Universal Symbol Became Christianized".  

21. sunnuntai helluntaista, Jeesus pesee opetuslapsensa jalat, Ni Ketut Ayu Sri Wardani

Tämä on He Qin lisäksi kirjan ainoa aasialainen maalaus ja ainoa mittatilaustyö tätä kirjaa varten. Miten upeaa värien käyttöä! Eksoottinen maalaus ja lähetystyötä pohtiva teksti sopivat pyhän aiheeseen "Jeesuksen lähettiläät". 

Reformaation päivä, Tähtikirkas yö, Vincent van Gogh 

Jeesuksen sanat maailman valosta yhdistävät tämän mestariteoksen ja uskonpuhdistuksen yhteen. Olin lukenut ja kirjoittanut van Goghista, mutta en tiennyt, että hän maalasi tämän työn katsoessaan mielisairaalan kalteroidun ikkunan läpi. Aamutähti Kristus-viittauksena tuli myös uutena. Tekstin otsikko on Laestadiukselta. 

Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä, Guernica, Pablo Picasso 

Toisen taidemaailman ykkösnimen maalaus on niin suuri, että sitä varten piti tässä pyytää erityisasetteluja. Espanjan sisällissodan kauhuja ja kaaosta kuvaava teos oli luterilaisen kuvateologian ykkösnimen Paul Tillichin mielestä paras protestanttinen maalaus. On tämä ainakin raa'an rehellinen. Sofian teksti liikkuu luontevasti 30-luvun Espanjan, maalauksen yksityiskohtien sekä nykypäivän maailmassa. 

23. sunnuntai helluntaista, Piikkilanka ja sovinto, Lennart Segerstråle

Erkki Jokisen kuvavalinta on upea. Segerstråle tunnetaan kirkkotaiteestaan, kuten mahtavasta Rovaniemen kirkon alttaritaulusta. Jokisen ajatukset ovat kirjan parhainta antia. Tässä onkin jännästi "vuorisaarnatrilogia" kirjan sisällä. Kirjan neljäs teos Ateneumista. 

Pyhäinpäivä, Pyhät, Elisabeth Wang

Yksi ekumenian avainajatuksia nousee liturgiasta, jossa "laulamme ylistystä Jumalalle enkelien ja kaikkien pyhien kanssa". Toisaalta pyhäinpäivä muistuttaa siitä, kuinka idän ja lännen kirkkojen pyhimystraditio ei enää juurikaan elä protestanttisuudessa. Korrin teksti yhdistää päivän sanoman suomalaiseen perinnekulttuuriin modernin roomalaiskatolisen maalarin äärellä.  

24. sunnuntai helluntaista, pyhä Barbara, Jan van Eyck 

Piispa Henrikiä lukuun ottamatta tämä on kirjan ainoa kuva ei-raamatullisesta pyhästä. Marttyyritarinat ovat usein puhuttelevia, tässäkin näkyy Tähkäpää-sadun esikuva. Maalauksessa riitti tutkittavaa ja se tuntui sopivan pyhään, missä pohditaan maallisten valtakuntien suhdetta Jumalan valtakuntaan. 

25. sunnuntai helluntaista, Iankaikkisuus, René Magritte 
                                                                                  
Surrealistinen maalaus voinokareesta oli niin kummallinen, että minun piti kirjoittaa tekstini kahteen otteeseen. Tuossa on muuten viittaus Salvador Dalin maalaukseen "Muiston pysyvyys".  Teksti pohtii kuvan ja kuvattavan sekä ajan ja ikuisuuden välistä suhdetta. Kävisikö tämä vaihtelusta?

Valvomisen sunnuntai, Medusan lautta, Théodore Géricault 

Kirjan suurimpia teoksia on yksi länsimaalaisen kulttuurin kohtalonmaalauksista. En tiennyt, että teos on myös läpeensä kristillinen saarna. Lopunajat ovat käsillä. Tämä ei tarkoita voivottelua, vaan pelastajan viittilöimistä horisontista. Kirjan kolmas Louvre-maalaus. 

Tuomiosunnuntai, Kristus kaikkivaltias

Kirjan viimeisin maalaus on myös teoksen vanhin. Ortodoksinen ikoni sopi hämmästyttävän hyvin yhteen Kristuksen kuninkuuden sunnuntain, Matteuksen tekstin sekä luterilaisen laki-evankeliumi -jaottelun kanssa. Viimeinen tuomio on hankala pala, seuraan tässä Lauri Thurénin ajatuksia. Pyhän ja tekstin herättämä kysymys on postmodernin kyllästämälle ajalle vaikea: kumarrammeko me Kaikkivaltiasta?  


Kirjan synnystä 


Kirkkovuosi on tullut minulle tutuksi toimiessani luterilaisena pappina. Löysin työni kautta kristinuskon symbolisen ja visuaalisen ulottuvuuden ja pidin joskus saarnoja sekä hartauksia maalauksista Kärkölän seurakunnassa. Täältä syntyi idea kirkkovuoden mukaisesta maalaushartauskirjasta.  

Kirjoitin väitöskirjaani luterilaisten ja ortodoksien kuvateologisista jännitteistä vuosina 2017-2022. Työn valmistautuessa aloitin kirjaprojektin kutsumalla mukaan kanssakirjoittajia lokakuussa 2021. Tammikuussa 2022 oli kirjan ensimmäinen palaveri, mukana 5-7 kirjoittaa. Tuota seurasi intensiivinen maalausten etsimisvaihe, missä kävin läpi maalaustaiteen historiaa sekä eri taiteilijoiden hengellisiä teoksia. Löydöt mallasin kirkkovuoden pyhiin. Kirjoitin 3 esimerkkiteksiä ja kutsuin lisää väkeä kirjoittamaan. Kesään mennessä kävi kuitenkin selväksi, että toimittaisin kirjan yksin.

Syyskaudella 2022 kirjoitin parisenkymmentä hartaustekstiä ja sain mailiini ensimmäiset toisten kirjoittajien tekstit. Mukaan tuli vielä uusia kirjoittajia. Erityiskiitoksen ansaitsee monta tekstiä kirjoittanut, monta mainiota maalausta löytänyt ja minua paljon auttanut ystäväni Sofia Ziessler-Korppi. Kirjoittamisajan oheishulinoina mainittakoon savolaisen naisen tapaaminen, kihlautuminen ja avioliitto. Pääsin myös hoitamaan kirkkoherran paikkaa Myrskylän seurakunnassa. Tekstejä syntyi ja loppukirin myötä kaikki 70 tekstiä olivat suhteellisen valmiit kesällä 2023. 

Kirjan viimeistelyvaihe oli työläs, sillä ainoa kirjasta kiinnostunut kustantaja Väylä vetäytyi projektista sen haastavuuden tähden. Ahkerat esilukijani kommentoivat tekstejä samalla kun kuvittaja Pinja Soto valmisteli kansia ja minä pyytelin viimeisiä tekijänoikeuksia Kuvastolta ja maailman museoista. Tekijänoikeusmaksuja kertyi toista tuhatta euroa. Kirjoitin kirjan myötä useita satoja maileja kanssakirjoittajille, taiteilijoille sekä museoille. 

Lopputulos oli kaiken vaivan arvoinen.

 


 

 

perjantai 7. heinäkuuta 2023

Ihmisien ja jumalien aikajana osa 3: Neoliittinen vallankumous


Blogisarjan kolmas osa käsittää ajanjakson vuodesta 13 000 eKr. vuoteen 4 000 eKr. eli kivikauden päätökseen ennen pronssikautta ja varhaisten korkeakulttuurien aikaa. Jakso on huomattavasti lyhyempi kuin aikaisemempien postauksien hämmästyttävät aikaharppaukset ja silti pitempi kuin koko ihmiskunnan historia tämän jakson jälkeen. 

Tietomäärä ajanjaksosta on kiusallisen vähäinen. Mitä esimerkiksi Pohjois- ja Etelä Amerikassa tapahtui näiden tuhansien vuosien aikana? Ei ole juurikaan tietoa - paitsi se, että ihmiset metsästivät, söivät ja pariutuivat kuten aiemmin ja nykyään. Tietoa uskomusten saralta on jopa vähemmän kuin ennen, sillä kalliomaalausten luola ihmisen kotina, väestönsuojana sekä temppelinä alkoi jäädä unholaan ilmaston lämmetessä. Näiden muinaisten aikojen ihmisten heimot; mahtavat päälliköt, hurmahenkisimmät shamaanit ja visionääriset taiteilijat ovat hautautuneet ajan pohjamutiin. 

Muistettakoon, että jonkin tekniikan tai vempeleen keksiminen, laaja-alainen käyttöönotto sekä maailmanlaajuinen leviäminen ovat kolme eri asiaa. Näiden välissä saattaa olla tuhansia vuosia. Erottelu esimerkiksi kivi- ja pronssikauteen onnkin hämmentävää: pronssikausi saavutti pohjoismaat yli tuhat vuotta myöhemmin kuin etelän innovaatiopesäkkeissä. 


-13 000

Ihmisten leviäminen Pohjois-Amerikassa tapahtuu jääkauden ehdoilla: Kanadaa ja Pohjois-Amerikkaa peittää suunnaton ja vähitellen sulava Laurentian mannerjäätikkö, mutta asutuksen leviäminen etelään ja aina Etelä-Amerikkaan asti onnistuu sulan lounais-Amerikan kautta. Sulaminen synnytti myöhemmin Isotjärvet sekä Hudsoninlahden. Varhaisin todistus Etelä-Amerikan asutuksesta Chilestä löydetty jalanjälki n. 12 000 eKr. 


-11 000

Amerikkojen ihmisväestö lasketaan edelleen tuhansissa, mutta väkimäärä kasvaa nopeasti samalla kuin megafauna - mammutit, mastodontit, jättiläislaiskiaiset ja sapelihammastiikerit - kuolee sukupuuttoon biisoneja lukuunottamatta. Amerian alkuperäiskansoilla, kuten Osageilla, todennäköisesti suullisena perimätietona säilyneitä muistoja "valtavista pedoista".   


-11 000

Euroopassa ja muualla ihmiset olivat siirtyneet ja siirtyivät suurriistan pyynnistä enemmän kaikkiruokaisiksi eli kasvisruokaisiksi, luolista avoimiin maastoihin jokien ja merien rannikoille sekä keihäsmetsästyksestä jousipyssyihin alati kasvavissa metsissä. 


-11 000

Pohjois-Amerikan Agassiz-jääjärvi vyöryy mereen pysäyttäen Golf-virran ja aiheuttaen Eurooppaan ja Lähi-Itään tuhatvuotisen kuivuuden ja kylmemmän ajanjakson, nuoremman dryaksen.  


-10 700

Maanviljely alkaa nk. hedelmällisen puolikuun alueella, Egyptissa ja Mesopotamiassa eli Lähi-Idässä pitkälti selviytymiskeinona kuivuutta ja ruoanpuutetta vastaan. Viljelykasveina vehnä, ohra, ruis sekä linssi.  


-10 500

Beringin maasilta jää kokonaan veden alle ilmaston lämmetessä sulkien Amerikan mantereen paleointiaanit esikolumbiaanisen luonnon armoille.  


-10 200

Riisinviljely ottaa ensimmäisiä askeleitaan Kiinassa, maailman kolmanneksi pisimmän joen, Jangtsen varrella, tai kenties vasta myöhemmin. Tapa leviää hitaasti, sillä Intiaan riisinviljely saapui vasta 7 000 - 4 000 eKr. 


-10 000

Eläinten domestikaatio alkaa hedelmällisen puolikuun alueella, myöhemmin Kiinassa ja Mesoamerikassa. Ensimmäisinä eläiminä hyötykäyttöön valjastetaan vuohet, lampaat, siat ja lehmät.  


-10 000

Tasmania irtoaa Australiasta ja muodostaa näin suljetun sisäpiirin ja ekosysteemin.


-9 600

Jää alkaa jo väistyä itä-Euroopasta muuttaen maiseman tundraksi. Sama ilmiö alkaa tapahtumaan pohjoismaissa. Ensimmäiset hirvenhiihtäjät ilmestyvät Suomen maaperälle, Etelä-Ruotsissa oli käynyt peuranmetsästäjiä jo aiemmin. Myös saamelaisten esivanhemmat suuntaavat pohjoiseen Espanjasta ja Ranskasta. Itämerta edeltävä Yoldianmeri syntyy ja alkaa peittää Etelä- ja Keski-Suomea, jotka nousevat vähitellen meren yläpuolelle. 


-9 000

Nykyisen Turkin alueella sijaitseva Göbekli Tepe pilareineen ja eläinrelifeineen on vanhin ihmisten rakentama temppeli. Ei varmuutta, oliko alueelle jo maanviljelyä ennen temppeliä. Eläinhahmot lienevät jonkilaisia pyhiä (palvottavia?) eläimiä ja symboleja, kenties myös johdattajia tuonpuoleiseen sekä uuteen elämään kuten korppikotkan ja käärmeen tapauksissa.   


-8 700

Vanhin löydetty kupariesine, löydetty Irakista. Kupari oli ainoa (yksi ainoista?) ihmisen tuntemista metalleista. Kuparikausi levisi Balkanilta ja Lähi-Idästä vähitellen Eurooppaan.  


-8 500

Näihin aikoihin ihminen alkoi viljellä erinäisiä hedelmiä kuten viikunoita, luumuja ja viinirypäleitä hedelmällisen puolen kuun alueella, banaaneja Uudessa Guineassa sekä kurpitsoja Meksikossa. 


-8 000

Meksikon suurin lahja maailmalle: maissi 


-8 000

Ancylusjärvi eli itämeren edeltäjä peittää vielä kolmasosaa Suomen pinta-alasta, lähinnä lännestä sekä Baltian maita ja Puolaa. Vesien lasku ja maan nousu synnytti monet järvemme, kuten Saimaan sekä Päijänteen. Myös hiidenkirnumme syntyivät näihin aikoihin luonnonnähtävyytenä 6 000 vuotta ennen Egyptin pyramidejä.    


-8 000

Jerikon muuri ja torni ovat tiettävästi maailman vanhimmat lajiaan, jopa 10 000 työpäivän tulos. 


-7 500

Maailman ensimmäiset kaupungit Jeriko ja Catal Huyuk muodostuvat viljelyskylien laajennuttua nykyisessä Palestiinassa ja Turkissa. Kaupungistuminen maanviljelyn ohella tarkoitti metsästäjä-keräilijöiden nomadielämän muuttumista paikalleen asettumiseksi. Kaupungeissa ihmisten asukaslukua ei enää mitattu kymmenissä tai sadoissa, vaan tuhansissa, ei kuitenkaan vielä pitkään aikaan kymmenissä tuhansissa. 

Kaupunkiyhteisöjen seuraus oli uudenlainen turva sekä samalla kasvava sairauksien, tulipalojen sekä kilpailun uhka. Catal Huyukin menestys johtui paljossa laavalasimonopolista, Jerikossa taas keksittiin tiilen käyttö (polttaminen vasta -3 500). Kaupungistuminen oli hidasta. Seuraavat kaupungit, Ninive, Ur, Uruk ja Aleppo syntyivät paljon myöhemmin. Kaupungit olivat uskonnollisia paikkoja. Täältä on peräisin ensimmäiset, joskin tulkinnanvaraiset todisteet, vainajien eli esi-vanhempien palvonnasta. Neoliittisella ajalla jumalusko ja maanviljelys limittyivät hyvin todennäköisesti toisiina. Ilmeisesti metsästäjäyhteisön uskomukset villieläimineen ja naishahmoineen jatkoivat elämää maanviljelyskaupungeissa.  


-7 000

Neoliittinen vallankumous eli maanviljely ja eläinten domestikaatio alkaa levitä Turkkiin, Kreikkaan sekä Eurooppaan, länsi- ja pohjois-Eurooppaan paljon myöhemmin.


-7 000

Englannin kanaali jää veden alle muodostaen Isosta Britanniasta saaren. Tuon aikaisesta, Britanniaa ja Tanskaa ympäröivästä maa-alueesta, Doggerlandista, tulee oma saarensa Pohjanmerellä. 


-7 000

Kissoista ja ihmisistä tulee ystäviä Välimeren seudulla. Villi tapa alkaa levitä maailmalla, tuskin kuitenkaan viraalisti tai edes kulovalkean tavoin. 


-6 500

Kana (Kiina?), aasi (Afrikka), laama (Andit) ja hevonen (Venäjä) kesytetään ihmisten toimesta.  


-6 200

Norjan rannikolla tapahtunut kaikkien aikojen suurin maavyöry aiheuttaa jopa yli 30 metrin korkuisia megatsunameja hukuttaen "Euroopan Atlantiksen" Doggerlandin ja sen asukkaat lopullisesti veden alle. 


-6 200

Laurenditin jäätikkö romahtaa ja aiheuttaa vesitulvan Meksikonlahteen sekä Pohjois-Atlanttiin, mistä seuraa 400 vuoden pieni jääkausi eli vaikea kuiva ja kylmä aika. 


-6 000

Ihmiset alkavat valmistaa suolaa Romaniassa ja vähitellen muualla. Suola on ihmiskunnan tärkeimpiä kauppahyödykkeitä ja siten vaurauden, jopa sotien juuri.  


-6 000

Vanhin löydetty Eläinten valtiatar/valtias patsas Catal Huyukista esittää ihmishahmoista jumalaa tai ihmistä eläinten, metsästettyjen ja kesytettyjen, herrana.  


-6 000

Alkoholin ja viininvalmistus keksitään, tai siis alkaa saada systemaattisen valmistuksen muotoja ensin Armeniassa, myöhemmin muualla. Kiinalaisilla oma riisiviini jo aiemmin.  


-5 700

Amerikassa Oregonin Mazama-tulivuori purkautuu ja synnyttää kraatterijärven. Klamath-intiaaneilla kenties maailman vanhin todistettu suullinen perimätieto tapahtuneesta.  


-5 600

Jättimäinen tulva syntyy kun Välimeren pinta nousee ja vesimassat murtautuvat Mustaanmereen. Veden pinta nousi jopa 15 senttiä päivässä. Tulva hautasi ihmisasutukset ja viljelmät sekä tappoi kalat veden muuttuttua makeasta suolaiseksi. Pakolaisaaltoja sekä maanviljelyksen leviämistä mm. Bulgariaan ja Unkariin ja Ranskaan.


Raamatun kertomuksella Nooasta, arkista sekä tuhotulvasta on monia verrokkeja eri mytologioissa. Usein näissä kertomuksissa tulvan syynä on jumalan viha ihmisen pahuuden tähden. Tavallisesti Nooan kaltainen sankari kuitenkin pelastuu ja perustaa uuden ihmiskunnan ja ihannevaltion - poikkeuksena Suomi, sillä meikäläisten tarinassa paisumus on vain sivujuoni sille, että joku perkele saa Väinämöisen lyömään kirveen polveensa. Todennäköisesti myytit eivät ole pelkkää sepitettä, vaan muistoja oikeista luonnonkatastrofeista. Myytin ja tositapahtuman yhdistäminen on tosin vaikeaa. Raamatussa tulva peittää vuoretkin ja tuhoaa kaiken elollisen paitsi arkin asukkaat. Kenties "koko maan pinta" tarkoitti kuitenkin tuon ajan tunnettua maata, ei esimerkiksi Kiinaa tai Amerikkaa. Myyttien kohdalla lienee viisaampaa kysyä, miksi niitä kerrottiin ja välitettiin sukupolvelta toiselle kuin kysyä myytin todenperäisyyttä eli vastaavuutta tosiasioihin.    











   


-5 300

Mesoliittinen kivikausi vaihtuu viimein Suomessakin neoliittiseen kivikauteen, maanviljely ei saavu vielä raukoille rajoille, vaan keramiikka. Suomessa metsästys, kalastus, hylkeenpyynti ja koirankasvatus määrittivät arkea. Osattiin myös käydä kauppaa ja uskoa yliluonnolliseen kalliomaalausten sekä hautaesineiden ja punamullan perusteella. 


-4 800

Maailman vanhin löydetty "aurinko-observatorio" eli Goseckin kehä Saksassa todistaa neoliittisen kauden ihmisten kiinnostuksesta tähtitaivaan ilmiöihin. Ilmeisesti varhaisin todistus talvi- ja kesäpäivänseuksen juhlinnasta. Rakennelmaan liittyi mahdollisesti jonkinlainen aurinko- ja kuukultti uhreineen.  


-4 400

Kullantaonta keksitään Bulgariassa, missä vaikuttanut Varna-kulttuuri on kenties ollut esihistoriallisen Euroopan kehittynein asuinpaikka. Yhtä kultivoituneita kulttuureita löytyy muuallakin, kuten Kiinassa, tällä vuosituhannella. Varna-kulttuuri tunnetaan laajoista hautalöydöistä, kehittyneestä metallurgiasta sekä keramiikkatöistä.


-4 200

Mustanmeren pohjoispuolella ehkä yleistynyt ja sieltä levinnyt indoeurooppalainen kantakieli saattaa yhdistää Aasiassa ja Euroopassa asuvia heimoja.   


Hindunainen keittää riisiä Pongal -sadonkorjuujuhlaa varten. Tällaiset juhlat liittävät luontevasti hengellisyyden, viljelyn ja karjanpidon yhteen. Pongal juhlassa riisiä tarjotaan jumalille sekä pyhille lehmille. Raamatussa mainitaan ohrantähkä- ja elonkorjuujuhla, jolloin Jumalalle tuli uhrata karjaa sekä ensisatoa. 













 

Neoliittisen vallankumouksen pääviljelyskasvit jakaantuvat aika kätevästi maantieteellisesti: vehnä Euroopassa ja Lähi-Idässä, riisi Aasiassa ja maissi Amerikoissa. 

Viljelyskulttuurin merkitys näkyy uskontojen pyhyyskäsityksissä. Maailman kuuluisimmassa rukouksessa pyydetään juuri jokapäiväistä leipää. Jeesus kutsuu itseään elämän leiväksi ja sen myötä me kristityt syömme tänäkin päivänä leipää ja juomme viiniä kuolemattomuuden lääkkeenä. 

Hindulaisuudessa riisi on pyhää ja siten osa monia rituaaleja, kuten lapsen nimenantoseremoniaa. Amerikan alkuperäiskansat, kuten mayat, pitivät maissia pyhänä ja siten uskonnollisen elämän keskiössä. Mayat uskoivat maissijumalaan ja piirsivät elämänpuun maissina. Heidän mukaan ihminen oli luotu maissista.  

Tämän ajanjakson merkittävimmät tekijät ovat ilmastonmuutokset sekä ruoka. Tätä esihistoriallista aikaa voisi siten verrata lautapelin aloittamiseen: kootaan lauta ja jaetaan resurssit. Tilaa riitti ja asumattomia seutuja oli löydettävissä, sillä maailmassa oli vuonna 10 000 eKr. vain muutamia miljoonia ihmisiä eikä vielä vuonna 4 000 eKr. mennessä montaakaan kymmentä miljoonaa (Suomessa noin 10 000). Maanviljelijät saattoivat elää pitkiä aikoja rinnakkain metsästäjä-keräilijöiden kanssa, todennäköisesti paremmassa sovussa kuin Raamatun Kain ja Abel, esimerkiksi Euroopassa. Tähän aikaan oli jo yhteiskuntaluokkia, aristokratioita sekä eliittejä, joihin kuului hallitsijoita sekä shamaaneja.