Johdanto
Tämän blogitekstin aiheena on synti ja synnistä puhuminen Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Nostan esiin aiheeseen liittyviä uutisia. Ennen tätä avaan hieman kristillistä terminologiaa niin kuin olen sitä itse ymmärtänyt. Kristinuskon perusteiden tunteminen antaa valmiutta ymmärtää kirkollisia uutisointia ja käsitellä sitä. Uutiskatsauksen jälkeen pohdin kannanottojen merkitystä ja sopivuutta luterilaisen kirkon uskoon. Käytän tekstissäni viitteitä, mutta jätän mainitsematta monet viittaukset Raamattuun sekä luterilaisiin tunnustuskirjoihin.
Tekstiäni elävöittää Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-maalaukset. Minusta ne osoittavat, kuinka luterilainen usko ja suomalainen kulttuuri on kietoutunut yhteen.
Olen kristitty teologi ja luterilaisen kirkon pappi.
Luterilainen kirkko on kristillinen kirkko. Näin luterilaisuus on usein samaa kuin kristillisyys yleensä. Luterilaisuuden perustana on kolmiyhteinen Jumala. Luterilaisuutta selittää myös kolmijako ”synti, laki ja evankeliumi”.
Luterilaisuus ja synti
Synti on ihmisten pahuutta eli ajatuksia, sanoja ja tekoja, joilla rikomme välimme toisiin ihmisiin sekä Jumalaan. Synti saa meidät tekemään asioita, jotka itsekin näemme väärinä. Synti on nimi ihmisen tragedialle ja ristiriidalle. Kätkemme syntimme selitysten, turtumuksen ja syyttelemisen taa. Paljastettu synti on häpeällistä.
Luterilaisen ihmiskuva on kahtalainen: ihminen on samanaikaisesti arvokas ja hyvä Jumalan kuva sekä langennut syntinen. Hyvyytensä perusteella ihminen voi tehdä hyvää, kuten rakastaa. Pahuutensa tähden ihmisten ajatukset, sanat ja teot ovat pahoja. Jopa hyvät teot ovat tehty pahasta itsekkyydestä.
Luterilaisuuden käsite perisynti tarkoittaa sitä, että ihminen syntyy syntisenä, eikä voi omin voimin päästä synnistä eroon. Synnin palkka ja rangaistus on kuolema. Luterilaisuudessa kuolema tarkoittaa fyysistä kuolemaa, mutta myös hengellistä kuolemaa eli synnissä elämistä sekä ikuista kuolemaa, helvettiä.
Liekö suomalainen, mollivoittoinen ja tummasävyinen taide luterilaisuuden peruja?
Lemminkäisen äiti. Maalauksen tuonelan musta joki, pääkallo ja Lemminkäisen ruumis viittaavat kuolemaan. Naisille ja sodankäynnille perso Lemminkäinen on hukkunut tuonen virtaan ja paloiteltu kappaleiksi. Lemminkäisen äiti kursii poikansa kokoon ja odottaa taivaasta kallista hunajan pisaraa.1
Luterilaisuus ja laki
Jumalan laki tarkoittaa Jumalan tahtoa ja käskyä. Sen tunnetuin ilmaus on kymmen käskyä. Jeesus tiivistää Jumalan lain rakkauteen. Siten Jumalan laki tarkoittaa vaatimusta täydelliseen rakkauteen.
Jumalan laki ohjaa ihmisiä hyvään sekä tuomitsee kaiken vääryyden. Jumalan laki ei tarkoitakaan vain käskyä vaan samalla rangaistusta ja kostoa lain rikkomisesta. Pahuudesta koituu ajallisia seurauksia. Kuoleman jälkeen seuraa tilinteko Jumalan edessä.
Jumalan kohtaamiseen ja lakiin liittyy samankaltainen kaksijakoisuus kuin luterilaiseen ihmiskuvaan. Toisaalta Jumalan kämmenellä on hyvä ja turvallista olla. Toisaalta on kauhea joutua Jumalan käsiin. Kauhu johtuu siitä, että Jumala näkee kaiken, vaatii täydellisyyttä ja rankaisee synnistä. Jumala vihaa syntiä. Mekin vihaamme vääryyttä, joka vahingoittaa rakkaitamme.
Jumalan laki on aina siellä, missä on syntiä. Siksi tunnemme syyllisyyttä, poliisit sakottavat ja ovet paukkuvat, kun teemme syntiä toisiamme kohtaan. Raamatun sananlaskujen kirja sanoittaa osuvasti: ”Jumalaton pakenee, vaikka kukaan ei aja takaa.”2
Synnin ja lain todellisuus on kaikkialla läsnä: ihmissuhteissa, sanoissa, mediassa sekä viihteen ja taiteen maailmassa.
Kullervon kirous. Orvon Kullervon perintöpuukko on katkennut kiveen, jonka Ilmarisen emäntä on ilkeyksissään leiponut pojan eväsleipään. Suuttunut nuorukainen vannoo kostoa. Reaktio on perisuomalainen purnaus sekä yleismaailmallinen herääminen vääryyteen.3
Synti vaikuttaa ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Arkikokemus, uutisotsikot tai viihde eivät kuitenkaan katso ihmisyyden kuiluun. Politiikka näkee epäkohtia rakenteissa. Taide rohkenee syvemmälle, mutta luterilaisuuden mukaan ihmisen pahansuopuus paljastuu vasta Jumalan sanan valossa. Jumalan lain tehtävä onkin paljastaa synti ja siten tuomita se.
Synti on sairaus ja Jumalan laki diagnoosi. Evankeliumi on puolestaan lääke.
Luterilaisuudessa evankeliumi tarkoittaa pelastusta ja Pelastajaa eli Jeesusta. Pelastus tarkoittaa anteeksiantoa synnistä sekä pelastumista synnin orjuudesta, kuolemasta sekä helvetistä.
Pelastus perustuu siihen, että Jumala syntyi ihmiseksi, kärsi sijaisuhrina ristillä synnistä kuuluvan rangaistuksen sekä nousi kuolleista ikuiseen elämään. Jeesuksen syntymä, kuolema ja ylösnousemus ovat Jumalan ratkaisu synnin ongelmaan. Näin evankeliumi todistaa Jumalan rakkaudesta ihmisiä kohtaan.
Pelastus tarkoittaa uudestisyntymistä, jossa synteihinsä kuollut ihminen herätetään uuteen ja ikuiseen elämään. Erityisesti luterilainen kirkko korostaa uskon merkitystä pelastuksessa ja kristillisessä elämässä. Usko on Jumalan lahja, joka tarkoittaa luottamusta evankeliumiin sekä yhteyttä Jumalaan. Tästä yhteydestä seuraa pyhittyminen eli Pyhän Hengen mukainen elämä.
Pelastus – kuolemattomuuden lääke – otetaan henkilökohtaisesti vastaan. Tämä tapahtuu evankeliumin julistuksen sekä armonvälineiden eli kasteen ja ehtoollisen kautta. Jumala siis pelastaa ihmisiä seurakuntansa välityksellä.
Kansanedustaja Päivi Räsäsen lausunnoista on aloitettu kaksi kertaa poliisitutkinta. Räsästä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Tämä johtuu siitä, että hän esittänyt julkisesti pitävänsä homoseksuaalisia tekoja syntinä.4 Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan tämä kannanotto voi olla lainvastainen. Toiviaisen mukaan Raamatusta saa lukea myös niitä kohtia, jotka tuomitsevat homoseksuaalisuuden, mutta ei omana mielipiteenään eikä loukkaamistarkoituksessa.5 Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan mukaan Räsäsen ilmaisut homoseksuaaleista ovat vihapuhetta, jota ei voi oikeuttaa vetoamalla uskonnonvapauteen.6
Vuosi sitten uutisoitiin Helsingin Vuosaaren kirkkoherran, Jussi Mäkelän joulusaarnan ja kirjoituksen herättämästä reaktiosta. Seurakunnan luottamushenkilöt ja monet muut kokivat Mäkelän julistuksen ahdistavaksi pelotteluksi. Mäkelä puhui ja kirjoitti ihmisen synnistä sekä parannuksen tarpeesta.7
Reilu vuosi sitten kirkkohallitus julkaisi ohjeistuksen ”Turvallinen seurakunta”. Selonteko puhuu ensiavun ja tulipaloriskien lisäksi hengellisestä väkivallasta: ”Jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa on tärkeää toimia sensitiivisellä otteella ja välttää kaikkea sellaista puhetta, josta voi kuulla hylkäämistä, tuomiota ja torjutuksi tulemista”.8 Luterilaisen kirkon internet-sivulla mainitaan, että hengellisen väkivallan ilmenemismuotoja ovat pelottelu, käännyttäminen, syyllistäminen, eristäminen ja kontrollointi.9
Kotimaa24 –uutissivustolta löytyy kristityksi tunnustautuvan Anne-Marja Isoahon blogitekstejä. Isoaho on kritisoinut jumalanpalvelusten synnintunnustuksia10 hengellisenä väkivaltana. Ne lyövät lyötyä ja lisäävät ihmisen arvottomuuden tunnetta. Toisessa blogissa Isoaho kertoo, kuinka hän sai kokea Jumalan rakkautta, kun intialainen guru, Äiti Amma, halasi häntä. Amman tilaisuus voitti luterilaisen jumalanpalveluksen, sillä edellisen viesti ei ollut se, että ihmisessä on jotain vikaa.11
Juttelin kerran läheiseni kanssa lasten kasvatuksesta. Totesin pitäväni omaa poikaani syntisenä. Läheiseni suuttui ja tivasi, miksi haukun omaa lastani. Läheiseni on ollut lapsesta saakka luterilainen kristitty.
Puhe synnistä kuohuttaa etenkin silloin, jos se liitetään seksuaalisuuden alueelle. Vuonna 2018 kristilliset järjestöt julkaisivat nuorten seksuaalietiikan oppaan ”Kutsuvat sitä rakkaudeksi”. Evankelis-luterilaisen kirkon kasvatus ja perheasiat –yksikön johtaja Jarmo Kokkonen nimitti oppaan opetusta seksuaalisuudesta ankaraksi, ahtaaksi ja vaativaksi.12 Opas korostaa avioliiton merkitystä miehen ja naisen välisenä liittona ja varoittaa nuoria mm. irtosuhteista ja pornosta .13
Yhteiskuntamme on muuttunut nopeasti seksuaalimoraalin saralla. Seksuaalisena vallankumouksena tunnettu liike syntyi 1960-luvulla. Sen myötä ehkäisyn käyttö tuli yleiseksi ja yleinen seksuaalimoraali vapautui avioliiton ulkopuoliselle seksille.14 Suomen luterilainen kirkko on hillinnyt seksuaalista vapautumista ja toisaalta sopeutunut muutoksiin. Tämä näkyy esimerkiksi kannanotoissa, jotka käsittelevät avioeroa ja uudelleen avioitumista.15 Sama muutos on koskenut muitakin kysymyksiä, kuten homoseksuaalisuutta.16 Homoseksuaaliset teot olivat lainvastaista Suomessa vuoteen 1971 asti. 2000-luvulla tehtyjen lakimuutosten myötä samaa sukupuolta olevat parit voivat nykyään solmia Suomessa avioliiton. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa avioliitto on rajattu miehen ja naisen väliseksi, mutta muutossuunta on sama kuin muussa yhteiskunnassa. Luterilainen ja kristillinen traditio, katolinen kirkko, ortodoksinen kirkko sekä protestanttiset kirkot opettavat perinteistä eli konservatiivista seksuaalimoraalia.
Ihmisten jakaminen konservatiiveihin ja liberaaleihin on ongelmallista, sillä sanoja käytetään usein negatiivisena leimana huomioimatta, että jokainen meistä on perinteiden säilyttäjä ja uudistaja aiheesta riippuen. Seksuaalimoraalin saralla jakolinja on toisaalta selkeä. Konservatiivisuus, jota itsekin tunnustan, rajaa hyväksytyn seksuaalisen käytöksen miehen ja naisen väliseen avioliittoon – ja jossain määrin avioliittoon tähtäävään seurusteluun. Itsetyydytys jakaa mielipiteitä, mutta porno ja avioliiton ulkopuolinen seksi nähdään haitallisena siveettömyytenä. Liberaalinen näkökanta piirtää sallitun rajat leveämmällä harpilla. Ero on myös näkökulmassa, sillä liberaalit korostavat usein seksuaalisuuden toteuttamisen yksityisyyttä, johon ei ulkopuolisten tulisi puuttua. Niinpä Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittajan Jaakko Heinimäen mukaan kirkko on seksihullu, joka sekoaa heti, kun jossain – kuten Pride-tapahtumassa – vilahtaa jotain seksuaalisuuteen viittaavaa.17
Minusta Suomen luterilaisen kirkon osallistuminen vuoden 2019 Pride-viikon tukijaksi on yksi merkkipaalu seksuaalimoraalisesta linjamuutoksesta konservatiivisuudesta liberaalisuuteen.18 Tähän muutokseen on vaikuttanut monia tekijöitä, koulutuksia sekä henkilöitä, kuten pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki. Pruuki on toimittanut kirjan ”Kaunis ihminen – Sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden kohtaaminen seurakunnissa”, jonka myötä hän vierailee kouluttamassa kirkon työntekijöitä seurakunnissa. Pruuki toteaa, että kirkko on perinteisesti opettanut paikoin kapeasti ihmisyydestä ja seksuaalisuudesta. Hän toivoo, ettei seurakuntien kasvatus enää perustuisi pelotteluun tai ahdistukseen. Pruukin mielestä homouden näkeminen syntinä ei ole luterilaisen kirkon rippikoulusuunnitelman mukaista.19
Minusta poimimiani kannanottoja yhdistää toive luterilaisesta kirkosta, joka kunnioittaa kaikkia ihmisiä, kuuntelee, asettuu rinnalle ja toimii sensitiivisesti – etenkin silloin, kun käsitellään haavoittuvia asioita, kuten seksuaalisuutta.
Tämä on hieno toive.
Kristinusko on iloa, hyvyyttä ja rakkautta. Luominen tekee olemassaolosta ja kaikesta olevasta lähtökohtaisesti hyvää. Ilosanoma synnin ja kuoleman voittamisesta kuuluu jokaiselle. Pyhä Henki jakaa ilon, rauhan ja ystävyyden hedelmiä.
Rakkauden ja hyväksynnän kirkko torjuu tuomitsevan ja hylkäävän kirkon. Tämä tarkoittaa legalismin eli lakihenkisyyden vastustamista. Tuomiohenki keskittyy toisten vikojen syynäämiseen ja omaan ylemmyydentuntoon.
Raamatussa suhtaudutaan varauksella ihmisen tuomiovaltaan.20 Pata kattilaa soimaa. Lisäksi oikeakaan tuomio ei anna syylliselle voimaa tai halua tunnustaa virhettään ja muuttua.
Joudumme sen sijaan Joukahaisen kiusaukseen.
Joukahaisen kosto. Ylimielinen Joukahainen on haastanut Väinämöisen kaksintaisteluun. Väinämöinen laulaa nulikan suohon. Epätoivoinen Joukahainen lupaa Väinämöiselle Aino-siskonsa vaimoksi, jos hän pääsee ylös syöveristä. Aino ei kuitenkaan tahdo tietäjän vaimoksi, vaan hukuttautuu. Katumuksen sijaan Joukahainen katkeroituu ja lähtee kostoretkelle äidin estelyistä huolimatta.
Diagnoosi ilman lääkettä on syntiä.
Valitettavasti some-ryhmien, keskustelupalstojen ja julkisten kannanottojen viestit ovat lähinnä vastapuolen mollaamista, ohipuhumista, valtapeliä ja oman turhautumisen purkamista. Kuten Hallamaa huomaa, syntipuhe kohdistuu omalle joukolle, ei syntisille. Pahimmillaan se on poteroitumista ja avointa vihaa.
Tämä on meidän jokaisen kiusaus. Etsimmekö me yhtä kadonnutta lammasta vai määimmekö yhdeksänkymmenen yhdeksän kanssa tämän pahuutta?
Sensitiivisessä kirkossa ei välttämättä kielletä puhumasta synnistä. Luterilainen kirkko voi silti sortua antinomismiin eli laittomuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kirkko hyväksyy synnissä elämisen ja mukautuu maailman huonoihin tapoihin. Sen sijaan Jeesus kutsui seuraajansa maailman valoksi ja suolaksi.21
Sensitiivisyys ja tasa-arvo ovat kauniita asioita. Minusta niitä käytetään myös Troijan hevosena salakuljettamaan Jumalan sanan vastaista opetusta seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta kirkon sisälle. Vastaavasti oikea opetus eli em. konservatiivisuus voidaan kieltää ahdasmielisenä ryppyotsaisuutena.
Turvallisuus on perusarvo, jota varmasti kaikki kirkkoon kuuluvat kannattavat. Kaiken seurakunnan toiminnan pitäisi olla turvallista. On kuitenkin kysyttävä, mikä on turva ja mikä uhka. On esimerkiksi täysin eri asia suojella nuoria siveettömyyttä vastaan kuin suojella nuoria siveettömyystuomioita vastaan.
Korostus sensitiivisyydestä ja loukkaamattomuudesta uhkaa kieltää väärän Jumalan lain julistuksen lisäksi myös oikean. Oikea järjestys synnistä, laista ja evankeliumista kääntyy pahimmillaan päinvastaiseksi: Laki muuttuu synniksi, jos ketään ei saa syyllistää. Synnistä tehdään "evakeliumi" jos esimerkiksi vastuuttomat ja itsekkäät seksuaaliset himot siunataan. Evankeliumista tulee uusi laki, jos jokaisen tulee puhua sen mukaisesti tai tulla syytetyksi kiihottamisesta ja vihapuheesta.
Jos lähtökohta ja ohjenuora on se, ettei ketään saisi loukata, käy syntipuhe mahdottomaksi, sillä ihminen ei luonnostaan tahdo kuulla olevansa syntinen.
Väinämöisen lähtö. Paimentyttö Marjatta on tullut raskaaksi puolukasta ja synnyttänyt ihmeellisen lapsen. Väinämöinen tahtoo surmauttaa lapsen, mutta vauva alkaakin puhua ja syyttää Väinämöistä tämän synneistä. Väinämöinen loukkaantuu ja poistuu veneellään raukoilta rajoilta. Uudesta lapsesta – eli Jeesuksesta – tulee Karjalan kuningas. Näin kristinusko voittaa pakanuuden, mutta Väinämöinen vannoo palaavansa. Kylmästä tuomiohengestä seuraa tavallisesti loukkaantumista ja vihaa. Kristityt eivät kuitenkaan syytä moiti Jeesusta lakihenkisyydestä, vaikka hänen tuomionsa ovat kovat ja käskyt vaativat.
Pelkän armon julistaminen ilman puhetta laista ja synnistä jää yksipuoliseksi eikä vastaa Raamatun todistusta tai perinteistä kristillisyyttä.23 Lääkettä ei tarvita, jos ei ole sairautta tai diagnoosia. Yksi oire tästä on motto: ”Jumala hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet.” Jumala rakastaa jokaista ihmistä, mutta synnin takia yhteys Jumalaan on katkennut. Siksi esimerkiksi heprealaiskirjeessä sanotaan: ”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen.”24
Vastaavasti monien mielestä kirkon ja Pride-liikkeen sanomat lyövät kättä, sillä Jumalan kuvana ihmisen ei tarvitse hävetä itseään. Raamatun alkulehtien mukaan ensimmäiset ihmiset elivät paratiisin alastomuudessa vailla häpeää. Syntiinlankeemus kuitenkin särki tämän luonnonmukaisuuden ja toi häpeän ihmismieleen. Vaatepartemme todistaa, ettemme elä paratiisissa.
Herran pelko ja lain julistaminen ovat synnin tähden perusteltuja. Näistä seuraa synnintunto. Syyllisyys ei tunnu mukavalta, mutta oikea syyllisyys on hyväksi, sillä se johtaa parannukseen ja muutokseen. Ojentamisen ja välittämisen, lain ja evankeliumin, ei tarvitse sulkea toisiaan pois. Esimerkiksi emerituspiispa Eero Huovinen antaa papeille ohjeeksi saarnata saarnatuolista rohkeasti synti synniksi. Kahvipöydässä ja sielunhoidossa tilanne on eri.
Entä tekeekö käsitys synnistä kristitystä ahdasmielisen ja alemmuudentuntoisen? Katkaiseeko kunnon kristitty suhteensa syntisiin? Kehottaako Päivi Räsänen kenties töhrimään homoseksuaalien kotien seinät kananmunilla?
Ei.
Jeesus kehottaa sen sijaan osoittamaan rakkautta ja armollisuutta syntisille. Syntisten ja vihamiesten puolesta tulee rukoilla. Syntistä ei tule karttaa tai sulkea ulkopuolelle. Jeesushan sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat”.25
Jumala ei pakota ketään elämään tahtonsa mukaan. Siksi kristittyjenkään ei tarvitse väkisin tyrkyttää näkemyksiään ihmisille. Tämänkin päivän luterilaiset voivat elää sovussa ja ystävyydessä kaikkien ihmisten kanssa – myös niiden, jotka ajattelevat ja elävät eri tavalla kuin he. Selkeä opetus ja julistus synnistä, Jumalan laista ja pelastuksesta ei sulje pois keskustelua ja eri tavalla ajattelevien ihmisten ymmärtämistä, kuuntelemista ja kunnioittamista.
Siksi Suomen luterilainen kirkko voi olla samanaikaisesti sensitiivinen ja synnin tuomitseva kirkko.
1 Maalaukseen ja sen symboliikkaan voi tutustua tarkemmin täältä: http://www.gallen-kallela.fi/taideavain/lemminkaisenaiti/
2 Sananlaskujen kirja 28:1
3 Maalauksen sanomaan voi tutustua mm. täällä: http://www.tunnemaisema.fi/gallen-kallela4.htm.
4 https://yle.fi/uutiset/3-11050903
5 https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006314358.html
6 https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/paivi-rasanen-homot-on-vaikea-ymmartaa-yhta-ihmisryhmaa-halventavien-vaitteiden-esittaminen-uskonnonharjoitusta/
7 https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/riittaako-uutiseksi-etta-kirkkoherra-puhuu-jeesuksesta-kaannytyskirje-hammentaa-helsingin-vuosaa/
8 https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/kasvatus/turvallinen-seurakunta
9 https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Hengellinen+v%C3%A4kivalta
10 https://www.kotimaa24.fi/blogit/kompastuskivena-synnintunnustus/ https://www.kotimaa24.fi/blogit/synnista-synnintunnon-kautta-parannukseen-ja-sovitukseen/. Synnintunnustuksia voi katsoa täältä: http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virret/?OpenView&Start=1&Count=896&Expand=6.1#6.1. Synnintunnustuksissa sanotaan mm: ”tuomitse minut Jumala, mutta älä hylkää minua.”
11 https://www.kotimaa24.fi/blogit/aiti-amman-halauksessa/
12 https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/kirkon-kasvatuksen-johtaja-jarmo-kokkonen-konservatiivien-seksioppaasta-ahtaat-roolit-saavat-jaada/comment-page-1/
13 https://www.sley.fi/kutsuvat-sita-rakkaudeksi-kirja-luettavissa-netissa/.
14 https://fi.wikipedia.org/wiki/Seksuaalinen_vallankumous, huomaa myös: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/taloustieteilija-seksuaalinen-vallankumous-ei-johtunutkaan-pillerista-vaan-penisilliinista/d0850cae-9caa-3f16-b29a-47826b8e08f6
15 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliiton teologia sekä sen muutokset ovat laaja aihe. Lyhyesti asiasta voi lukea esimerkiksi täältä: https://www.kotimaa24.fi/blogit/piispojen-perheopetus-1960-luvulta-tahan-paivaan/
16 https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Piispojen-rivit-rakoilevat/590214, https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/avioliittokasityksen-laajennus-vihkioikeudesta-luopuminen-vain-klassinen-avioliittokanta/, https://www.kotimaa24.fi/blogit/eronneiden-vihkiminen-kirkon-edellisena-avioliitto-ongelmana/
17 https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/paakirjoitus-kirkko-on-tullut-seksihulluksi
18 Helsingin seurakunnat ovat olleet mukana Pride-viikoilla aikaisempina vuosina, mutta tänä vuonna koko kirkko lähti Priden yhteistyökumppaniksi. Toisaalta: https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/ex-kansliapaallikko-jukka-keskitalo-kirkkohallituksen-johtoryhmalla-ei-ollut-valtuuksia-paattaa-pri/. Päivi Räsäsen vastareaktio kirkon Pride-kumppanuudesta sai paljon palstatilaa. Muita vastareaktioita: https://ita-savo.fi/mielipide/lukijalta/7568b7f2-7e41-4406-9cc0-e3e0ccf02482?fbclid=IwAR28q-72i7bMKHdA6J2qZXXxtnQlgblLUDnfA7AUhFdgv8kAmVfL6ErQ-8g, https://www.facebook.com/rukousveljesto/posts/2361333243906098/, http://tuhkakeskiviikko.blogspot.com/2019/06/taistelu-piirakasta-pride-liike-kirkko.html. Vastavastareaktioista kts. mm: https://ita-savo.fi/mielipide/lukijalta/a6d2c8ef-73b2-4ae9-9fcb-d61f0c9ca5d6
19 https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-ihmiset-ovat-omanlaisiaan-ja-niin-sen-kuuluukin-olla-sanoo-kirkolle-sukupuoli-ja-seksuaalioppaan-toimittanut-heli-pruuki. Vastareaktio kts. mm.: https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/viedaanko-seurakuntiin-seta-vetoista-sukupuoliopetusta/
20 Esimerkiksi sopii Paavalin sanat galatalaiskirjeessä: ”Veljet, jos joku tavataan tekemästä väärin, on teidän, joita Henki ohjaa, lempeästi ojennettava häntä. Olkaa kuitenkin varuillanne, ettette itse joudu kiusaukseen.”
21 Matteuksen evankeliumi 5:13-16. Jeesuksen sanat ovat osa Vuorisaarna (luvut 5-7), jossa Jeesus haastaa kuulijoitaan pohtimaan, ovatko he muka parempia kuin pakanat. Luterilainen kirkko on pitänyt Vuorisaarnaa ja sen kutsua erinomaisuuteen ns. lain toisena käyttönä. Tämän näkemyksen mukaan Jeesus antoi ihmisille vaikeita käskyjä, jotta he tajuaisivat, ettei ihminen voi pelastua niitä noudattamalla, vaan yksin Jumalan armosta. Minusta tämä tulkinta ei tee oikeutta Jeesuksen sanoille. Minusta Vuorisaarnan käskyt on annettu noudatettaviksi.
23 Yleinen keino ”lempeyttää” kirkon sanomaa on Raamatun tekstin suhteellistaminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Raamatun tulkitsemisen sekä aikasidonnaisuuden korostamista. Raamattu on kauttaaltaan aikasidonnainen ja jokainen Raamattua lukeva tulkitsee lukemaansa. Nämä ovat kaikkeen kirjallisuuteen ja lukemiseen päteviä lähtökohtia. Kristillisen ymmärryksen mukaan Raamattu on Jumalan sanaa, jonka kautta ihminen kohtaa Jumalan itsensä. Jumala toimii sanansa välityksellä.
24 Kirje heprealaisille 11:6.
25 Luukkaan evankeliumi 5:31
Synti vaikuttaa ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Arkikokemus, uutisotsikot tai viihde eivät kuitenkaan katso ihmisyyden kuiluun. Politiikka näkee epäkohtia rakenteissa. Taide rohkenee syvemmälle, mutta luterilaisuuden mukaan ihmisen pahansuopuus paljastuu vasta Jumalan sanan valossa. Jumalan lain tehtävä onkin paljastaa synti ja siten tuomita se.
Synti on sairaus ja Jumalan laki diagnoosi. Evankeliumi on puolestaan lääke.
Luterilaisuus ja evankeliumi
Luterilaisuudessa evankeliumi tarkoittaa pelastusta ja Pelastajaa eli Jeesusta. Pelastus tarkoittaa anteeksiantoa synnistä sekä pelastumista synnin orjuudesta, kuolemasta sekä helvetistä.
Pelastus perustuu siihen, että Jumala syntyi ihmiseksi, kärsi sijaisuhrina ristillä synnistä kuuluvan rangaistuksen sekä nousi kuolleista ikuiseen elämään. Jeesuksen syntymä, kuolema ja ylösnousemus ovat Jumalan ratkaisu synnin ongelmaan. Näin evankeliumi todistaa Jumalan rakkaudesta ihmisiä kohtaan.
Pelastus tarkoittaa uudestisyntymistä, jossa synteihinsä kuollut ihminen herätetään uuteen ja ikuiseen elämään. Erityisesti luterilainen kirkko korostaa uskon merkitystä pelastuksessa ja kristillisessä elämässä. Usko on Jumalan lahja, joka tarkoittaa luottamusta evankeliumiin sekä yhteyttä Jumalaan. Tästä yhteydestä seuraa pyhittyminen eli Pyhän Hengen mukainen elämä.
Pelastus – kuolemattomuuden lääke – otetaan henkilökohtaisesti vastaan. Tämä tapahtuu evankeliumin julistuksen sekä armonvälineiden eli kasteen ja ehtoollisen kautta. Jumala siis pelastaa ihmisiä seurakuntansa välityksellä.
Puheenvuoroja synnistä ja syntipuheesta
Kansanedustaja Päivi Räsäsen lausunnoista on aloitettu kaksi kertaa poliisitutkinta. Räsästä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Tämä johtuu siitä, että hän esittänyt julkisesti pitävänsä homoseksuaalisia tekoja syntinä.4 Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan tämä kannanotto voi olla lainvastainen. Toiviaisen mukaan Raamatusta saa lukea myös niitä kohtia, jotka tuomitsevat homoseksuaalisuuden, mutta ei omana mielipiteenään eikä loukkaamistarkoituksessa.5 Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan mukaan Räsäsen ilmaisut homoseksuaaleista ovat vihapuhetta, jota ei voi oikeuttaa vetoamalla uskonnonvapauteen.6
Vuosi sitten uutisoitiin Helsingin Vuosaaren kirkkoherran, Jussi Mäkelän joulusaarnan ja kirjoituksen herättämästä reaktiosta. Seurakunnan luottamushenkilöt ja monet muut kokivat Mäkelän julistuksen ahdistavaksi pelotteluksi. Mäkelä puhui ja kirjoitti ihmisen synnistä sekä parannuksen tarpeesta.7
Reilu vuosi sitten kirkkohallitus julkaisi ohjeistuksen ”Turvallinen seurakunta”. Selonteko puhuu ensiavun ja tulipaloriskien lisäksi hengellisestä väkivallasta: ”Jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa on tärkeää toimia sensitiivisellä otteella ja välttää kaikkea sellaista puhetta, josta voi kuulla hylkäämistä, tuomiota ja torjutuksi tulemista”.8 Luterilaisen kirkon internet-sivulla mainitaan, että hengellisen väkivallan ilmenemismuotoja ovat pelottelu, käännyttäminen, syyllistäminen, eristäminen ja kontrollointi.9
Kotimaa24 –uutissivustolta löytyy kristityksi tunnustautuvan Anne-Marja Isoahon blogitekstejä. Isoaho on kritisoinut jumalanpalvelusten synnintunnustuksia10 hengellisenä väkivaltana. Ne lyövät lyötyä ja lisäävät ihmisen arvottomuuden tunnetta. Toisessa blogissa Isoaho kertoo, kuinka hän sai kokea Jumalan rakkautta, kun intialainen guru, Äiti Amma, halasi häntä. Amman tilaisuus voitti luterilaisen jumalanpalveluksen, sillä edellisen viesti ei ollut se, että ihmisessä on jotain vikaa.11
Juttelin kerran läheiseni kanssa lasten kasvatuksesta. Totesin pitäväni omaa poikaani syntisenä. Läheiseni suuttui ja tivasi, miksi haukun omaa lastani. Läheiseni on ollut lapsesta saakka luterilainen kristitty.
Puhe synnistä kuohuttaa etenkin silloin, jos se liitetään seksuaalisuuden alueelle. Vuonna 2018 kristilliset järjestöt julkaisivat nuorten seksuaalietiikan oppaan ”Kutsuvat sitä rakkaudeksi”. Evankelis-luterilaisen kirkon kasvatus ja perheasiat –yksikön johtaja Jarmo Kokkonen nimitti oppaan opetusta seksuaalisuudesta ankaraksi, ahtaaksi ja vaativaksi.12 Opas korostaa avioliiton merkitystä miehen ja naisen välisenä liittona ja varoittaa nuoria mm. irtosuhteista ja pornosta .13
Yhteiskuntamme on muuttunut nopeasti seksuaalimoraalin saralla. Seksuaalisena vallankumouksena tunnettu liike syntyi 1960-luvulla. Sen myötä ehkäisyn käyttö tuli yleiseksi ja yleinen seksuaalimoraali vapautui avioliiton ulkopuoliselle seksille.14 Suomen luterilainen kirkko on hillinnyt seksuaalista vapautumista ja toisaalta sopeutunut muutoksiin. Tämä näkyy esimerkiksi kannanotoissa, jotka käsittelevät avioeroa ja uudelleen avioitumista.15 Sama muutos on koskenut muitakin kysymyksiä, kuten homoseksuaalisuutta.16 Homoseksuaaliset teot olivat lainvastaista Suomessa vuoteen 1971 asti. 2000-luvulla tehtyjen lakimuutosten myötä samaa sukupuolta olevat parit voivat nykyään solmia Suomessa avioliiton. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa avioliitto on rajattu miehen ja naisen väliseksi, mutta muutossuunta on sama kuin muussa yhteiskunnassa. Luterilainen ja kristillinen traditio, katolinen kirkko, ortodoksinen kirkko sekä protestanttiset kirkot opettavat perinteistä eli konservatiivista seksuaalimoraalia.
Ihmisten jakaminen konservatiiveihin ja liberaaleihin on ongelmallista, sillä sanoja käytetään usein negatiivisena leimana huomioimatta, että jokainen meistä on perinteiden säilyttäjä ja uudistaja aiheesta riippuen. Seksuaalimoraalin saralla jakolinja on toisaalta selkeä. Konservatiivisuus, jota itsekin tunnustan, rajaa hyväksytyn seksuaalisen käytöksen miehen ja naisen väliseen avioliittoon – ja jossain määrin avioliittoon tähtäävään seurusteluun. Itsetyydytys jakaa mielipiteitä, mutta porno ja avioliiton ulkopuolinen seksi nähdään haitallisena siveettömyytenä. Liberaalinen näkökanta piirtää sallitun rajat leveämmällä harpilla. Ero on myös näkökulmassa, sillä liberaalit korostavat usein seksuaalisuuden toteuttamisen yksityisyyttä, johon ei ulkopuolisten tulisi puuttua. Niinpä Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittajan Jaakko Heinimäen mukaan kirkko on seksihullu, joka sekoaa heti, kun jossain – kuten Pride-tapahtumassa – vilahtaa jotain seksuaalisuuteen viittaavaa.17
Minusta Suomen luterilaisen kirkon osallistuminen vuoden 2019 Pride-viikon tukijaksi on yksi merkkipaalu seksuaalimoraalisesta linjamuutoksesta konservatiivisuudesta liberaalisuuteen.18 Tähän muutokseen on vaikuttanut monia tekijöitä, koulutuksia sekä henkilöitä, kuten pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki. Pruuki on toimittanut kirjan ”Kaunis ihminen – Sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden kohtaaminen seurakunnissa”, jonka myötä hän vierailee kouluttamassa kirkon työntekijöitä seurakunnissa. Pruuki toteaa, että kirkko on perinteisesti opettanut paikoin kapeasti ihmisyydestä ja seksuaalisuudesta. Hän toivoo, ettei seurakuntien kasvatus enää perustuisi pelotteluun tai ahdistukseen. Pruukin mielestä homouden näkeminen syntinä ei ole luterilaisen kirkon rippikoulusuunnitelman mukaista.19
Sensitiivinen kirkko
Minusta poimimiani kannanottoja yhdistää toive luterilaisesta kirkosta, joka kunnioittaa kaikkia ihmisiä, kuuntelee, asettuu rinnalle ja toimii sensitiivisesti – etenkin silloin, kun käsitellään haavoittuvia asioita, kuten seksuaalisuutta.
Tämä on hieno toive.
Kristinusko on iloa, hyvyyttä ja rakkautta. Luominen tekee olemassaolosta ja kaikesta olevasta lähtökohtaisesti hyvää. Ilosanoma synnin ja kuoleman voittamisesta kuuluu jokaiselle. Pyhä Henki jakaa ilon, rauhan ja ystävyyden hedelmiä.
Rakkauden ja hyväksynnän kirkko torjuu tuomitsevan ja hylkäävän kirkon. Tämä tarkoittaa legalismin eli lakihenkisyyden vastustamista. Tuomiohenki keskittyy toisten vikojen syynäämiseen ja omaan ylemmyydentuntoon.
Raamatussa suhtaudutaan varauksella ihmisen tuomiovaltaan.20 Pata kattilaa soimaa. Lisäksi oikeakaan tuomio ei anna syylliselle voimaa tai halua tunnustaa virhettään ja muuttua.
Joudumme sen sijaan Joukahaisen kiusaukseen.
Joukahaisen kosto. Ylimielinen Joukahainen on haastanut Väinämöisen kaksintaisteluun. Väinämöinen laulaa nulikan suohon. Epätoivoinen Joukahainen lupaa Väinämöiselle Aino-siskonsa vaimoksi, jos hän pääsee ylös syöveristä. Aino ei kuitenkaan tahdo tietäjän vaimoksi, vaan hukuttautuu. Katumuksen sijaan Joukahainen katkeroituu ja lähtee kostoretkelle äidin estelyistä huolimatta.
Diagnoosi ilman lääkettä on syntiä.
Valitettavasti some-ryhmien, keskustelupalstojen ja julkisten kannanottojen viestit ovat lähinnä vastapuolen mollaamista, ohipuhumista, valtapeliä ja oman turhautumisen purkamista. Kuten Hallamaa huomaa, syntipuhe kohdistuu omalle joukolle, ei syntisille. Pahimmillaan se on poteroitumista ja avointa vihaa.
Tämä on meidän jokaisen kiusaus. Etsimmekö me yhtä kadonnutta lammasta vai määimmekö yhdeksänkymmenen yhdeksän kanssa tämän pahuutta?
Synnin tuomitseva kirkko
Sensitiivisessä kirkossa ei välttämättä kielletä puhumasta synnistä. Luterilainen kirkko voi silti sortua antinomismiin eli laittomuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kirkko hyväksyy synnissä elämisen ja mukautuu maailman huonoihin tapoihin. Sen sijaan Jeesus kutsui seuraajansa maailman valoksi ja suolaksi.21
Sensitiivisyys ja tasa-arvo ovat kauniita asioita. Minusta niitä käytetään myös Troijan hevosena salakuljettamaan Jumalan sanan vastaista opetusta seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta kirkon sisälle. Vastaavasti oikea opetus eli em. konservatiivisuus voidaan kieltää ahdasmielisenä ryppyotsaisuutena.
Turvallisuus on perusarvo, jota varmasti kaikki kirkkoon kuuluvat kannattavat. Kaiken seurakunnan toiminnan pitäisi olla turvallista. On kuitenkin kysyttävä, mikä on turva ja mikä uhka. On esimerkiksi täysin eri asia suojella nuoria siveettömyyttä vastaan kuin suojella nuoria siveettömyystuomioita vastaan.
Korostus sensitiivisyydestä ja loukkaamattomuudesta uhkaa kieltää väärän Jumalan lain julistuksen lisäksi myös oikean. Oikea järjestys synnistä, laista ja evankeliumista kääntyy pahimmillaan päinvastaiseksi: Laki muuttuu synniksi, jos ketään ei saa syyllistää. Synnistä tehdään "evakeliumi" jos esimerkiksi vastuuttomat ja itsekkäät seksuaaliset himot siunataan. Evankeliumista tulee uusi laki, jos jokaisen tulee puhua sen mukaisesti tai tulla syytetyksi kiihottamisesta ja vihapuheesta.
Jos lähtökohta ja ohjenuora on se, ettei ketään saisi loukata, käy syntipuhe mahdottomaksi, sillä ihminen ei luonnostaan tahdo kuulla olevansa syntinen.
Väinämöisen lähtö. Paimentyttö Marjatta on tullut raskaaksi puolukasta ja synnyttänyt ihmeellisen lapsen. Väinämöinen tahtoo surmauttaa lapsen, mutta vauva alkaakin puhua ja syyttää Väinämöistä tämän synneistä. Väinämöinen loukkaantuu ja poistuu veneellään raukoilta rajoilta. Uudesta lapsesta – eli Jeesuksesta – tulee Karjalan kuningas. Näin kristinusko voittaa pakanuuden, mutta Väinämöinen vannoo palaavansa. Kylmästä tuomiohengestä seuraa tavallisesti loukkaantumista ja vihaa. Kristityt eivät kuitenkaan syytä moiti Jeesusta lakihenkisyydestä, vaikka hänen tuomionsa ovat kovat ja käskyt vaativat.
Pelkän armon julistaminen ilman puhetta laista ja synnistä jää yksipuoliseksi eikä vastaa Raamatun todistusta tai perinteistä kristillisyyttä.23 Lääkettä ei tarvita, jos ei ole sairautta tai diagnoosia. Yksi oire tästä on motto: ”Jumala hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet.” Jumala rakastaa jokaista ihmistä, mutta synnin takia yhteys Jumalaan on katkennut. Siksi esimerkiksi heprealaiskirjeessä sanotaan: ”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen.”24
Vastaavasti monien mielestä kirkon ja Pride-liikkeen sanomat lyövät kättä, sillä Jumalan kuvana ihmisen ei tarvitse hävetä itseään. Raamatun alkulehtien mukaan ensimmäiset ihmiset elivät paratiisin alastomuudessa vailla häpeää. Syntiinlankeemus kuitenkin särki tämän luonnonmukaisuuden ja toi häpeän ihmismieleen. Vaatepartemme todistaa, ettemme elä paratiisissa.
Herran pelko ja lain julistaminen ovat synnin tähden perusteltuja. Näistä seuraa synnintunto. Syyllisyys ei tunnu mukavalta, mutta oikea syyllisyys on hyväksi, sillä se johtaa parannukseen ja muutokseen. Ojentamisen ja välittämisen, lain ja evankeliumin, ei tarvitse sulkea toisiaan pois. Esimerkiksi emerituspiispa Eero Huovinen antaa papeille ohjeeksi saarnata saarnatuolista rohkeasti synti synniksi. Kahvipöydässä ja sielunhoidossa tilanne on eri.
Entä tekeekö käsitys synnistä kristitystä ahdasmielisen ja alemmuudentuntoisen? Katkaiseeko kunnon kristitty suhteensa syntisiin? Kehottaako Päivi Räsänen kenties töhrimään homoseksuaalien kotien seinät kananmunilla?
Ei.
Jeesus kehottaa sen sijaan osoittamaan rakkautta ja armollisuutta syntisille. Syntisten ja vihamiesten puolesta tulee rukoilla. Syntistä ei tule karttaa tai sulkea ulkopuolelle. Jeesushan sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat”.25
Jumala ei pakota ketään elämään tahtonsa mukaan. Siksi kristittyjenkään ei tarvitse väkisin tyrkyttää näkemyksiään ihmisille. Tämänkin päivän luterilaiset voivat elää sovussa ja ystävyydessä kaikkien ihmisten kanssa – myös niiden, jotka ajattelevat ja elävät eri tavalla kuin he. Selkeä opetus ja julistus synnistä, Jumalan laista ja pelastuksesta ei sulje pois keskustelua ja eri tavalla ajattelevien ihmisten ymmärtämistä, kuuntelemista ja kunnioittamista.
Siksi Suomen luterilainen kirkko voi olla samanaikaisesti sensitiivinen ja synnin tuomitseva kirkko.
1 Maalaukseen ja sen symboliikkaan voi tutustua tarkemmin täältä: http://www.gallen-kallela.fi/taideavain/lemminkaisenaiti/
2 Sananlaskujen kirja 28:1
3 Maalauksen sanomaan voi tutustua mm. täällä: http://www.tunnemaisema.fi/gallen-kallela4.htm.
4 https://yle.fi/uutiset/3-11050903
5 https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006314358.html
6 https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/paivi-rasanen-homot-on-vaikea-ymmartaa-yhta-ihmisryhmaa-halventavien-vaitteiden-esittaminen-uskonnonharjoitusta/
7 https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/riittaako-uutiseksi-etta-kirkkoherra-puhuu-jeesuksesta-kaannytyskirje-hammentaa-helsingin-vuosaa/
8 https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/kasvatus/turvallinen-seurakunta
9 https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Hengellinen+v%C3%A4kivalta
10 https://www.kotimaa24.fi/blogit/kompastuskivena-synnintunnustus/ https://www.kotimaa24.fi/blogit/synnista-synnintunnon-kautta-parannukseen-ja-sovitukseen/. Synnintunnustuksia voi katsoa täältä: http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virret/?OpenView&Start=1&Count=896&Expand=6.1#6.1. Synnintunnustuksissa sanotaan mm: ”tuomitse minut Jumala, mutta älä hylkää minua.”
11 https://www.kotimaa24.fi/blogit/aiti-amman-halauksessa/
12 https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/kirkon-kasvatuksen-johtaja-jarmo-kokkonen-konservatiivien-seksioppaasta-ahtaat-roolit-saavat-jaada/comment-page-1/
13 https://www.sley.fi/kutsuvat-sita-rakkaudeksi-kirja-luettavissa-netissa/.
14 https://fi.wikipedia.org/wiki/Seksuaalinen_vallankumous, huomaa myös: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/taloustieteilija-seksuaalinen-vallankumous-ei-johtunutkaan-pillerista-vaan-penisilliinista/d0850cae-9caa-3f16-b29a-47826b8e08f6
15 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliiton teologia sekä sen muutokset ovat laaja aihe. Lyhyesti asiasta voi lukea esimerkiksi täältä: https://www.kotimaa24.fi/blogit/piispojen-perheopetus-1960-luvulta-tahan-paivaan/
16 https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Piispojen-rivit-rakoilevat/590214, https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/avioliittokasityksen-laajennus-vihkioikeudesta-luopuminen-vain-klassinen-avioliittokanta/, https://www.kotimaa24.fi/blogit/eronneiden-vihkiminen-kirkon-edellisena-avioliitto-ongelmana/
17 https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/paakirjoitus-kirkko-on-tullut-seksihulluksi
18 Helsingin seurakunnat ovat olleet mukana Pride-viikoilla aikaisempina vuosina, mutta tänä vuonna koko kirkko lähti Priden yhteistyökumppaniksi. Toisaalta: https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/ex-kansliapaallikko-jukka-keskitalo-kirkkohallituksen-johtoryhmalla-ei-ollut-valtuuksia-paattaa-pri/. Päivi Räsäsen vastareaktio kirkon Pride-kumppanuudesta sai paljon palstatilaa. Muita vastareaktioita: https://ita-savo.fi/mielipide/lukijalta/7568b7f2-7e41-4406-9cc0-e3e0ccf02482?fbclid=IwAR28q-72i7bMKHdA6J2qZXXxtnQlgblLUDnfA7AUhFdgv8kAmVfL6ErQ-8g, https://www.facebook.com/rukousveljesto/posts/2361333243906098/, http://tuhkakeskiviikko.blogspot.com/2019/06/taistelu-piirakasta-pride-liike-kirkko.html. Vastavastareaktioista kts. mm: https://ita-savo.fi/mielipide/lukijalta/a6d2c8ef-73b2-4ae9-9fcb-d61f0c9ca5d6
19 https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-ihmiset-ovat-omanlaisiaan-ja-niin-sen-kuuluukin-olla-sanoo-kirkolle-sukupuoli-ja-seksuaalioppaan-toimittanut-heli-pruuki. Vastareaktio kts. mm.: https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/viedaanko-seurakuntiin-seta-vetoista-sukupuoliopetusta/
20 Esimerkiksi sopii Paavalin sanat galatalaiskirjeessä: ”Veljet, jos joku tavataan tekemästä väärin, on teidän, joita Henki ohjaa, lempeästi ojennettava häntä. Olkaa kuitenkin varuillanne, ettette itse joudu kiusaukseen.”
21 Matteuksen evankeliumi 5:13-16. Jeesuksen sanat ovat osa Vuorisaarna (luvut 5-7), jossa Jeesus haastaa kuulijoitaan pohtimaan, ovatko he muka parempia kuin pakanat. Luterilainen kirkko on pitänyt Vuorisaarnaa ja sen kutsua erinomaisuuteen ns. lain toisena käyttönä. Tämän näkemyksen mukaan Jeesus antoi ihmisille vaikeita käskyjä, jotta he tajuaisivat, ettei ihminen voi pelastua niitä noudattamalla, vaan yksin Jumalan armosta. Minusta tämä tulkinta ei tee oikeutta Jeesuksen sanoille. Minusta Vuorisaarnan käskyt on annettu noudatettaviksi.
23 Yleinen keino ”lempeyttää” kirkon sanomaa on Raamatun tekstin suhteellistaminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Raamatun tulkitsemisen sekä aikasidonnaisuuden korostamista. Raamattu on kauttaaltaan aikasidonnainen ja jokainen Raamattua lukeva tulkitsee lukemaansa. Nämä ovat kaikkeen kirjallisuuteen ja lukemiseen päteviä lähtökohtia. Kristillisen ymmärryksen mukaan Raamattu on Jumalan sanaa, jonka kautta ihminen kohtaa Jumalan itsensä. Jumala toimii sanansa välityksellä.
24 Kirje heprealaisille 11:6.
25 Luukkaan evankeliumi 5:31
Olen pienestä alkaen kasvanut Jeesuksen yhteyteen, langennut välillä, mutta saanut töppäilyt anteeksi ja armosta jatkaa. Oma minä vain on kummallisen hankala ja itsepäinen. Reilut 70 vuotta meni, ennenkuin ymmärsin vasta nyt syksyllä, miksi vuosituhannen vaihteessa tuli täydellinen romahdus. Oli keskivaikea masennus ja jouduin työkyvyttömyys eläkkeelle 55 vuotiaana. Vasta toissa keväänä alkoi työkyky pikkuisen palata. Nyt syksyllä sain järkeä ja halua antautua Isän Jumalan sylilapseksi. Nyt on jo hyvin keveä olo sisimmässä ja voi jutella kuin lapsi isälle ja kuunnella Hänen neuvojaan tai vaan olla. Tältä pohjalta olen nyt kommentoinut naamakirjassa KDn ja Aito avioliitto sivuilla lähinnä. Äidinkielen taitoni ovat hyvin huonotja sen vuoksi kommenteissani voi olla eri sanoja kuin mitä tarkoitan. Homous, lesbous, yms ovat ovat syntiä, mutta Jumala rakastaa homoja, lesboja ja kaikkia syntisiä eli jokaista meistä. ARMO on ansaitsematon Rakkaus meidän osaksemme. Kuten esitit Jeesus tuli tänne maan päälle meidän poloisten tähden ja sovitti kerta kaikkiaan KAIKKIen ihmisten synnit. HÄN synnitön tuli lihaksi ja kärsi ja kuoli ristillä meidän puolestamme ja nousi 3 pvn perästä ylös ja astui taivaisiin valmistamaan meille kotia. Meillä ei ole oikeutta tuomita ketään mutta nähdäkseni minulla ja sinulla on varoittaa ihmisiä synnin vaaroista ja seurauksista. Olen viime aikoina rukoillut sanaa lukiessani, että Herra auttaisipainamaan mieleen lukemastani tarpeellisen osan ja antamaan intoa, rohkeutta taitoa ja viisautta käyttä sanaa oikealle ihmiselle (-ille) oikeassa paikassa oikeaan aikaan rakkauden hengessä. Toivottavasti sait tästä jotain tueksesi.Runsasta Jumalan siunausta, viisautta, intoa ja rohkeutta sinulle papin työssä toivottaa Uppepappa Jalasjärveltä
VastaaPoistaAntti Linkola: Katso Duodecimista hakusanalla homoseksuaalisuus. Katsoin ja olen hämmentynyt. Mitä ajattelisit itse? mm. homojen ja lesbojen aivot ovat erilaisia kuin heteroilla. Synnynnäisesti. Mutta eri juttu on se, mikä yhteiskunnassa ja seurakunnassa on suotavaa.
VastaaPoistaÄsken löysin tämän ja se pani myös pohtimaan, menikö jotain edellisessä kommentissani vikaan. En osaa vielä sanoa. Herra armahtakoon ja antakoon viisautta ja ymmärrystä!