Historiallisen aikajanan neljäs osa käsittää maailmanhistorian ajan vuodesta 4000 vuoteen 2200 eKr. Ilmaus "korkeakulttuuri" tarkoittaa sivilisaatiota, valtakuntia ja kansoja eli laajoja kokonaisuuksia, mitkä kysyvät hallintoa, yhteiskuntaluokkia, armeijoita sekä uskonnollis-poliittisia identiteettejä. Otsikko jättää varjoon ne lukuisat kylät ja heimot, jotka elivät tänä aikana korkeakulttuurien ulkopuolella, esimerkiksi Euroopassa. Maanosastamme voi tältä ajanjaksolta sanoa sen, että maanviljelys valtasi vähitellen ja päättäväisesti alaa.
 |
| Egyptin Djoserin porraspyramidi vuodelta 2650 eKr. on lajinsa vanhin. Egypti on korkeakulttuureista tunnetuin ja merkityksellisin. Muinainen Egypti on yleinen aihe populaarikulttuurissa. Muumion kuolleista herättäminen kirouksineen on yleinen elokuva- ja viihdemuoto. Suomalaisissa lauluissa ainakin Hector, Mariska, Apulanta, A.W. Yrjänä ja Vesterinen yhtyeineen laulavat faaraoiden maasta. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen sijoittuu 1300 eKr. Egyptiin. Maa on suosittu aihe esoteriassa ja salaliittoteorioissa. Yleisesti vanhinta viisautta pidetään parhaimpana. Egyptin valtakunta kesti peräti 3 000 vuotta. |
-4 004 Raamatun aikajanan mukaan maailman luomisen ajankohta laskettuna sukuluettelojen sekä ihmisten ikien perusteella. Näin maailma pitkään ymmärrettiin, mutta nykyään näkemys on ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa ja siksi epäsuosiossa ja unohduksissa kristittyjen (ja juutalaisten?) keskuudessa. Aadamia ja paratiisia ennen on kuitenkin mahdollista lisätä "apinan tarina" sekä ihmisen esihistoria. Vedenjakajana muinaishistorian ja nykyisen ajan välillä toimii Raamatussa - samoin kuin ilmeisesti muuallakin Lähi-Idän kulttuureilla - kertomus valtavasta tulvasta. Eli Nooasta ja hänen poikien jälkeläisistä polveutuivat kaikki(!?) kansat. Näistä Genesis mainitsee esimerkiksi kreikkalaiset ja egyptiläiset.
-4 000 Uruk on ajan mahtavin kaupunki, sumerialainen kaupunkivaltio ja ilmeisesti ensimmäinen kaupunki, jonka asukasluku laskettiin kymmenissä tuhansissa. Kaupunki mainitaan ohimennen Raamatussa Nimrodin - "ensimmäisen mahtavan hallitsijan" - yhteydessä. Nimeä ei ole osattu yhdistää mihinkään historialliseen hahmoon. Urukin menestys perustui sijaintiin, kastelujärjestelmään sekä laajaan kaupankäyntiin.
-4 000 Vehmas Sahara kuivuu vähitellen autiomaaksi pakottaen alueen asukkaat itään, Niilin äärelle.
-3 700 Pronssin eli kuparin ja tinan (tai arseenin) valmistus keksitään Turkissa. Tapa levisi hitaasti korkeakulttuureihin. Pronssi oli harvinaista ja siten osa eriarvoistuvaa yhteiskuntajärjestelmää. Raamatun mukaan Kainin jälkeläinen, Tubal Kain aloitti pronssin ja raudan taonnan ennen vedenpaisumusta.
-3 650 Vanhin löydetty kyntöaura nykyisen Tsekin alueelta, varhaisia auroja myös Intiassa. Kyntäminen tehostaa maanviljelyä ja aikaansaa väestönkasvua.
-3 600 Maltan megaliittiset temppelit alkavat kohota. Temppelien uskonnollinen sisältö on epäselvä. Ilmeisesti mukana oli eläinten uhraamista jumalille. Eläinten uhraamisen alkuperä on hämärän peitossa, mutta tapa oli hyvin yleinen pronssikaudella ja käytäntö myös Raamatun israelilaisilla. Eläinuhrien tarkoitus oli sovittaa rikkeitä sekä pyytää mielisuosiota.
-3 500 Pyörä keksitään, ilmeisesti useissa paikoissa toisistaan riippumatta Mesopotamiassa, Kaukasuksella, Keski-Euroopassa ja Kiinassa. Pyörä helpotti hyödykkeiden siirtämistä eli kaupankäyntiä ja mahdollisti sotavaunujen käytön taisteluissa. Vetojuhtina käytettiin ilmeisesti härkiä ja aaseja ennen hevosia. Egyptissä pyörää ei tunnettu pyramidikaudella eikä Amerikoissa ennen eurooppalaisten invaasiota.
-3 450 Kuvakirjoitustaito sekä nuolenpääkirjoitus syntyy sumerialaisten parissa, Egyptin hieroglyfit sekä papyrus hieman myöhemmin. Kirjoitustaidon keksimisen katsotaan aloittaneen historian erotuksena esihistoriasta. Kirjoitus mahdollistaa ihmisten ja jumalien identifioinnin sekä uskomusten, myyttien ja tarinoiden välittymisen jälkipolville suullista perimätietoa kestävämmällä tavalla. Kirjoitus mahdollisti myös hallinnollisten ja arkisten asioiden hoitamisen sekä laittoi valta- ja vakoilupolitiikan uusiksi.
-3 300 Sumerialaiset kaupungit tai kaupunkivaltiot kukoistavat Mesopotamiassa eli Kaksoisvirran maassa (Raamatun Sinear?) eli nykyisen Irakin alueella. Eufrat ja Tigris mainitaan Raamatussa paratiisin jokina.
Sumerialaisten jumalat muodostivat polyteistisen ja eläinhahmoisen pantheonin, joka periytyi myöhemmin akkadialaisille sekä kreikkalaisille. Esimerkiksi rakkauden, seksin ja sodan jumalatar Inannaa kutsuttiin Istariksi ja myöhemmin Astarteksi ja Afroditeksi. Kuten yleensä, jumalat liitettiin taivaankappaleisiin ja ilmiöihin, kuten aurinkoon, kuuhun ja tuuleen. Sumerialaiset kaupungit tunnetaan ziggurateista sekä pappishallitsijoista. Sumerialaisen mytologian mukaan Eridu on maailman ensimmäinen kaupunki ja paratiisi, josta ihmiskunnan kukoistus sekä kuninkaiden jumalallinen valta sai alkunsa. Raamatun maininta Kainista ensimmäisenä kaupungin perustajana saattaa olla kannanotto tähän. Sumerian pääjumalaksi muodostui Eridun suojelija Enki, veden ja maan (luoja)jumala. Mesopotamian muinaisusko häilyy Raamatun myyttisten kertomusten, kuten paratiisimyytin, taustalla.
Sumerialaisten alkuperä on tieteellinen arvoitus.
-3 200 Purje, purjehdustaito keksitään Egyptissä.
-3 200 Norte Chicon korkeakulttuuri nykyisen Perun alueella on Amerikan varhaisin sivilisaatio. Valtakuntaa leimaa pyramidit, kastelujärjestelmä, tehokas ja maailman toiseksi vanhin hallinto, puuvillan viljely sekä laadukkaat tekstiilit. Kuvataiteita tai kirjoitusta tällä korkeakulttuurilla ei ollut, jumalia ja uskomuksia kylläkin. Varhaisin todistus mantereen salaperäisestä "sauva-jumalasta" on vuodelta -2280.
-3 100 Jumalkuningas ja faarao Narmer liittää ala-Egyptin ylä-Egyptiin luoden näin Egyptin ensimmäisen dynastian. Vaikka yhdistyminen lähti Ylä-Egyptista ja mahdollisesti väkivaltaisesti, tuli Pääkaupungiksi Ala-Egyptin Memfis.
Ilmeisesti jo tällöin Egyptissä palvottiin auringon- ja taivaanjumala Horusta, sekä tämän äitiä ja isää, Isistä ja manalan jumalaa Osirista. Ala-Egyptin paikallisjumala ja myöhemmin koko Ala-Egyptin suojelija Wadjet lienee tärkeä mainita. Tämä kobrajumala on keskeinen käärmejumala, joka liittyy myös vahvasti uskonnollis-esoteeriseen silmäsymboliikkaan. Kristillisen kolmiyhteisen Jumalan tunnus, silmä kolmiossa, tarkoittikin ennen Wadjetia ja Niilin suistoa eli kolmionmuotista deltaa.
Viimeistään kolme sataa vuotta myöhemmin mukana oli jo usko kuoleman jälkeiseen elämään sekä eläin- ja ihmisuhrit. Kuolleen hallitsijan palvelijoita saatettiin uhrata, jotta he voisivat jatkaa tehtäviään. Muumioinnin tarkoitus oli säilyttää ruumis, jotta ihmisen sielu, ka, voisi palata siihen tuonpuoleisessa. Egyptin kulttuuri oli ilmeisesti pitkälti syntyessään valmis myös siihen liitetyn dualistisuuden saralla: elämä ja kuolema, päivä ja yö, järjestys ja kaaos jne. periytyivät myös esimerkiksi zarathustralaisuuteen ja juutalaisuuteen.
-3 100 Minoalainen kulttuuri kasvaa Kreetan saarella Euroopan vanhimpana sivilisaationa. Kulttuuria leimasi kehittynyt kaupankäynti strategisesti oikealla paikalla, taidokas laivojen rakentaminen ja hieno taide. Toinen tuon ajan esihelleeninen kulttuuri oli kykladinen kulttuuri idolikuvineen ja Kreikan saarten kalastusyhteiskuntineen.
-3 000 Britannian ja kenties koko Euroopan kuuluisin myyttinen rakennelma Stonehenge valmistuu ensimmäisen kerran puiseen varhaisvaiheeseensa. Kehä lienee tarkoitettu temppeliksi ja/tai tähtitieteelliseksi keskukseksi.
-2 920 Troijan kaupunki perustetaan nykyisen Turkin alueella. Kaupunki kokee monia kukoistuksia, taantumia ja tuhoja vuosisatojen aikana, kunnes muuttuu myytiksi ja painuu unohduksiin.
-2 800 Indus-kulttuuri nykyisen Pakistanin, Afganistanin ja länsi-Intian alueilla hyödyntää kaikkia ajan keksintöjä kuten metallintaontaa, tislausta, patoamista, auraa ja kastelujärjestelmiä. Siten se oli yksi kuudesta muinaisesta korkeakulttuurista kultakautenaan vuodet 2 600-1 900. Tällöin kulttuurin pääaupungeissa Mohenjo-Darossa ja Harappassa asui kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kauppa kukoisti Mesopotamian kanssa. Tämäkin yhteisö rakentui joen, Induksen, ympärille. Indus-kulttuurin innovaatio oli ojitus ja viemäröinti. Intialaiset taisivat keksiä ensimmäisinä myös nuket ja vaa'at. Kulttuuri oli läpeensä uskonnollinen, mutta yhteyksiä myöhemmin kehittyneen hindulaisuuden kanssa on vaikea todentaa.
-2 800 Euroopan kolmas suuri muuttoaalto jääkauden metsästäjien sekä Lähi-idän maanviljelijöiden jälkeen on indoeurooppalaisen jamnakulttuurin eli vasarakirveskulttuurin saapuminen idän aroilta Keski-Eurooppaan. Nämä paimentolaiskarpaasit olivat sotaisaa sakkia. Klaanien miespäälliköt saivat ilmeisesti erittäin paljon lapsia, sillä jopa 80% eurooppalaisista geeneistä tulee jamnoilta. Nämä arjalaiset(!) toivat mukanaan indoeurooppalaisia kieliä, paiseruton, maidon ja siman juonnin, villan, pyörän, kärryt ja hevoset sekä pronssikauden. Vanha megaliittikulttuuri sai väistyä. Suomessa uudet tulokkaat alkoivat kaiketi kutsua paikallisia lappalaisiksi.
-2 700 Ensimmäinen tunnettu sota käydään sumerialaisten ja heidän naapurivaltakuntansa elamilaisten välillä päättyen sumerialaisten voittoon. Muinaisiranilaisten elamilaisten kaupunkivaltiot kuten Ansan ja Susa olivat ajan mahtikaupunkeja.
-2 700 Sumerialainen matematiikka alkaa olla jo kehittynyt: 60 järjestelmä, 12 kuukautta, 24 tuntia (Egyptistä?), 60 minuuttia sekä 360 päiväinen vuosi ja ympyrän jako periytyvät täältä akkadialaisille ja edelleen meille asti. Kehittynyt matematiikka mahdollisti ensimmäiset kalenterit Sumerissa ja Egyptissä. Viikon 7 päivää sekä luku 7 pyhänä lukuna periytyy sumerialaisilta akkadialaisille ja edelleen israelilaisille. Myös egyptiläiset olivat hakoja matematiikassa kehittäen kymmenjärjestelmän sekä kyynärän. Luvut ja mitat olivat hyödyllisiä byrokratiassa, kuten verotuksessa, rakentamisessa sekä poliittis-tähtitieteellisen vallan pönkittämisessä.
-2 700 Urukin kuningas Gilgames on vuosituhannen kuuluisin ei-raamatullinen ja maineikkain sumerilainen henkilö. Tosin näille listoille ei ole paljoa tunkua, eikä tästäkään kuninkaasta tiedetä juuri mitään. Jostain syystä hahmosta tuli kuitenkin legendaarinen, kuolematon ja jumalallinen sumerilaisten parissa.
-2 660 Egyptin valtakunta kukoistaa seuraavat 500 vuotta. Memfis lienee tämän ajan suurin kaupunki, palttiarallaa 30 000 asukasta. Egyptin menestys oli konservatiivinen ja turvallinen pysyvyys sekä suojaisa sijainti autiomaan ja Niilin välissä. Valtakunta laajeni Nubiaan ja Libyaan samalla kun kauppasuhteet Välimeren valtakuntiin toi rikkautta. Farao oli jumalallinen yksinvaltias. Haukkapäinen auringon- ja luomisen jumala Ra, faraoiden isä, sakaalipäinen vainajien jumala Anubis sekä monet eläinjumalat kuten härkä- krokotiili- ja kissajumala saivat osikseen palvonnan eleitä. Kissa oli egyptiläisten pyhä lehmä.
-2 600 Kiinassa on kulttuureja, mutta ei vielä korkeakulttuuria ja sikäli kehitys on jäljessä Lähi-Idästä. Tänä aikana Yangshaon kulttuuri alkoi korvautua Longshanin kulttuurilla. Suunnilleen tähän aikaan Kiinan ilmaantui ensimmäiset kaupungit, yhteiskuntaluokat vakiintuivat ja pronssikausi sarasti. Kiinalla oli tällöin jo omat juttunsa: silkin kutominen, jadetaide, esi-isien palvonta sekä ensimmäiset karkeat lohikäärmeveistokset.
Keltainen keisari, Huangdi, on Kiinan ehdottomasti kuuluisin henkilö tältä ajalta ja vuosituhannelta, kansallinen, myyttinen ja uskonnollinen sankari ja jumala, jota kansa saa kiittää esimerkiksi lääketieteestä, kirjoitustaidoista sekä taistelulajeista. Ei haittaa, vaikka legendat periytyvät vasta paljon myöhemmältä ajalta kenties pohjautumatta kehenkään historialliseen henkilöön, Kiinan myöhemmät aatelishallitsijat samon kuin han-kiinalaiset yleensä pitävät Haungdia esi-isänään. Koreassa on vastaavanlainen legenda Dangunista.
-2 500 Gizan pyramidit ovat maailmanhistorian kuuluisimmat rakennelmat, Gizan sfinski maailman suurin ja kuuluisin veistos. Faarao Kheopsin pyramidi on yksi maailman seitsemästä ihmeestä (ja ainoa jäljellä oleva). Pyramidi oli maailman korkein rakennus 3 800 vuotta. Pyramidit ovat maailman kuuluisimpia hautoja. Niiden geometrisellä muodolla lienee ollut jokin merkitys kuten toimia portaina faaraon sielulle. Leijonan ja ihmisen hybridi sfinski-hahmot periytyi Egyptistä Kreikkaan, Persiaan ja Foinikiaan. Leijonasymboli on erittäin yleinen ja keskeinen mm. suomalaisuudessa ja kristinuskossa. Symbolin juuria voi jäljittää muinaiseen Egyptiin saakka kunhan muistaa, että tässä blogisarjassa mainittiin leijonamies jo vuodelta 40 000 eKr.
-2 500 Suomi liittyy Euroopan megaliittikulttuureihin monilla jätinkirkoillaan, joiden huippukausi ajoittuu jännästi päällekkäin Egyptin kivikasojen kanssa. Näiden pirunkirkkojen käyttötarkoitusta ei oikein tiedetä, arvailut menevät moniin suuntiin observatorioista esijääkaappeihin. Suurin jatulinkirkko on Raahen 60-metrinen röykkiö. Jätinlinnoihin olivat erikoistuneet nk. pöljäläiset.
-2 500 Vanhin todiste perunan mukulasta Perussa, viljely todennäköisesti varhaisempaa.
- 2 400 Kurkistus Jomon-kauden Japaniin muistuttaa, että näinä vuosisatoina säät suosivat ihmiskuntaa ja väkimäärä kasvoi. Japani lienee ajan väestötihein alue, sillä saarilla asui tällöin jo yli 250 000 ihmistä. Japanin shintolaisuuden juuret ovat hämärän peitossa. Animismi eli sielun liittäminen flooraan ja faunaan kielii varhaisuudesta.
-2 350 Sargon Akkadialainen perustaa historian ensimmäisen imperiumin ja ansaitsee siten ensimmäisenä tittelin "suuri". Ensin hän kaappasi vallan sumerialaisessa kotikaupungissaan Kisissä, sitten syrjäytti ja nöyryytti paikallisen voimatekijän eli Umman-kaupungin kuninkaan saaden käsiinsä vallan Sumerissa, jonka jälkeen valtakunta laajeni itään elamilaisten kustannuksella ja länteen Syyriaan ja Anatoliaan käsittäen lopulta yli 60 kaupunkia. Sargonilla oli historian ensimmäinen järjestäytynyt armeija, peräti 100 000 sotilasta. Raamatun Nimrod saattaa viitata Sargoniin. Sargonin jumalat olivat Istar ja Inanna. Kuninkaan lapsuuteen liitetään samanlainen virrasta pelastautuminen kaislakorista kuin Mooseksella.
Akkadialaiset olivat ensimmäisiä seemiläisiä, joiden kansainvaelluksen Lähi-Itään leimaa historiaa tästä eteenpäin tuhat vuotta. Israelilaiset olivat myös seemiläisiä. Raamatussakin ohimennen mainitusta Akkadista tulee 2200-luvulla maailman suurin kaupunki, hetkeksi.
Tässä on käyty läpi lähes pari tuhatta vuotta historiaa lyhyessä hujauksessa! Historian tutkimus tarkoittaa kuitenkin juuri edellä mainittuja nostoja. Näistä kaukaisista ajoista ei myöskään ole perusarjesta erottuvia tapahtumia tai muistomerkkejä lähdeaineiston niukkuuden takia.
Jaksoa leimaa ensimmäinen mahdollisuus nimetä ihmisiä, jumalia ja kansoja. Viimeistään nyt voidaan puhua ensimmäisistä uskonnoista. Sumerialaisten tai egyptiläisten jumalilla ei ole enää palvojia, mutta tässä on tuotu esiin tapoja, symboleja ja jumaluuksia, jotka periytyivät myöhemmille maailmankatsomuksille. Esimerkiksi legedaarinen egyptiläinen pappi ja pyramidiarkkitehti Imhotep kehittyi lääkintätaidon jumalaksi, joka tunnettiin Kreikassa Asklepioksena. Jumalan käärmesauva on tänäkin päivänä lääketieteen tunnus. Raamatun Johanneksen evankeliumin käärme- ja parannussymboliikalla on ehkä haluttu todistaa todellisesta parannuksen Jumalasta.
Väestönmäärässä käyrä oli nouseva: väkiluku nousi vuosien 6 000eKr. - 4 000eKr. kuudesta tai seitsemästä miljoonasta 30 miljoonaan ihmiseen. Pari tuhatta vuotta myöhemmin meitä oli jo 100 miljoonaa. Ilmeisesti kasvukäyrä ei kuitenkaan ole aina ollut nouseva. Blogisarjan seuraava osa alkaa katastrofilla, joka uhkasi sivilisaatioita ympäri maailman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti