400 Kepposta
Markuksen evankeliumi 7:5-13Banksyn teos on hauska ja oivaltava: lapset leikkivät pallon sijaan kyltillä, joka kieltää pelaamasta palloa. Kuvan viesti on välitön: ylisuojelemisen ja sääntöjen kyseenalaistaminen leikin ja lapseuden nojalla. Samalla kuva toimii metaforana Banksyn ja hänenlaistensa veijareiden vapaudelle. Lapset, rotat ja muut eläimet esiintyvät usein hänen muraaleissaan. Niiden avulla spraymaaliprofeetan sanoma laajenee pelkästä julkisuushakuisuudesta, sissitaiteesta sekä oikeistolaisuuden ja kapitalismin rienaamisesta yleispäteväksi kannanotoksi. Banksyn sodan ja mielettömyyden keskellä elävät lapset elävät lain ja rikollisuuden, hyvän ja pahan, tuolla puolen. He edustavat ihmiskunnan viattomuutta ja toivoa.
Pyhän evankeliumi kertoo myös käskyjen kyseenalaistamisesta. Uusi liitto kutsuu sydämen ympärileikkaukseen, fariseusten puhdas-saastainen -jaon tuolle puolen. Jeesuksen sanat fariseuksille ja lainopettajille voi yleistää kaikkien typerien ja Jumalan tahdon vastaisten sääntöjen kumoamiseksi. Reformaatio tarkoitti puhdistumista tällaisista säännöistä ja lakihenkisyydestä armon pallopeleihin. Hengelliset perinnäissäännöt voivat kuitenkin vaihtua maallisiin. Kaikkivaltiasta ja kaikkinäkevää Jumalaa korvataan nyt digitaalisella valvontajärjestelmällä. Vakuutukset ovat maallinen ”korban”, jolla me rikkaat sivuutamme köyhät. Tilastointia, tietoturvaa ja tilojaan enemmän kuin ihmisiä rakastava kirkko on paraatiesimerkki yhteisöstä, joka nielaisee kamelin, mutta siivilöi hyttysen.
Lapsen arvo ja esikuvallisuus oli antiikissa kristinuskon suuri mullistus. Banksyn taide todistaa ajatuksen pätevyydestä maallistuneessa lännessä. Lapset ovat huolettomia ja yksinkertaisia, pahasta ja seksuaalisista himoista vapaita. Etenkin galatalaiskirjeessä Paavali solmii lapseuden, vapauden ja Pyhän Hengen yhteen. ”Lapset ovat siis vapaat” toteaa myös Jeesus ennen kuin lähettää opetuslapsensa onkimaan temppeliveroa kalan kidasta. Elämmekö me aikuisuuden ja tottumuksen tylsyydessä, uskonnollisessa suorittamisessa vai lapsenmielisessä ilossa ja vapaudessa?
Vapauden julistuksesta huolimatta Banksyn teos on säännönmukainen ja osa laajempaa taide- ja graffitiperinnettä. Pallopelit kysyvät sääntöjä ja harjoitusta. Eikä Jeesus tullut lakia kumoamaan, vaan toteuttamaan. Lapset edustavat myös kuuliaisuutta vanhemmilleen. Kristityn vapaus tarkoittaa paradoksaalisesti pitäytymistä Jumalan tahdossa ja laissa. Se uskova, taiteilija tai ihminen, joka tekee mitä kulloinkin itse haluaa, on omien pyyteittensä orja. Kreikan kielessä lapsi ja palvelija tarkoittavatkin samaa.
Banskyn taiteen tenho piilee sen heikkoudessa. Mahdottomuus kumota pahan maailman järjestystä olematta itse osa sitä on tiedostettu, hirsi otettu omasta silmästä. Lipunkantaja Bansky julistaa eräänlaista maan hiljaisten, lasten ja rottien vallankumousta, vaikka se loppuisikin kuin seinään. Jeesus julistaa hengellisen nostoväen autuaaksi ja kutsuu meitä noudattamaan Jumalan tahtoa paremmin kuin uskonnon eliittijoukko. Hän lupaa seuraajilleen ihmeellistä vapautta, joka vie katoavaisuuden ja synnin tuolle puolen viattomuuden paratiisiin. Kuulemmeko hyvän Pillipiiparin ja hänen taikahuilunsa, evankeliumin, kutsun?
Jeesus antaa elämän
Johanneksen evankeliumi 5:19–21Makoto Fujimura: Kultainen meri
“Pidän työskentelyäni studiossa yhtä paljon teologisena kuin esteettisenä työnä”, Makoto Fujimura kertoo. Taiteilijan maalaukset huokuvat raamatullisia näköaloja aina niissä käytetyistä tekniikoista lähtien. Kultainen meri on valmistettu perinteisen japanilaisen nihonga-tekniikan mukaisesti käyttäen mineraalipohjaisia pigmenttejä. Materiaalit ovat arvokkaita ja työskentely pikkutarkkaa ja hidasta – mutta ylenpalttinen ja perusteellinen omassa luomistyössään on myös itse Jumala.
Taiteilija kuvittelee käyttämiensä vesiliukoisten värien sisältävän Jeesuksen kyyneleitä. Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus itki Lasaruksen haudalla. Kyyneleet olivat periaatteessa tarpeettomia, sillä Jeesus kykeni nostamaan ystävänsä kuolleista. Fujimuran mukaan Jeesuksen kyynelissä on kuitenkin evankeliumin kauneus ja uuden luomisen siemen. Työskentelyprosessi auttaa häntä ymmärtämään Jumalan myötätuntoa itseään kohtaan. Tämä puolestaan ruokkii myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan. “Työni elävät sen tähden omaa elämäänsä, ja kuulen Luojan äänen omien luomusteni kautta”, maalari selittää.
Pyhän evankeliumitekstissä Jeesus ilmaisee olevansa yhtä Isän kanssa ja tekevänsä sitä, mitä Hänkin. Ihmeellisin Jumalan teoista on ylösnousemus. Jeesus pysyi yhteydessä rakkaaseen Isäänsä ja teki kaikessa Hänen tahtonsa. Isänsä lisäksi Jeesus rakasti äärettömästi myös meitä ja suostui takiamme kärsimykseen ja ristinkuolemaan. Hänen täytyi ensin sovittaa syntimme kuolemalla, jotta hän saattoi ylösnousemuksellaan raivata meille kuolevaisille ja syntiemme tähden tuomionalaisille tien taivaaseen.
Fujimuran kullanhohtoinen maalaus on reflektio Japanissa vuonna 2011 sattuneesta tsunamista. Se muistuttaa elämästä, jonka arvon voi ymmärtää kunnolla vasta kuoleman pyyhkäistyä ylitse. Maiseman keskellä oleva horisontaalinen linja jakaa maalauksen kahtia. Ajattelen sen kuvastavan Jeesuksen ja Isän saumatonta suhdetta, josta tihkuu elämää. Se kutsuu yhteyteensä jokaisen, joka uskoo. Ikuisen elämän lahja otetaan vastaan kuoleman voimien keskellä. Näin meissä vaikuttava Pyhän Hengen ylösnousemusvoima saa alkaa hiljalleen värjätä omia tummia laineitamme sädehtivillä pigmenteillä. Jeesuksen omina saamme Fujimuran tavoin osallistua luomistyöhön rukouksin roikkuen Isän tahdossa ja Jeesuksen kyyneleistä lohtua hakien – kunnes kyyneleet vihdoin kuivataan.
Anglikaanisen kirkon teologi ja piispa N. T. Wright vertaa Fujimuraa ja hänen kaltaisiaan taiteilijoita vakoojiksi, jotka Mooses lähetti tutkimaan Luvattua maata. Kristittynä taiteilijana Fujimura katsoo uskon silmin kohti tulevaisuutta ja uutta luomakuntaa. Teoksen kultainen väri on kudottu ajallisuuden silkkiin. Kullan hän uskoo kumpuavan paratiisista, sillä Raamatun mukaan Eedenin maassa oli hyvää kultaa. Uusi luominen on jo tullut ja alkanut Jeesuksen ylösnousemuksen myötä. Me saamme uskoa olevamme Jumalan uusia luomuksia ja mestariteoksia. Särkymisen, raunioiden ja uskon kautta me kuljemme kohti Jumalan valtakuntaa, ikuista kultakaupunkia.
Vohvelien paistamisesta
Matteuksen evankeliumi 23:1-12
Ahvenanmaalaisen Eriga Signellin taideteos on hätkähdyttävä, jopa pelottava kuva loppuun palamisesta. Arkisessa hetkessä on selvästi läsnä suurempia ongelmia kuin karrelle palanut vohveli. Nainen kaataa mitä ilmeisimmin tahallaan taikinaa kliinisesti puhtaalle pöydälle. Miksi?
Teoksen nimi ”Log Out” kääntyy myös imperatiiviksi ”Kirjaudu ulos”. Taiteilija on kuvannut havahtumisen hetken: nainen on vapautumassa muotistaan ja roolistaan samaistuen väärään paikkaan päätyneen taikinakasan kanssa. Kyseessä lienee täydellisen vaimon ja kotiäidin häkki 50-luvun amerikkalaisien muotilehtien tyyliin. Asennossa seisova nainen, jonka pää on rajattu kuvan ulkopuolelle, kertoo kuinka voimme kadottaa itsemme ihanteiden, odotusten ja paineiden pinnan alle.
Signellin teos puhuttelee tämän päivän kiireistä ja suorituskeskeistä ihmistä. Maallistuneet fariseukset kummittelevat keskuudessamme ja mielissämme. Niiden ohjaamina lataamme huolitellut Instagram-kuvamme, sisustamme kotiimme uudet tapetit ja treenaamme salilla pohkeita kolme kertaa viikossa.
Maalaus on feministinen ja siten samassa galleriassa aikamme pop-kappaleiden, kuten Emma Salokosken Antautukaan tai Mira Luodin Meikkaavan messiaan tai elokuvien kuten Titanicin tai Bridget Jonesin kanssa. Ratkaisu naisen ahtaisiin rooleihin ja korsetteihin on emansipaatio – siipien riisuminen, räävittömyyskin. Ojentaako kristinusko meille Iltasatuja kapinallisille tytöille vai Käytöksen kultaista kirjaa?
Päivän evankeliumissa puhutaan raskaista taakoista. Sanoilla on taloudellinen kaiku, sillä ihmisiä verrataan tässä kauppiaiden hyödykkeillä lastattuihin kameleihin. Onkin huomattava, että maalauksen meitä muistuttava nainen on myös kuin postimyyntiluetteloon eksynyt nukke. Vastapainona fariseusten kuormille, kristillinen uloskirjautuminen tarkoittaa vapautta lain alta, lain ikeestä. Laki tarkoittaa tässä vaatimusta elää täydellistä elämää Jumalan käskyjä noudattaen. Kristinuskon sanoma on se, että ihmiset pääsevät lain pakkovallasta ja synnin orjuudesta Jumalan lasten vapauteen. Hengen emansipaatio synnistä ja egomme muotista tarkoittaa ikuista elämää, josta käsin suorittaminen sekä tykkäysten ja seuraajien kärttäminen menettävät merkityksensä.
Hätkähdyttävästi Jeesus kuitenkin kutsuu omansa palvelijoiksi. Hämmästys kasvaa, kun lukee mestarin sanoja ristin kantamisesta, lain noudattamisesta paremmin kuin fariseukset sekä opetuslapseuteen kuuluvasta kärsimyksestä ja vainosta. Pitäisikö miehen nyt perheen päänä tulla laittamaan hölmöksi äitynyt nainen takaisin ruotuunsa? Jeesuksen kevyt ies tarkoittaa vapaaehtoista ja iloista palvelemista Hengessä ja rakkaudessa. Omassa voimassamme turhaudumme, toisten vaatimuksissa uuvumme, mutta Jumalan täydellisen ikeen alla kukoistamme ja palvelemme kilpaa toisiamme. Kun elämän taakat ottaa Jumalan kädestä, ne ovat siunaukseksi, sillä Jumala on rakkaus. Hän ei koskaan kadota meitä, vaikka itseltämme saatammekin kadota. Ei maalauksemmekaan tai laulumme vohvelikestejä vastusta, vaan farisealaisuutta. Vapautettu sitoo itsensä rakkauteen.
Kristillinen usko on tarkoitettu elettäväksi arjessa, ihmisten keskellä. Meidän tulee tutkia itseämme ja pysyä Jumalassa, ettemme vahingossakaan alistuisi orjuuden ikeeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti