Ankkataiteilija Don Rosan sarjakuvien ruodinnat jatkuvat asiaankuuluvilla pohdinnoilla. Juttusarjan aiemmat osat löytyvät huhtikuun ja toukokuun postauksista.
52. Musta ritari slurppaa jälleen
Roope on asettanut kalleimmat aarteensa näytteille ankallismuseoon. Turvatoimissa on otettu kaikki huomioon, mutta Arpin Lusene vetää maton Roopen jalkojen alta.
Musta ritari 2 ei yllä ykkösen tasolle, mutta on silti piirtämisen arvoinen juttu. Lukija odottaa oveluuskamppailua mestarivarkaan ja ankkojen välillä, eikä joudu pettymään. Toisaalta vitsit ovat kirpputorikamaa, tarina toistaa ensimmäistä osaa, eikä pääse kunnolla vauhtiin, kun lukijalle pitää selitellä seikkoja. Juttu kärsii liian pitkästä johdannosta, sillä Lusene saa ideansa vasta tarinan loppupuolella.
Toisaalta Lusenen erävoitto haarniskan yhyttämisessä toimii hyvin. Lisäksi on hienoa, että ankkojen suunnitelmat epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen. Jännityksen riemu tulee juuri siitä. Lopputaistelu on huima, sillä ottelu vetää tiukaksi. Tykkään myös Lusenen herrasmiehen elkeistä tarinan lopussa.
Tämän jakson näyttämönä toimii museo, kuten monessa muussakin ankka-tarinassa. Rosa piirsi ensimmäiset ankkansa juuri museoon. Museot ovat nykysuomessa suosionsa kukkuloilla. Suomen suosituin museo on taidekeskus Ateneum. Maailman suosituin museo on Pariisin Louvre. Maailman suurin museo on British Museum, jossa on 80 000 kulttuuriesinettä kaikkialta maailmassa. Kaikki herkut ei tosin ole esillä, vaan kellarissa, kuten Artemiin temppelin pylväät, jotka Roope vuokraa tarinassa "Kroisoksen aarre". Museon arvokkain esine on muinainen Rosettan kivi eli hieroglyfiavain, joka on ollut näytteillä yli 200 vuotta. Ilmeisesti harakanvarpaat on kopioitu myös Sudenpentujen käsikirjaan.
51. Ankka kuningas Arthurin hovissa
Pelle Peloton on keksinyt aikakoneen, joka vie ankat 400-luvulle, kuningas Artturin Camelotiin. Seuraava tavoite on päästä takaisin nykyaikaan kohtaamatta raakalaisten teloituspölkkyä.
Aikakone on kliseinen, pinnallinen ja juonivirheitä kerjäävä tapa luoda tarinaa. Joko Pellen ihmekypärä liikuttaa koko universumin muinaisuuteen tai sitten kaikki ajat ovat olemassa samanaikaisesti. Juoni vaatii vielä aikamatkustuskokeen siirtämistä Englantiin, koko katraan siirtymistä keskiajalle Akun sijaan sekä astraalivoimaa, jota Pellen apparaatti onnistuu kanavoimaan täysin säkänä.
Outo kaksintaistelu Aku Ankan ja kuningas Arthurin välillä.
Joka tapauksessa juoni-idea on herkullinen. Jakso kuuluu Rosan parodia-trilogiaan yhdessä Maa hyökkää -jakson ja Pako kielletystä laaksosta seikkailun kanssa. Tässä parodia toimii ehkä parhaiten: Arthur, Merlin ja kumppanit eivät olekaan urheita ritareita, vaan kapisia surkimuksia. Barbaarien myötä jaksoon onkin kanavoitu aimo annos huumoria ja toimintaa. Rosalla on pokkaa vihjata, että Arthur-legendat saivat alkunsa ankka-inspiraatiosta. Miekan vetäminen kivestä ja Merlin-tietäjän aatokset toimivat hyvin, graalin malja ei niinkään.
Aikakone parantaa haavat. Laite ilmestyi yleiseen tietoisuuteen H.G. Welssin vuoden 1896 romaanin myötä. Genreen kuuluu mm. perhosvaikutus, jonka mukaan koppakuoriaisen tappaminen jääkaudella voi muuttaa nykyisyyden apinoiden planeetaksi - tai jotain sinne päin. Aikamatkustuksen esteenä on isoisän paradoksi: mitä tapahtuisi jos aikamatkaaja matkaisi menneisyyteen ja tappaisi pappansa? Silloin hän ei olisi koskaan syntynytkään. Tai entä jos matkustaisin minuutin päähän menneisyyteen ja tap(p)aisin itseni? Aikareissujen päättömyydet eivät ole estäneet lukemattomien kirjojen ja elokuvien putkahtamista aiheesta.
50. Onnenlantin tarina
Pojat pyytävät Roopea kertomaan heille ensilanttinsa tarinan. Milla Magia matkaa puolestaan ajassa taaksepäin napatakseen kolikon 10v Roopelta.
Tämä on aika onnistunut ja leppoisan harmiton nojatuolitarina. Johdanto-osuus on mukavan hyväntuulinen, vaikka kärsiikin kerronnallisuudesta. Menneisyyden skotlannissa tarina pääsee hienosti vauhtiin. Jakso onkin siitä jännä, että pääosassa on oikeastaan Milla. Hänellä on hupaisia kohtaamisia Glasgown kaduilla, eikä toimintaakaan puutu. "Et uskalla koskea hienoon naiseen" -vitsi on jakson parhaimmistoa. Loppuratkaisu ja vitsi ovat ihan kelvollista tavaraa.
Tämä on aika onnistunut ja leppoisan harmiton nojatuolitarina. Johdanto-osuus on mukavan hyväntuulinen, vaikka kärsiikin kerronnallisuudesta. Menneisyyden skotlannissa tarina pääsee hienosti vauhtiin. Jakso onkin siitä jännä, että pääosassa on oikeastaan Milla. Hänellä on hupaisia kohtaamisia Glasgown kaduilla, eikä toimintaakaan puutu. "Et uskalla koskea hienoon naiseen" -vitsi on jakson parhaimmistoa. Loppuratkaisu ja vitsi ovat ihan kelvollista tavaraa.
Tänään kauhistelemme noitien sijaan keskiajan kirkon noitavainoja, joissa tuhansia noitia - etenkin naisia - poltettiin roviolla, vain sen takia, etteivät he suostuneet oikeaoppisiin raameihin. Tosiasiassa käsityksemme noidista, noitavainoista sekä saatanallisista noitasapateista on silkkaa anti-katolilaista propagandaa ja mielikuvituksen – ei luudan – lentoa. Inkvisition ”kultakaudella” 1500-1700 luvulla tuomittiin korkeintaan 2800 henkilöä kuolemaan. Usein inkvisitio suojeli noituudesta syytettyjä maalliselta tuomioistuimelta sekä kansan mielivallalta.
49. Nokkadamuksen kirous
Kun Roope tuskailee ailahtelevia pörssikursseja, sudenpennut kertovat hänelle astrologi Nokkadamuksesta, jonka medaljongi antaa kyvyn nähdä tulevaisuuteen. Aku ja Roope löytävät talismaanin, mutta sen käytöstä seuraa ongelmia.
Jakson tenho ei perustu niinkään historiallisiin arvoituksiin, vaan ennustamisen hyötynäkyihin. Lennätin on hauskan nostalginen yksityiskohta. Pitkän nauhan kumittaminen on riemastuttava osoitus Akun tuskasta ja kitupiikin saituudesta.
Onnettomuudet löytävät oikeat mittasuhteet viimeistään Notre-Damen katedraalin kellon myötä. Rosa päästää muutenkin jutun iloisen sekopäiseksi. Esimerkkinä käy Roopen kommentti “Panen sen paikalleen, uskokaan jo!”. Keille hän oikein puhuu? Tämän pajatson vitsit, kimpoavat porttien läpi.
1500-luvulla visioinut Nostradamus on kenties historian kuuluisin ennustaja. Mies hankki leipänsä astrologisilla almanakoillaan, joiden maailmanlopun enteilyt myivät hyvin. Maine toi ukolle kutsun Ranskan taikauskoisen kuningatteren hoviin, mutta palkkioksi jäi käteen vain hiluja. Nostradamuksen onni kääntyi, kun hänen ennustuksensa kuninkaan kuolemasta kävi toteen. Äijän ennustukset olivat tulkinnanvaraisia, mutta sehän selittyy sillä, että ne piti salata inkvisitiolta.
Aikain saatossa Nostradamuksen profetiat alkoivat elää omaa elämäänsä. Niinpä hän ennusti Ranskan suuren vallankumouksen, Napoleonin, Hitlerin, New Yorkin terrori-iskun, Mäntsälän kapinan sekä koronaviruksen. Ilmiömäiset profetiat tarvitsivat vain pientä tulkinta-apua kotiinpäin. Toisessa maailmansodassa liittoutuneet ja akselivallat pelasivat Nostradamuksen ennustuksilla psykologista peliä: mitä järkeä taistella vastaan, kun tappio on ennustettu jo 1500-luvulla?
48. Klaaninsa viimeinen
10-vuotias Roope Ankka oppii isältään sukunsa menneisyydestä, tienaa ensimmäisen kolikkonsa ja saa tuulta purjeisiinsa tiellä kohti menestystä. Suku voi olla ylpeä nuorimmaisesta vesastaan, sillä Roope onnistuu päihittämään McAnkan suvun viholliset sekä päättämään suvun vuosisataisen häpeän.Tämä lista ei tee täyttä oikeutta Roope Ankan elämä ja teot -jaksoille erottamalla ne toisistaan. Jakso toimii paremmin kokonaisuuden ykkösosana kuin itsenäisenä tarinana. Sellaisenaankin se on toki oikein mallikas. Hienoa, että Roopen tarina alkaa jo lapsuudesta, hänen kotikonnuiltaan sekä Ankkapurhasta, jonka keskiaikainen henki on tarinan valtteja. Tyttärenikin koki innoissaan syvyyden tunnun tajutessaan, että pojankloppi on sama henkilö kuin tuleva aarteenetsijä ja pohatta. Tarina yhdistää taidokkaasti MacAnkan suvun menneisyyden, Roopen perheen kurjan nykytilanteen ja tuntemamme Roopen tulevaisuuden yhteen.
Tarina nojaa vahvasti menneisyyteen sukuhistoriikin kautta ja tulevaisuuteen monien kommenttien myötä. Tarinassa on silti kaksi avainhetkeä: ensilantti sekä Vaskerville-löylytys. Rosa nivoo nämä tapahtumat yhteen: ensilantti innoittaa Roopea oveluuteen ja ahkeruuteen. Ahkeruus vie Roopen sukunsa turvevainioille. Oveluudelle on kysyntää Vaskervillejen häätämisessä. Huumoria tarinassa on aika niukalti. Tarinan loistavuutta syö ehkä juuri se, että nuori jää sivuhenkilöiden varjoon. Parasta Klaaninsa viimeisin -tarinassa on se, että lukija haluaa jatkaa lukemista seuraavaan osaan.
Tämän tarinan linna ja McAnkan suvun hahmot juontuvat Carl Barksin tarinasta "Vanhan linnan salaisuus". Skotlanti on tunnettu juuri keskiaikaisista linnoistaan. Lisäksi Skotlannissa asuu myyttinen merihirviö Loch Ness, jonka Aku ja pojat tapasivat Barksin tarinassa "Järvihirviö".
47. Onnesta turtana
Aku ja Hannu osallistuvat kalayhtiön kilpailuun, jossa tarvitaan niin onnea kuin näppäryyttä. Eikö kilpaileminen onnettaren suosikkia vastaan ole kuitenkin jo ennalta tuhoon tuomittu?Hannun ilmiömäinen mäihä on tunnettu ja jopa kulunut aihe. Rosa onnistuu silti parilla jipolla ja hersyvällä kalailmapallojahdilla. Yksi harvoista Rosa-arvosteluista löytyy blogista “Review Or Die”. Kirjoittaja marmattaa: Hannu on kehnosti piirretty ja ärsyttävä. Ensimmäisessä huomatuksessa on perää, toisessa ei. Lukijahan saa poikien ärsytysreaktion hupaisaan kohtaukseen, jossa Hannu ei viitsi kurkottaa itselleen päänsä yläpuolella leijuvaa arpalipuketta.
Roope-episodi on loistava. Entä kohtalon uhmaaminen arpamyllyn äärellä? Tarina heittää häränpyllyä kaksikin kertaa tai sitten poikien suunnitelma ei toiminut alun perinkään. Minusta tarina toimii sellaisenaan. Tylsemmässä versiossa Aku olisi voittanut ja Hannu hävinnyt. Suomentajille pienet kiitokset otsikoinnista, loppuvitsistä sekä “HAUKIONKALA” -läpästä.
Arpapelien eli arvontojen, loton, yksikätisten rosvojen ja ässäarpojen historia kiehtoo mieltä. Uskomatonta mutta totta: länsimaisen historian lottoinnovaattoriksi paljastuu keisari Augustus, siis sama herra, joka mainitaan joka joulu kirkoissa verollepanon alullepanijana. Uskomaton rahastaja! Yleisesti arpapeli on hyvä tapa kääriä tuohta, sillä todennäköisyys on aina pelaajaa vastaan. Arpapeleissä on sama logiikka kuin vakuutuksissa: joskus voi saada isonkin potin, mutta lopulta kasino kerää tyhmyrien rahat kuleksimasta.
Todennäköisyys saada lotossa päävoitto on 1/18 643 560. Historia tosin tuntee ovelia kavereita, jotka ovat vedättäneet huonosti laskettua järjestelmää. Valistusfilosofi Voltaire keksi aikoinaan porsaanreiän lottoarvonnassa ja rikastui miljönääriksi. Muutama vuosikymmen takaperin romanialainen matemaatikko Mandel tajusi, että monissa lottopeleissä jää sievoisesti voitolle, jos ostaa kaikki mahdolliset numeroyhdistelmät. Niinpä hän osti 30 tietokonetta ja 12 laser-printteriä ja palkkasi 16 työntekijää, jotka printtasivat lottokuponkeja kolme kuukautta putkeen. 35 kuriiria juoksi bensa-asemilla ja marketeissa leimaamassa miljoonia lipukkeita. Todennäköisyys oli Mandelin puolella. Voittohan sieltä napsahti. Nykyään mies kaataa rommia kookokseen Vanuatuan tropiikissa.
Epäonnen riepottelema Aku Ankka veti kerran raveissa vetoa jokaikisen humman puolesta, mutta sitten jänis hyppäsi pusikosta ja ylitti maaliviivan ensimmäisenä.
46. Nokanneulan tapaus
Aku tahtoo todistaa pojille voittaneensa korkeanpaikankammonsa pesemällä Roopen pilvenpiirtäjän ikkunat. Mikä voisi mennä pieleen?Tämä hupailu pursuaa huvittavia kommelluksia ja hauskoja vitsejä. Urakkapalkalla rehkivät turvallisuuspalvelijat ja ikkunanpesijöiden putoamisohjeet naurattavat. Jaksossa on ehyt alku, keskikohta ja loppu, mistä on vaikea keksiä valittamista.
Nokanneula voisi pärjätä hyvin maailman korkeimman rakennuksen kilvassa. Maailman korkein rakennus on reilu 800 metriä korkea Burj Khalifa Dubaissa, mutta Saudi Arabiassa rakennetaan Jeddan tornia, jonka olisi tarkoitus olla yli kilometrin korkuinen. Pilvenpiirtäjät uhkuvat taloudellista mahtia. Keskiajalla katedraalit kohosivat kohti taivaita. Gizan suuri pyramidi oli pitkään maailman korkein rakennus ja vallan symboli. Myyttisiin mittoihin nousee myös Raamatussa mainittu Babylonin torni, jonka oli tarkoitus nousta taivaaseen asti. Ilmeisesti kertomuksella on historiallinen kiinnekohta ikivanhassa zikkuratissa, jonka rauniot löytyvät Bagdadin erämaasta. Lopulta vain taivas ja kuolema on rajana ihmisen suurulle.
45. Hollantilaisen salaisuus
Roope on tajunnut, että hänellä on hallussaan kartta, joka johtaa kuuluisan hollantilaisen kultakaivoksille. Ankat lähtevät aarrejahtiin, joka on täynnä vaaroja, kryptisiä vihjeitä ja lurjuksia.Rosan ankkaseikkailujen jännitys perustuu historiallisiin arvoituksiin, joita ratkoessa täytyy tulla vastaan esteitä, kuten vastustaja, joka havittelee samaa aarretta, ratkaistavia pulmia ja vaaranpaikkoja. Lisäksi mukana pitää olla joku twisti eli lisäkoukku tai yllätys. Tässä tarinassa se on liima. Rosa hyödyntää samaa vitsiä kekseliäästi niin yksittäisissä vitseissä kuin dramaattisen hauskassa räjäytyskohtauksessa sekä oveluuskilpailussa konnaa vastaan.
Kalkkarokäärmeet uhkaavat Akua. Eläinvaarat ovat yleisiä Don Rosan seikkailuissa.
Vertailussa Hollantilaisen salaisuus häviää minusta esimerkiksi Kolumbuksen kadonneille kartoille. Huumori jää lopulta aika vähäiseksi, eikä kaivoshistoriikki tai vihjeiden ratkaisemin saa aikaan samanlaista nostetta kuin temppeliherrojen kruunu tai Eldorado. Kelpo seikkailu joka tapauksessa!
Tässä tarinassa annetaan myönteinen arvio jesuiitta lähetyssaarnaajalle ja tutkimusmatkaajalle Eusebio Chinolle. Se on sikäli merkittävää, että käsityksemme uuden maailman valloittamisesta sekä ristiretkistä on tavallisesti kielteinen. Ilmeisesti Eusebio teki paljon hyvää Pohjois-Meksikon intiaaniheimojen parissa. Wikipedian mukaan ukko toi intiaaneille eksoottisia hedelmiä sekä 20 lehmää, josta kasvoi pian 70000 kantturan lauma. Eusebio vastusti intiaanien pakottamista työläisiksi hopeakaivoksille toisin kuin monet muut espanjalaiset.
Amerikan löytäminen tarkoitti mahdollisuutta paisuttaa valtaa ja vaurautta sekä levittää ilosanomaa pakanoiden pariin. Papit saapuivat Amerikkaan löytöretkeilijöiden vanavedessä. Ilmeisesti homma oli usein myös uskonnollista alistamista. Espanjalaiset katoliset olivat militaristisia taisteltuaan vuosisatoja muslimien kanssa. Kuvaukset lukuisista intiaaniheimoista ja kulttuureista vaihtelevat jaloista villeistä, paratiisiin eksyneeseen Israelin heimoon ja säälimättömiin tappajiin, jotka uhrasivat ihmisiä jumalilleen.
Manner länsimaistui vuosisatojen saatossa kirkkojen, koulujen ja sairaaloiden myötä. Silti Meksikon lipussa ei ole ristiä, vaan kohtaus atseekkien sodan ja auringon kotkajumalan, Huitzilopochtlin tarusta.
44. Liikenerot
Roope yrittää puhaltaa Akuun ja Hannuun Ankan suvun yrittäjähenkeä lahjoittamalla heille tukun tuohta bisneksiin. Hannun mäihä ja Akun kohelluskyky pätevät liikemaailmassakin.Tämä on yksinkertainen ja toimiva idea tarinalle. Roopen, Akun ja Hannun kolmiodraama tuo herkullisella ja luovalla tavalla esiin heidän luonteenpiirteensä. Rahavuorensa päällä ärhentelevä ja lankapuhelimeen turvautuva Roope nostaa hymyn huulille. Akulla riittää intoa, mutta osa seteleistä putoaa maahan jo Roopen toimistossa! Akun liikelounas on hulvaton. Akun rakastettavuus tulee esiin siinä, että hän möhlii tilaisuutensa, mutta nousee pian taas jaloilleen vuorenvarmana onnistumisestaan. Visiitti Pellen luona on hauska, kun Aku ei malttaisi edes kuunnella Pelleä loppuun. Flegmaattinen Hannu on myös hupaisaa seurattavaa.
Ihmelannoite karkaa vähän käsistä. En ainakaan lapsena tajunnut juonenkulkua, missä Aku juoksee pakoon lentoyhtiön edustajia, vaikka kohta käy ilmi, että hän on tehnyt heidän kanssaan kaupat. Rosa vie tarinan mukavasti loppuun asti olipa viimeisen ruudun metatason vitsi mukana tai ei.
Talousmaailman kiemuroista ei tahdo ottaa pirukaan selvää, kun alan ammattilaisetkin puhuvat toistensa kanssa ristiin. Tarinan Roope pelkää käynnistäneensä pahemman tuhon kuin vuoden 1929 Wall Streetin laman antaessaan sukulaisilleen tukun tuohta. Lähes vuosisatainen suuri lama johtui talouskuplasta, kuten lamat sen jälkeenkin. Osakkeiden arvot nousivat keinotekoisen korkealle, kun ihmiset ostivat niitä lainarahalla myydäkseen ne eteenpäin vielä kalliimmalla. Osakekauppa on liukasta peliä. Kun kupla puhkeaa, ovelimmat käärivät voitot ja loput - siis hekin, jotka eivät lähteneet uhkapeliin mukaan - kärsivät tappiot. Roope siis pelkää vähän ristiriitaisesti Hannun ja Roopen menestyvän osakemarkkinoilla.
Osakkeisiin liittyy likviditeettiriski: Jos osakkeen omistaja myy osakkeen eteenpäin, hän käytännössä luo itselleen lisää rahaa voittonsa verran. Tällä rahalla ei kuitenkaan voi ostaa kahvia ja pullaa. Se täytyy muuttaa ensin oikeaksi rahaksi eli keskuspankkirahaksi, joka tunnetaan myös käteisenä. Pörssiraha muistuttaa siis sitä velkarahaa, minkä pankki luo tyhjästä, kun ihminen tarvitsee luottoa uutta asuntoaan varten. Velkaraha ja pankkitalletuksemme eli pankin lupaus maksaa käteistä asiakkailleen, on käytännössä sama asia kuin oikea raha, sillä velka pitää maksaa ja kahvin ja pullan voi maksaa Visalla. Ero on toisaalta huima, sillä velkarahaa on maailmassa huikean paljon enemmän kuin oikeaa, painettua rahaa. Samoin pankeilla on vain murto-osa oikeaa rahaa verrattuna pankkitalletuksiin. Pankin kaatuessa ihmiset eivät saisi rahojaan ulos. Jos tallettajat haluaisivat nostaa rahojaan käteiseksi vähänkään suuremmalla joukolla, pankki kaatuisi siihenkin. Ei olisi mitä antaa.
Kun koko maailman talousjärjestelmä perustuu pankkien luomaan leikkirahaan, niin ei ole kovinkaan suuri ihme, että kuplat puhkeavat ja kaikki maailman valtiot ottavat jatkuvasti lisää velkaa maksaakseen edellistä velkaa pois. Vaihtoehtoinen talousjärjestelmä kulkee nimellä "Talousdemokratia". Siihen voi tutustua oheisen linkin takaa. Ankkamaailmassa viisasta talousoppia tarjoaa mm. Carl Barksin jaksot "Onnellisten laakso" sekä "Kun taivaalta satoi rahaa".
https://www.facebook.com/talousdemokratia
43. Jos metsään haluat mennä nyt…
Aku tahtoo todistaa supenpentu-veljenpojilleen lyövänsä heidät laudalta eläinten tunnistamisessa. Eläinbongaus saa oudon käänteen, kun Aku päättää esitellä pojille valepukuisia otuksia.Tässä jaksossa draaman kaari perustuu vähän kyseenalaiseen korrelaatioon Akun mielikuvituksen ja sudenpentujen käsikirjan välillä. Samalla “menestys”, jota Aku yrittää saavuttaa säveltämällä luomuksiensa nimet päästään ja jonka pojat saavuttavat lokikirjallaan tulee ansiotta.
Oli miten oli, tarina on onnistunut esimerkki tarinankerronnassa. Johdannossa on neljä toimivaa vitsiä. Hulvatonta, ettei Aku erota lehmää antiloopista! Eläinten bongaus sellaisenaan olisi tietenkin tylsää, vaikka polkua kävelisi karhu tai leijona. Juonen käännekohdassa Aku saa kuitenkin neronleimauksensa. Sen johdosta ruutuihin marssii kiehtovia otuksia. Akun touhu huipentuu alkuinnostuksesta sodankäyntiin ja lopulliseen pimahtamiseen, joka on aina tervetullut näky. Viimeinen näytös vetää hienosti överiksi. Se tosin myös kyseenalaistaa kilpailun: pojat eivät tunnista muotopuolta hirviötä. Loppuvitsi on varmaankin paras, mitä tähän tarinaan saattoi keksiä.
Hienoa, että Rosa visualisoi poikien mielikuvitusta.Tämä tarina kiehtoo myyttisillä eläimillään. Taruolentoihin on uskottu – ja uskotaan edelleen, vaikka katolisen kirkon ristiretkien, luterilaisen uskonpuhdistuksen sekä valistuksen aallot ovat huuhtoneet keijut, maahiset ja peikot saloilta satukirjoihin. Toisaalta kristillinen keskiaika oli myös silta, jota pitkin antiikin maailman kentaurit kulkivat uudelle ajalle. Esimerkiksi Homeroksen – ja Don Rosan – mainitsema seireeni samaistui merenneitoon ja ilmestyi kirkkojen seiniin, kuten Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon. Odysseuksen masto olikin nyt Kristuksen risti, johon turvautumalla selviytyi maailman houkutuksilta. Kolumbuksen päiväkirjoista löytyy näköhavainto kolmesta seireenistä. Kolumbuksen mielestä otukset eivät olleet niin suloisia, mitä oli kerrottu. Ehkä hän näki merilehmiä, joiden rinnalla useimmat naiset ovat kauniita.
Jaksossa viitataan Carl Barksin tarinaan ”Aku ankka yksisarvisen jäljillä”, missä ankat löytävät maailman viimeisen sarviniekan Himalajalta. Yksisarvisiin on uskottu oikeasti, sillä mm. suomalainen oppinut Sigfridus Forsius kertoo 1600-luvulla elikon harvinaiseksi yksilöksi Aasiassa. Yksisarvinen löytyy esimerkiksi Porvoon tuomiokirkon katosta. Se on neitsyyden ja Kristuksen symboli.
Maailma muuttuu jännemmäksi, kun nousee lentoon Pegasoksen siivin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti