perjantai 21. huhtikuuta 2017

Virhe valkokankaalla - Johdatus elokuvien juonivirheisiin


Elokuvissa on usein epäjohdonmukaisuuksia. Tavallisesti katsomme näitä kummallisuuksia läpi sormien. Ymmärrämme, että juoni ja elokuvan sisäinen logiikka vaatii epäuskottavia käänteitä. Joskus kömpelyys on jo sitä luokkaa, ettei huomauttaminen ole pelkkää saivartelua. Vai mitä mieltä sinä olet seuraavista kömmähdyspaljastuksista?

Toimintakomediassa Tango & Cash timanttiset kytät lavastetaan rikollisiksi ja teljetään kiven sisään. Asetelma on herkullinen, sillä linnassa lusii parivaljakon nappaamia kostonhimoisia konnia. Juoni tosin vaatii, etteivät sankarimme viru posessa pitkään, joten sankariduo päättää karata. Homma käy leikiten, mutta loppusuoralla ilmestyy mutka matkaan, kun Tango joutuu mittelemään voimia antagonistilurjuksen kanssa. Kamppailu on mahdollista, sillä vartijat ovat päästäneet pahiksen häkistään oppaakseen ja apurikseen karkurijahdissa. Että sillee. 




Ysärihitti oli myös scifipläjäys Independence Day, jonka jenkkihehkutuksen otimme jo nöyrtyneinä vastaan. Samalla kaikille oli päivänselvää, että kosmiset mustekalat tunnistavat Valkoisen talon kaikkien muiden talojen joukosta sekä mongertavat alienenglantia kuin vettä vain. Kätevästi käy myös ihmisten voitto vihollisista, sillä lentävässä lautasessa on Windows-yhteensopiva USB-portti, jonka avulla aluksen järjestelmään voi siittää viruksen. Yleinen, joskin pääsääntöisesti taakse jäänyt ärsytys elokuvissa on se, ettei pahis tapa hyvistä, vaikka voi ja tahtoo. Ennen laukausta täytyy kerätä vastustajalta oikeuspisteitä tai valistaa tätä luihuista motiiveista. Pahimmassa tapauksessa konna ei tapa sankaria, vaan jättää hänet ansaan tai kuolemaan vanhojen (ja uusien) Batmanien tyyliin. Kömpelyyden kuningas, agenttileffa Kingsman, kritisoi maneeria.

”If you need to shoot, then shoot, don’t talk” sanoi jo ruma mies elokuvassa Hyvät, pahat ja rumat.

Aliens -elokuvassa Ripley astuu surman suuhun, mutta hänellä on käsissään tehokas tussari. Sillä voisi ampua kuningataralienin palasiksi, mutta sen sijaan sankaritar käy tulittamaan antikristillisiä pääsiäismunia kiisseliksi. Se kun on paljon siistimpää mitellä voimia kuningattaren kanssa mies mies vastaan.
Terminator -elokuvissa ei ole aikakonetta, mutta koneet sen sijaan matkustavat ajassa. Tätä masiinat eivät tosin tee luonnostaan, sillä aikamatkustukseen liittyy sääntö: ”vain elävä kudos pääsee aikaportsarin läpi”. Tämän takia robotit ilmestyvät maailmaan Aatamin asussa ja vailla kättä pitempää. Katsoja voisi kysyä, miksi portin läpi ei voisi tuoda nahkaan käärittyjä laserpyssyjä, ellei jo arvaisi käsikirjoittajien vastausta: ”puhu kädelle”. 
Aikakone tarkoittaa ainakin jonkinasteista kaikkivoipaisuutta, mikä taas tarkoittaa aikamatkustuselokuvien sisäänrakennettua epäjohdonmukaisuutta. 

Saw -elokuvien kultti on kaikkien onneksi päättynyt. Jatko-osista en tiedä, mutta eikö koko sarjan kohokohtiin kuulunut ykkösosan huipennus, jossa vangittu mies sahaa jalkansa irti loukusta? Näin puistattava teko kysyy äärimmäisen epätoivoista tilannetta, mitä elokuva yrittääkin luoda. Mies sahaa itsensä vapaaksi ylettääkseen puhelimeen, johon on muka pakko vastata. Raukka menee ilmeisesti päästään sekaisin, kun hän ei käytä sahaa siihen, mihin sitä olisi voinut myös käyttää, nimittäin kännykän nappaamiseen. Lol. 

Batman elokuvassa Yön ritari on kokonainen kömpelyyksien huojuva torni. Jokerin uhka yltyy niin suureksi, että Gotham on evakuoitava. This makes sense. Evakuoinnin täytyy tapahtua vesiteitse, sillä Jokerihan on voinut jemmata siltojen alle pommeja. O-kei? Matkaan lähdetään kahdella huvipurrella, joista toinen kuljettaa kunnon kansalaisia ja toinen kaupungin rikollista pohjasakkaa. Laivat irtoavat satamasta kätevästi perätysten, mutta ulapalla odottaa ikävä yllätys: Jokeri on iskenyt taas jemmaamalla molempien laivojen alakerrokseen pommeja! Kohta kaikille selviää Jokerin pirullinen moraalipeli: Laivoilla on kaukosäätimet, joiden nappeja painamalla toinen laivoista räjähtää. Jos kumpikaan osapuoli ei paina nappulaa, Jokeri lupaa possauttaa molemmat paatit tuusan nuuskaksi. Laivaväen tukala tilanne raukeaa, kun yksi vangeista keplottelee karskiuteensa vedoten säätimen vartijalta itselleen ja heittää apparaatin ikkunasta. Tämän juonenkäänteen takia pahis kävelee muina roistoina laivassa vailla käsirautoja tai muuta vastaavaa.

Batman trilogian viimeisen osan Dark Knight Rises juoni on kasa päättömyyksiä: Ensin kaikki Gothamin poliisit jäävät loukkuun viemäriin. Batman pyytää Kissanaisen treffeille nappaamaan kahteen pekkaan alamaailman gangsterit. Mustekalamies rökittää naamiosankarin, mutta ei surmaa tätä, vaan keskeyttää kaupungintuhoamismissionsa, varaa Tjäreborgista lentoliput Pakistaniin ja heivaa Batmanin paikalliseen kaivoon.
 Sinne vedetään kaapeliverkko Batmanin lohdutukseksi. Batman pakenee, vaeltaa aavikon poikki ja pummaa lentolipun Gothamiin samassa ajassa kuin minä keitän perunat. Gothamissa lepakkomiehellä on dilemma: keskitynkö pysäyttämään rosvot ja kaupungin tuhoutumisen vai juoksenko paikalliselle bensa-asemalle ja kyhään vängän Batmanmerkin, jos joku vaikka näkisi sen. Elokuvan lopussa Batmanin pitää valita aikapommin ja seksipommin välillä. Sanomattakin on selvää, kumpi on tärkeämpi. Mies se on lepakkomieskin.

Taru sormusten Herrasta elokuvien mahtisormus on todella ihmeellinen, sillä se sopii mittatilaustyönä sormeen kuin sormeen!

Simpsonit -elokuvassa Homerin paskasputnik langettaa tuomion kuvun koko kaupungin ylle. Mittasuhteet ovat kohdallaan, mutta juonessa on pulma, jota ei osattu ratkaista: Homerin perheineen on jäätävä kuvun sisään, mutta myös päästävä sieltä ulos sellaista reittiä, mitä muut kaupunkilaiset eivät voi käyttää. D-oh. Niinpä perhe pakenee kaupungista myyränkoloa(!) pitkin, joka tuhoutuu välittömästi paon jälkeen. Kaupunkilaiset ovat niin idiootteja, etteivät tajua tarttua lapion varteen. 



Lastenelokuvien juonivirheet ovat oma lukunsa.
Frozenin Arendelissa on linna, jossa asuu tyyliin kolme ihmistä. Kun valtakunta muuttuu pakastimeksi, typerin ratkaisu olisi laittaa pikkusisko yksin korpeen siskonsa perään. Juuri näin tietenkin tapahtuu. 

Arielissa merenneito vaihtaa äänensä jalkoihin voittaakseen prinssin rakkauden. Lemmen huumassa tytölle ei juolahda mieleen pyytää paperia ja kirjoittaa: ”Moi Erik, minä olen etsimäsi neito. Pussaillaanko?” 

Autot -elokuvassa ratakeikari Salama McQueenin täytyy joutua virumaan tuppukylässä vastoin tahtoaan. Miten juoni etenee tähän pisteeseen? Ilmeisesti ainoa ratkaisu tähän oli rikos. Tässä on vain se ongelma, että Salamalla ei ole motiivia tehdä rikosta. Niinpä ongelma silotellaan: Hurjasteleva Salama tulee harrastaneeksi ilkivaltaa, koska hän luulee, että häntä ammutaan. Tosiasiassa rikesakkoa tarjoavan poliisin pakoputki vain reistailee. Aamun oikeudenkäynti vaikenee poliisin virkavirheestä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti