Liike on lääke – puheenvuoro piispa Mari Leppäsen kolumnista ”Joogaava kirkko”

Tässä kirjoituksessa käsittelen Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppäsen Turun Sanomiin 21.4. kirjoittamaa kolumnia ”Joogaava kirkko”. Tekstini kursivoidut kohdat ovat kolumnista. Piispan tekstin voi lukea täältä.

Tarkoitukseni on käydä tekstin kanssa dialogia ja arvioida hengellisten kirjoitusten ilmiasun ja sisällön pätevyyttä tapaustutkimuksen avulla.

Leppäsen otsikko on retoristesti vahva, hätkähdyttävä. Kirkkoa ja joogaa ei ole tavattu yhdistää näin vahvasti toisiinsa. Lukija tahtoo tietää, mistä tässä on kyse.

Kirkossa on viime vuosina paneuduttu milleniaalisukupolvien ajatteluun.

Leppänen kertoo nuorten aikuisten mielipiteistä tehdystä tutkimuksesta. Tällainen tieto voi auttaa sanoittamaan ja elämään kristillistä uskoa ajalle puhuttelevalla tavalla.

Sukupolvikokemuksessa korostuu moninaisuus, moniarvoisuus ja moniäänisyys.

Moninaisuus on rikkaus. Olemme kaikki uniikkeja. Kristillinen usko ei tukahduta paikallisuutta, harjoita kulttuuri-imperialismia. Lisäisin, että yksimielisyys opin, etiikan ja käytännön saralla ei tukahduta moneutta, vaan torjuu sekasorron, eripuran ja relativismin.

Kirkolta odotetaan globaalin oikeudenmukaisuuden puolustamista, radikaalia rakkautta sekä arkista yhteyttä. Suorituskeskeisessä ja kiireisessä maailmassa kaivataan kehollisia, toiminnallisia ja kokemuksellisia tapoja ilmaista hengellisyyttä.

Milleniaaleilla on hyviä ajatuksia. Jeesus puhui myös rakkaudesta. Joskus emme tosin tavoita toisiamme sanoilla, joita käytämme. Mitä suorituskeskeisyys tarkoittaa? Kiireen ymmärrän, mutta kun lapset pitäisi ehtiä hakea ajoissa koulusta, tehdä huomisen ruoka ja maksaa laskut, ei ensimmäisenä herää ajatus tempaista pieni kehollinen, toiminnallinen ja kokemuksellinen hengellinen harjoitus – ellei vaikkapa kävelyä lasketa lukuun.

Yksi sellainen on jooga, josta on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tullut hiljaisuuden viljelyn muoto retriittien, pyhiinvaellusten ja meditaation rinnalla.

Jooga on siis vastaus milleniaalien toiveeseen. Mikäli jooga aikaansaa hyvää hedelmää, tuskinpa kellään on sitä mitään vastaan.

Samaan aikaan jooga herättää tunteita. Toiset pelkäävät, että nyt uskonnot sekoittuvat ja jooga eksyttää. Koska toimintaa ei tunneta, sitä vastaan koetaan epäluottamusta…

Kirkkojoogan vastustamisen pelkistäminen tunteiluksi ja tietämättömyydeksi on retorisesti hieman ontuvaa, mutta piispa kuitenkin huomioi ilmiön vastustajat. Kritiikki on kahtalaista: Joko jooga on henkistä, jolloin se on vierasta tulta tai pelkkää liikuntaa, jolloin kirkko ryhtyy kansalaisopistoksi. Ehkä Leppänen olisi siten voinut vielä tarkemmin kertoa, miten jooga ja kirkko liittyvät toisiinsa. Oliko Raamatussa tai kirkkoisillä viittauksia joogan harjoittamisesta?

Joogan harjoittajia on monenlaisia: toiset ylläpitävät sen avulla fyysistä terveyttään ja toisilla siihen voi liittyä henkisiä tai hengellisiä ulottuvuuksia — Olennaista on muodon lisäksi sisältö.

Teksti vaikuttaa hieman ristiriitaiselta korostaessaan samanaikaisesti joogan notkeutta ja sisällön olennaisuutta. Leppänen ei kerro, mitä tämä sisältö on, mutta ehkä olettaa lukijan ymmärtävän, että joogan sisältö voi olla myös kristillinen.

Milleniaalien kirkko -kirja peräänkuuluttaa kirkkoon käännettä, jossa muuttuvaa hengellisyyttä ja nuorten sukupolvien kokemuksia ei koettaisi ongelmaksi. Kirkon odotetaan olevan maailmaa muuttava voima, ei vain muutosten paineessa uudistuva.

Minusta piispan välittämän toiveen voi yleistää toiveeksi, ettei kukaan kokisi kenenkään kokemuksia ongelmaksi, saati kieltäisi niitä. Tärkeää on myös tunnustaa uskomisen vapaus sekä maailmankatsomuksiin liittyvät erot ja rajat. Eri mieltä saa olla. Kukin saa pohtia, mihin uskontoon tai liikkeeseen tahtoo kuulua. Juuri nuoret ovat maailmaa muuttava voima – kirkon sisällä tai sen ulkopuolella.

Milleniaalien keskuudessa elää toive yhteisöstä, joka ei sulje ihmisiä ulos. Toive on, että kirkko ottaisi heidän hengellisen kaipauksensa ja etsinnän todesta sekä tarjoaisi luontevia tapoja harjoittaa omaa hengellisyyttään.

Piispan välittämä toive on kaunis ja kristillisen uskon mukainen: evankeliumi kuuluu kaikille luoduille. Teksti onkin hyvää lakia meille, jotka kenties huomaamattomasti asetamme ehtoja armolle ja muodostamme sisäpiirejä. Leppäsen tarkoitus ei tietenkään ole vähätellä luterilaista tunnustusta tai sitä, että jokaisella yhteisöllä on itseymmärrys ja rajat, vaan välittää milleniaalien toiveita lukijoille.

Älyllisen uskonnonharjoittamisen rinnalle kaivataan koko kehossa tuntuvaa hengellisyyttä. Meditaatio, jooga ja pyhiinvaellukset luonnossa tarjoavat siihen luontevan ympäristön, joka on nuoremmalle sukupolvelle tuttua.

Joogaa kuulostaa hyvältä verrattuna pelkkään älylliseen uskonnonharjoittamiseen. Jäin tosin miettimään, mihin piispa tällä viittaa. Joka tapauksessa, liikunta ja liikkuminen ovat kannatettavia asioita. Pyhiinvaellus sopisi toki kirkkoon, mutta ovathan metsätkin Jumalan luomia.

Hiljaisuuden joogan jälkeen olen moneen kertaan kuullut: ”tämä on juuri sitä, mitä olen vuosia kaivannut”.

Joogasta siis selvästi pidetään. Kokemukset ovat varteenotettava seikka sen arvioinnissa, tulisiko jotain toimintamuotoa jatkaa tai tukea.

Tekstin vahvuus oli minusta milleniaalien kuunteleminen, heikkous yleisluonteisuus sekä se, että raja new age -henkisyyden ja kristinuskon välillä jää epäselväksi. Toisaalta myös kirkkojoogan vastustajien tulisi kertoa selvästi, mitä he vastustavat.

Vaan kenties Leppänen harjoittaa käärmeen oveluutta: houkuttelee väen seurakuntaan joogalla, johon sitten lisätään kristillinen sisältö: rukous, Jumalan sana ja ikonit?

Ihmisien ja jumalien aikajana. osa 1: Hello Earth

Tässä postauksessa ja juttusarjassa käsittelen maailman ja ihmiskunnan historiaa eli toisin sanoen vähän kaikkea aikajärjestyksessä edeten. Ihan kaikkea ei voi mainita saati ymmärtää. Yritän keskittyä tärkeisiin ja jänniin ilmiöihin ja tapahtumiin. Tulokulmani on yleisluontoinen, olen tosin suomalainen teologi. Uskon ns. teistiseen evoluutioon, mutta juttusarja ei ole kristinuskon apologia, eikä Raamattuviittauksia ole tarkoitus viljellä niin paljon kuin tässä alussa.   

Juttusarjan ensimmäinen osa käsittelee muinaisia aikoja ennen ihmissuvun ilmestymistä. Aikahypyt ovat siksi käsittämättömän suuria, ensin miljardeja, sitten satoja ja kymmeniä miljoonia vuosia. Lukijaa pyydetään tarkentamaan, korjaamaan ja lisäämään tietoutta kommenttiosion avulla.

-13 800 000 000 

Luominen, alkuräjähdys, todellisuus luonnonlakeineen, kuten painovoimineen, avaruus ja aineellinen maailma, ajallisuus ja universumi syntyvät.  "Alussa Jumala loi taivaan ja maan" 1. Moos. 1:1 

-13 500 000 000

 Galaksijoukot miljardeine tähtineen, pimeine aineineen ja mustine aukkoineen syntyvät, muassaan kotigalaksimme Linnunrata. "Jumala sanoi: Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia." 1. Moos. 1:14

-4 600 000 000

Aurinkokuntamme sekä sen planeetat, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus, Merkurius, Venus, Maa ja Mars syntyvät. Aurinko ja maapallo. Päivien ja öiden vuorottelu. 

-4 500 000 000

Kuu syntyy, mahdollisesti toisen planeetan törmätessä maahan, vuodenajat alkavat maapallolla. "Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet." 1. Moos. 1:16

Tähtien määrä on hämmästyttänyt ihmisiä halki vuosituhansien. Ne muistuttavat maailmankaikkeuden pitkästä iästä, sillä tähtien valo matkaa luoksemme valovuosien päästä. Yön pimeys ei johdu tähtien vähyydestä, vaan siitä, että useimpien miljardien tähtien valo ei ole vielä ehtinyt aurinkokuntaamme. Tähdet saa merkityksiä astrologiassa ja ihmisten uskomuksissa. Raamatussa kuvan kirkas Venus eli Aamutähti tai vanhastaan Kointähti on Jeesuksen symboli.  

-4 200 000 000

Maapallolle muodostuu (jättiläis)mantereita ja meriä. 

"Jumala sanoi: Kokoontukoon taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin. Ja niin tapahtui. Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi." 1. Moos. 1:10 

-4 000 000 000

Elämä syntyy, ensimmäinen yksisoluinen eliö ja alkusolu Luca. Bakteerit. DNA. 

-2 500 000 000

Jupiterilla ja Neptunuksella myrskyää, Marssissa ja Venuksella vettä, mahdollisesti myös elämää.

-1 400 000 000

Monisoluisia eliöitä.  

-1 000 000 000

Suvullinen lisääntyminen. 

-700 000 000

Maapallon ankarin jääkausi jäädyttää liki koko planeetan.

-600 000 000

Otsonikerros alkaa saavuttaa maalla elämiseen tarvittavan happitason. 

-500 000 000

Selkärangalliset eliöt, ensimmäiset kalat. 

"Jumala sanoi: Viliskööt vedet eläviä olentoja..." 1. Moos. 1:20a

-400 000 000

Kasvit valtaavat maan, puut ja metsät, hyönteiset ilmaantuvat. Ensin kasvit olivat vailla oksia ja lehtiä. Näiden kehityttyä kasvit lisääntyivät dramaattisesti ja fotosynteesi mahdollisti elämän maan päällä. 

"Jumala sanoi: Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." 1. Moos. 1:11

-350 000 000

Sammakkoeläimet ja matelijat nousevat merestä. 

"Jumala sanoi: Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja..." 1. Moos. 24a

-300 000 000

Maapallolla on yksi jättiläismanner, Pangaia. Ensimmäiset vuoret ja joet, kuten Uralvuoret ja Rein.  

-251 400 000

Permikauden joukkosukupuutto hävittää elämää, etenkin mereneläviä, kuten trilobiitit. Tapahtuma kesti tuhansia, jopa miljoonia vuosia. Suuri kuolema. Etelämantereen liki 500 kilometriä leveä kraatteri saattaa liittyä tapahtumaan. 

-250 000 000

Dinosaurusten aika sarastaa. Triaskaudella eli lentoliskoja, kanan kokoisia "velociraptoreita" ja suurempiakin otuksia. 

-200 000 000

Dinosaurusten jurakausi tuo maailmaan valtavat sauropodit, stegosaurukset, diplodocukset, joutsenliskot ja brachiosaurukset. Ensimmäiset pienet nisäkkäät ilmaantuvat.

   

Joutsenliskon luuranko. Dinosaurusten aika kesti käsittämättömät 200 miljoonaa vuotta. Dinosaurukset kehittyivät, ne söivät ja lisääntyivät ja sitten... ne kuolivat sukupuuttoon. Mitä muuta kerrottavaa tästä ajasta olisi? Ennen tieteellistä aikaa, kuten tätä Mary Anningin fossiililuurankoa, dinosaurukset olivat myyttien lohikäärmeitä ja kaaoshirviöitä, kuten merihirviö Leviatan Raamatussa. 

-150 000 000

Linnut ilmestyvät. 

"...ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla" 1. Moos. 1:20b

-145 000 000

Liitukausi alkaa ja esittelee maailmalle mm. tyrannosaurus rexit ja triceratopsit. Krokotiilit ja hait ilmaantuvat dinosaurusten joukkoon, mutta merten kuninkaita olivat mosasaurit.  

-130 000 000

Ensimmäiset kukat kaunistavat maata. 

-66 000 000

Dinosaurusten aika päättyy asteroiditörmäykseen. Liitukauden joukkosukupuutto ja maailmanpalo miljardin atomipommin voimalla aiheutti kilometrien korkuisia tsunameja. Ydintalvi. Jukatanin niemimaan ja Meksikon merenpinnan alla oleva 180 kilometriä leveä kraatteri mahdollinen jälki tapahtuneesta.

-55 000 000

Paleoseenin lämpöhuippu aiheuttaa pieneliöiden ja kasvien massasukupuuton. 

-50 000 000

Nisäkkäät kasvavat, kavioeläinten, apinoiden ja petojen alkumuodot. 

"...kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." 1. Moos. 24b

-45 000 000

Mannerlaatat liikkuvat hitaasti nykyisille paikoilleen, Australia ja Grönlanti irtautuvat, Intia rantautuu Aasiaan synnyttäen Himalajan vuoriston. Alpit ja monet joet syntyvät. "Jo ennen kuin vuoret syntyivät, ennen kuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa, sinä olit." Ps. 90:2  

-30 000 000

Andien vuorijono muodostuu.

-25 000 000

Maapallon ensimmäinen järvi syntyy Balkanille. 

-20 000 000

Afrikan manner törmää Euraasiaan. Tästä syntyi välimeri, joka kuivui ja täyttyi useasti miljoonien vuosien aikana. 

-15 000 000

Asteroidi aiheuttaa lajien joukkotuhon. 

-5 000 000

Välimerestä tulee jälleen meri. Tuhat kertaa Amazonia suurempi merivirta toi Atlantin vettä kilometrin pituista koskea pitkin. 

-3 000 000

Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan yhdistävä sekä Atlantin ja Tyynenmeren erottava Panaman kannas muodostuu. Euroopan lämpeneminen, Golfvirta. 

Uusi Matrix

Tämä kirjoitus käsittelee elokuvaa ”Everything Everywhere All at Once” (2022). Elokuva on ollut esillä sen saatua juuri 11 Oscar-ehdokkuutta, monia muita huomionosoituksia sekä suitsutusta niin kriitikoilta kuin yleisöltä. Elokuvaa sopii verrata tieteiselokuvaan Matrix (1999), mikä uudisti genreä näyttävillä taistelukohtauksilla, kekseliäillä kameratrikeillä sekä visiolla koneiden luomasta lumemaailmasta.



Everything Everywhere All at Once kertoo kiinalaisesta perheenäidistä, jonka täytyy selviytyä veroviraston hampaista, sopia välinsä teinityttärensä kanssa sekä pelastaa universumi kosmisen bagelin reiästä.

Elokuvassa jokaisen ihmisen jokainen valinta luo vaihtoehtoisen rinnakkaistodellisuuden. Valaistuneet kykenevät siirtymään vaihtoehtoisten tietoisuuksiensa välillä ja omaksumaan heidän kykyjään. Hyppyä varten tarvitsee keskittyä, hieroa algoritmia tekemällä jotain outoa sekä painaa korvassa olevaa nappia. Tarina pursuaakin kaikenkarvaisia kummallisuuksia, perverssiä kuvastoa unohtamatta. Leffaa on hehkutettu ”queer-mestariteoksena”.

Maahanmuuttaja saattaa tarvita tajunnan laajentavia kykyjä ja kung fu taitoja selviytyäkseen verovirastosta. Everything Everywhere All at Once yhdistelee vimmatusti eri genrejä. Elokuva on läpeensä intersektionaalinen, sillä sen keskiössä on keski-ikäinen mamu-äiti sekä hänen lesbotyttärensä.

Elokuvan sanoma on eksistentiaalinen – elämän merkityksellisyyden löytäminen absurdissa maailmankaikkeudessa. Nihilismi, suuri ei-mikään, uhkaa. Mukana on vahva silaus buddhalaisuutta: tyhjyydestä avautuvia mahdollisuuksia, myötätuntoa kaikkea olevaa kohtaan. Valaistumista edustaa marketin muovinen irtosilmä otsalla. Näin elokuva leikkii olevan ja olemattoman, vapauden ja lainalaisuuksien sekä syvällisen ja pinnallisen vastakohtaisuuksilla.

Everything Everywhere All at Once todistaa kiinnostuksestamme ylittää katoavaisuuden, ruumiillisuuden ja ihmismielen rajat. Siten se taipuu dialogiin kristinuskon kanssa kaikesta sekavuudestaan, ristiriitaisuuksistaan ja sekopäisyydestä huolimatta. Kristillisen absurdin mukaan ihminen alkaa elää ikuisuuselämää liittyessään sanan ja sakramenttien kautta Jeesus Nasaretilaisen kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Luomamme maailmat heijastavat pelkojamme ja toiveitamme. Narnian tarinoissa taikaporttina toiseen maailmaan toimi vaatekomero, Tylypahkaan juostiin tiiliseinän läpi ja Matrixiin sujahdettiin puhelinlankoja pitkin. Tällaisten käpyrauhasten perusteella voinee päätellä vallalla olevan jonkinlainen teknologian innovaatioista, muodista ja perinteisistä uskonnoista inspiroituva idealismi.

Viihdemaailman messiaat ovat haaveittemme projektioita ja peilikuviamme. Kristinuskon messias on toista maata. Yhteys häneen avaa portit Jumalan valtakuntaan. Niin ”me julistamme, niin kuin on kirjoitettu, mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.”

Luterilaisten ja ortodoksien erot ja kohtaamiset

Tässä postauksessa vertailen ortodoksisen kirkon ja luterilaisen kirkon teologiaa. Keskityn kuvan teologiaan, mutta myös laajempiin aiheisiin, kuten Jumalaan, Kristukseen ja pelastukseen. Esitän kirkkoja yhdistäviä sekä erottavia painotuksia oheisen taulukon avulla. Taulukko tuo ilmi molempien kirkon teologisen johdonmukaisuuden. Johdonmukaisuus ei vielä ole oikeaoppisuuden tae.

 

Taulukon tarkoitus ei ole arvioida, kumpi kirkko ilmaisee tarkemmin totuutta tai kristillisyyttä. Tarkoitus on tuoda ilmi kummankin kirkon erityispiirteitä ja korostuksia vertailutilanteessa. Liitän esimerkiksi kuvan ortodoksiseen kirkkoon ja sanan luterilaiseen kirkkoon. Tällä en tarkoita, että ortodoksinen kirkko olisi välinpitämätön sanan suhteen tai että luterilainen kirkko sivuuttaisi kuvan. Taulukko ei liioin ota kantaa siihen, kumpi kirkko toteuttaa sanan tai kuvan teologiaa uskollisemmin.

 

Ekumeeninen haaste koskee mahdollisuutta hyväksyä toisen kirkon painotuksia osaksi omaa teologiasta kokonaisuutta. On mahdollista nähdä vieraan kirkon tosiasiassa kieltävän sekä sille ymmärretyn korostuksen että taulukossa ilmaistun jaetun lähtökohdan.   

 

Taulukko on yleistys, jonka tarkoitus ei ole kieltää poikkeuksia. Olen tietoinen, että moneen taulukon kohtaan voisi esittää huomioita tai kritiikkiä mutkat suoriksi -mentaliteetista. Olen kirjoittanut aiheesta tarkemmin väitöskirjassani ja väitöstilaisuuteni lektiopuheessa. Luterilais-ortodoksista ekumeniaa löytyy myös täältä ja täältä. 

Traditioiden ja tunnustuskuntien jakaminen ja erotteleminen on mahdollista, mutta lukuisat yksittäistapaukset kyseenalaistavat yksinkertaistuksia. Maalaustaiteen saralla tulee nähdä lännen renessanssin ja idän bysanttilaisen perinteen sekoittuneen ja vaikuttaneen toisiinsa. Tämä näkyy tämän päivän kirkkotiloissa: renessanssimaalauksia ortodoksikirkoissa ja ikoneita luterilaisissa pyhissä tiloissa. Ina Collianderin väripuupiirros Enkeli sininen (1959) pohjautuu bysanttilaiseen ikoniperinteeseen, mutta siinä on myös lännen ja Pariisin vaikutteita sekä taiteilijan omaperäisyyttä. Ina vaihtoi kotinsa ankaraksi kokemansa luterilaisen uskon ortodoksiseen uskoon.  

 

Ortodoksinen kirkko	Jaettu lähtökohta	Luterilainen kirkko
	Jumala ja metafysiikka
apofaattinen teologia kyseenalaistaa kuvaamisen	salattu Jumala	ristin teologia kyseenalaistaa kuvaamisen
mystiikka kuvien ympäristönä	Siinain vuori	kymmenen käskyä ja siviilielämä kuvien ympäristönä
kuva-prototyyppi -kunnioitus	toinen käsky, älä tee jumalankuvaa	kuva-prototyyppi -kunnioituksen puuttuminen
valo tuonpuoleisen Jumalan mystisenä visiona	Jumala on valo	valo uskon tietona kätketystä Jumalasta
kulta ilmaisee Jumalan kunniaa	Jumalan risti ja kunnia	vaatimattomuus ilmaisee Jumalan ristiä
kyseenalainen perintö pyhästä Sofiasta	Jumalan viisaus	kyseenalainen perintö nominalismista
luomaton kauneus	Jumala on kauneus	luotu kauneus
kosmos ja ikuisuus	Jumala operoi ajassa	historia ja ajallisuus
	Kristus
inkarnaatio, uusi Adam	Jeesus	kärsimys, Jumalan Karitsa
Kristuksen jumalallinen luonto	Khalkedonin kirkolliskokous	Kristuksen inhimillinen luonto
risti voitonmerkkinä	risti	risti kärsimyksen merkkinä
ristiinnaulitsemisen hillitty kuvaminen	Golgata	ristiinnaulitsemisen tunteellinen kuvaaminen
Tabor	historiallinen Jeesus	Getsemane
	Estetiikka
kirkastunut alastomuus	ruumiillisuuden hyvyys	peitetty alastomuus
modernin taiteen hylkääminen	teologia ennen estetiikkaa	moniselitteinen suhde moderniin taiteeseen
käänteinen perspektiivi	teologia ennen tiedettä	peritty lineaarinen perspektiivi
ontologinen ja transparentti symboli (Dionysios Areopagita)	symboliikka	informatiivinen ja kielellinen symboli (Augustinus)
kuva	julistaminen	sana
näkeminen	aistit	kuuleminen
ihmeitätekevät kuvat	Pyhän Hengen voima	epäily/tietämättömyys ihmeitätekeviä kuvia kohtaan
	Pelastus, ihminen ja kuva
vapaa tahto	ihminen luotuna ja langenneena	vapaa ja sidottu tahto
Jumalan kuva armon vastaanottajana	armo	usko armon vastaanottajana
kuva välineenä pelastukseen	pyhitys	kuva vastauksena pelastukseen
jumalallistuminen	pelastus	vanhurskauttaminen
(luostari)asketismi	kristityt Jumalan valona	hyväntekeväisyys
ihmisen nousu	Jaakobin tikkaat	Jumalan laskeutuminen
stoalainen tyyneys	Hengen hedelmät	tunteellinen hengenelämä
pyhien ja reliikkien kunnioittaminen	pyhät	pyhien ja reliikkien pidättyväinen tai olematon kunnioitus
	Traditio
kirjoitukset osana erehtymätöntä Traditiota	Raamattu ja traditio	sola scriptura ja erehtyväiset traditiot
käsittätehty Kristus ja Luukas ikonimaalarina	kristillinen kuvatraditio	välinpitämätön, epäilevä tai kriittinen suhde legendoihin
7. ekumeenisen konsiilin hyväksyminen	ekumeeniset konsiilit	7. ekumeenisen konsiilin kieltäminen
kruunattu neitsyt Maria	Jumalansynnyttäjä	vaatimaton ja nöyrä Neitsyt Maria
taiteilijan säännöt	taiteellinen kuuliaisuus kristillistä ilmoitusta ja traditiota kohtaan	taiteilijan luovuus ja mielikuvitus
	Liturginen elämä
kuvien rikkaus	liturgia	sanojen ja musiikin rikkaus
ikonostaasi ja kuninkaallinen ovi alttarille	eukaristia messun keskuksena	(krusifiksi ja) avoin pääsy alttarille
eskatologinen	jumalanpalvelus	arkinen
vaarana jähmettyä menneisyyteen	eri kulttuurien rikkaus	vaarana kadottaa oma kuvakieli