Voi veljet, missä lienet?

Johdanto 

Tässä kirjoituksessa käsittelen kristityn tuntomerkkejä. Löytyykö Suomen Siionista tai sinusta näitä piirteitä?

Kristittynä voidaan pitää ihmistä, joka kuuluu kristilliseen kirkkokuntaan kasteensa ja jäsenyytensä perusteella. Toisaalta kirkkoon kuuluminen voidaan erottaa kristillisyydestä. Etenkin herätysliikkeissä erotellaan heränneet nimelliskristityistä. Jaolle on raamatulliset perusteet: Jeesuksen vertauksessa pellossa kasvaa vehnän rinnalla rikkaviljaa. 

Tässä kirjoituksessa on herätysliikkeen henki, sillä erotuksella, etten julista itseäni tosiuskovaisten joukkoon. Sen sijaan huokaan:

Voi veljet, missä lienet?

Kuka sitten on kristitty? Kuka tahansa, joka uskoo evankeliumin Jeesuksesta syntien sovittajana, pelastajana ja kuoleman voittajana. Kristitty siis yhtyy kristilliseen oppiin uskollaan. Luterilaisena korostan, että usko yksin riittää pelastukseen ja kristittynä olemiseen. Usko ja rakkaus – eli usko ja hyvät teot – kuuluvat kuitenkin yhteen.

Uskon tuntomerkit ovat moninaiset – risti kaulassa, ruokarukous, ristinmerkki, ikoni seinällä, jumalanpalvelukseen osallistuminen ja oman uskon sanoittaminen. Näiden perusteella Suomessa on paljonkin kristittyjä – joskin ilman rakkautta tapakristillisyys haalistuu tekopyhyydeksi ja muotomenoiksi.

Voi veljet, missä lienet?

Tarkastelen kristityn tuntomerkkejä Uuden testamentin valossa. Sivuutan kohdat, joissa puhutaan rahasta ja omaisuudesta, sillä olen käsitellyt näitä toisaalla. 

Kristityn kuva

Kristitty on Jeesuksen seuraaja, joka kieltää itsensä eikä häpeä mestariaan. Kristitty laittaa Jumalan ja Jeesuksen kaiken muun – jopa isänsä ja äitinsä, perheensä, omaisuutensa sekä oman elämänsä – edelle. Tämä ristin kantaminen tarkoittaa sitä, että kristitty on vihan ja vainon maalitaulu maailmassa.

Kristityt ovat Jumalan eli valon lapsia sekä Jumalan valtakunnan kansalaisia erotuksena pimeyden lapsiin sekä langenneen maailmaan jäseniin. Maailma ja kaikki vihaavat kristittyjä. Kristityt sen sijaan rakastavat kaikkia. He rakastavat toinen toisiaan sisarina ja veljinä sekä muita ihmisiä, vierasmaalaisia ja jopa vihollisiaan. Kun kristitty joutuu kärsimään, kun häntä vainotaan ja kun hänestä puhutaan valheellisesti kaikkea pahaa, hän iloitsee ja riemuitsee, sillä silloin hän tietää, että hän saa taivaassa suuren palkan.

Voi veljet, missä lienet?

Kristityt ovat ihmisiä, jotka kantavat hyvää hedelmää ja joissa sanan siemen tuottaa runsaan sadon. Kristityt ovat siis laupeuden- ja hyväntekijöitä. Kristittyjen rakkauden kohteina ovat etenkin puutteenalaiset. Niin kristityt ruokkivat nälkäisiä, antavat juotavaa janoisille, majoittavat kodittomia, vaatettavat alastomia, hoitavat sairaita sekä käyvät katsomassa ihmisiä vankiloissa. Riitaisuus, ahneus ja kateus eivät saa sijaa kristityissä. Kristityt kavahtavat mässäilyä, ryyppyjuhlia sekä siveettömyyttä.

Kristitty on Herransa tavoin muiden palvelija. Kristityt ovat köyhiä ja nöyriä ihmisiä, jotka pelkäävät Jumalaa. Kristityt tuntevat kurjuutensa ja itkevät syntejään. He ovat lapsenmielisiä ennemmin kuin oppineita, lempeitä ennemmin kuin kovia. Kristityt ovat kärsivällisiä ja armahtavaisia. He antavat anteeksi kaiken kokemansa pahan. Kristityt ovat puhdassydämisiä ja rauhantekijöitä. Kristittyjen parissa ei päde vastavuoroisuus, vaan lahjoittaminen. Siten kristitty lainaa niillekin, jotka tuskin maksavat takaisin. He kutsuvat juhliinsa ystävien, sukulaisten ja rikkaiden naapurien sijaan köyhät, rumat ja kampurat.

Voi veljet, missä lienet?

Kristityt rukoilevat lakkaamatta. Tämän he tekevät omaksi hyödykseen, sillä Jumala hankkii oikeuden valituilleen, antaa, mitä häneltä pyydetään ja lahjoittaa katuvalle pelastuksen.

Kristittyä ei huoleta maalliset murheet, sillä hän etsii ruoan ja vaatteiden sijaan Jumalan valtakuntaa sekä kokoaa aarteita taivaaseen.

Kristityt ovat alati valveilla. He odottavat maailmanloppua sekä talon isännän – Jeesuksen – paluuta ja ikuista elämää.

Edelleen kristityt paastoavat, karkottavat pahoja henkiä ja parantavat sairaita. He kykenevät puhumaan kielillä ja juomaan tappavaa myrkkyä vahingoittumatta. Kristityssä oman kunnian kalastelu vaihtuu ihmisten kalastamiseen ja tekopyhyys salassa tehtäviin hyviin tekoihin.

Voi veljet, missä lienet?

Tuhkakeskiviikon itsereflektio

Tuhkakeskiviikon evankeliumissa on kutsu meille jokaiselle: ”Kilvoitelkaa päästääksenne sisään ahtaasta ovesta”. Jeesus sanoo ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.” Edelleen Jeesus sanoo: ”Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa jokaiselle tämän tekojen mukaan.” Ei siis uskon, vaan tekojen mukaan, sillä tekojen, ei yksistään uskon perusteella ihminen osoittautuu vanhurskaaksi.

Voi veljet, missä lienet?

Kristityt ovat yksi seurakunta ja yksi ruumis, jossa säilyy rauhan sitein Hengen luoma ykseys. Kristityt murtavat yhdessä leipää ja kantavat toisten taakkoja. Kristityt ovat syntyneet vedestä ja Hengestä ikuiseen elämään sekä tämän maailman suolaksi ja valoksi. Kristityt noudattavat Jumalan tahtoa paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, sillä he ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen ja elävät nyt Pyhän Hengen johtamina.

Löytyykö Suomen Siionista kristityn tuntomerkkejä? Entä meistä itsestämme? Vai huokaatko hyvä lukija kanssani?

Voi veljet, missä lienet?