Lista hämähäkkimiehen vihollisista

Johdanto

Tässä tekstissä tutkin elokuvien sankareita. Jaan sankarit kolmeen kategoriaan ”modernit”, ”postmodernit” ja ”intersektionaaliset”. Esitän, että valkokankaan sankarit ovat ratsastaneet näiden kolmen aatesuuntauksen läpi kunkin ajan arvoihin ja ihanteisiin sonnustautuneina.

Ilmiö on tietenkin kolmea muottia kompleksisempi.

Sankarihahmot ovat ihannekuvia itsestämme. Fiktiiviset hahmot elävät NHL-tähtien, Mannerheim-ristin ritarien ja pyhimysten rinnalla kollektiivisessa tietoisuudessamme.

Tekstin vuosiluvut viittaavat hahmon ensiesiintymiseen elokuvissa tai mainitun elokuvan ilmestymisvuoteen. Sankarit elävät myös kirjallisuudessa, sarjakuvissa ja videopeleissä.

Modernit sankarit

Moderneja sankareita ovat esimerkiksi Sherlock Holmes (1916), Tarzan (1918), Zorro (1920) ja Teräsmies (1951). Nämä urhot ovat hyveellisiä ja oikeuden puolella. He voittavat rikolliset ja hirviöt supervoimillaan, älykkyydellään ja rohkeudellaan. Moderneilla sankareilla saattaa olla vajavaisuuksia, mutta he poistavat silti yhteisöä piinaavan uhan ja palauttavat järjestyksen ennen ratsastustaan auringonlaskuun.

Modernit sankarit ovat valkoihoisia länsimaisia miehiä. Naisia he kohtelevat kunnioituksella joko siveellisen etäisesti tai avioituen – usein myös neidon pulasta pelastaen.

Lainkuuliainen sheriffi vastaa modernin sankarin käsikirjoitusta. Kaksoishenkilöllisyydet ja naamiot rikkovat muotin ja tuovat sankareihin salaperäisyyttä, samaistumispintaa ja psykologista syvyyttä. Moderni sankari saattaa olla ujo ja kömpelö, jopa paheellinen, mutta tämä on vain kulissi.

Luterilainen ihmiskuva ”yhtä aikaa syntinen ja vanhurskas” taipuu mielikuvitukselliseen poseeraukseen ”yhtä aikaa normaali ja sankari”.

Modernit sankarit ovat sankarihahmojen arkkityyppejä. Ne ovat edelleen osa kulttuuriamme.

Välisoitto: moderneista postmoderneihin

Maailmansotien, Kylmän sodan, Vietnamin sodan ja 1960-luvun opiskelijamielenosoituksien myötä usko ihmisen hyvyyteen haaksirikkoutui länsimaisissa yhteiskunnissa. Muutos heijastui sankarihahmoihin.

Nuorisokulttuuri syntyi 1950-luvun Amerikassa. Tähän liittyy kapina ja protesti vanhempia ja auktoriteetteja vastaan. Tämän kontekstin uudenlainen sankari – James Deanin näyttelemä nuori kapinallinen Jim Stark (1955) – on huonokäytöksinen nahkatakkinen geelitukka. Jim ei pelasta yhteiskuntaa, vaan kyseenalaistaa vallitsevan tekopyhyyden.

James Bond (1962) muistuttaa moderneja sankareita, mutta kylmäverisyyttä ja naisten kaatamisia sänkyyn syötettiin uudella innolla.

Clint Eastwoodin tähdittämä ”Mies ilman nimeä” (1964) ilmestyy roistojen mellastamaan kylään ja käskee hautausurakoitsijan laittaa kolme arkkua valmiiksi. Tulitaistelun jälkeen hän palaa ukon luokse ja korjaa – tarvitaankin neljä arkkua. Kyynisyys, ironia ja musta huumori ovat postmodernin sankarin tuntomerkkejä. Dirty Harryn (1971) myötä hahmo siirtyi urbaaniin nykyaikaan.

Indiana Jones (1981) on perinteinen, joskin vastahakoinen sankari. Naisten suhteen Indy on pelimies. Lisäksi Indiana Jones koheltaa. Aiemmin oli mahdotonta, että miehuuteen ja hyveellisyyteen sonnustautuva sankari joutuisi naurunalaiseksi.


Tim Burton päivitti Batmanin (1989) synkemmäksi versioksi aikaisemmasta camp-komediahahmosta. Sankaruuden peruselementit ovat kuitenkin samat: urhea sankari, konna ja pelastettava nainen.

Postmodernit sankarit

Postmodernit sankarit ovat antisankareita. Johnny Deppin roolittama Pirates of the Caribbean -elokuvien piraattikapteeni Jack Sparrow (2003) toimii malliesimerkkinä: rikollinen, rommille perso keikari ja renttu.

Rowan Atkinsonin esittämä Johnny English (2003) ja vastaavat nolojen tilanteiden miehet vievät sankarin naurettavuuden äärimmäisyyksiin. Tv-sarjasta tuttu Homer Simpson (2007) saavuttaa sankaruuden negatiivisen lakipisteen idioottimaisilla tempauksillaan, telkkarin tuijottamisellaan ja Duff-kaljan kittaamisellaan.

Siinä missä moderni sankari vetoaa hyveelliseen puoleemme, postmodernit sankarit siunaavat paheellisemme.

Postmodernit sankarit ovat samalla perinteisiä sankareita: Jack Sparrow rohkea ja vahva, Johnny English oikeudenmukainen, Homer päivän pelastaja. Tällainen kaksijakoisuus tulee hyvin esiin kotimaisessa sankarissamme Uuno Turhapurossa (1973): ruma, tyhmä ja laiska, toisaalta hurmaava, älykäs ja virtuoosimainen.

Perinteinen sankaruus on vahvasti maskuliinisuuteen liimattu. Sekoilevan, naurunalaisen ja paheellisen ”sankarin” valokeila näyttää meille vastaavasti juuri mieshahmon.


Joker-elokuvaa (2019) voi pitää postmodernin sankaruuden huipentumana – Gotham City ilman supersankariaan pääosassaan psykopaattinen murhaaja. Hahmo muistuttaa yhteiskunnasta vieraantunutta Taksikuskia (1976), mutta vahvemmalla uhristatuksella. Ilmeisesti tekijät olivat vähän pilalla jatko-osan suhteen: Täytyi varmistaa, ettei Jokerin pään ylle muodostu sädekehää. Miksi kuitenkin Joker 2?

Välisoitto: postmoderneista intersektionaalisiin

Poikkeukset vahvistavat säännön:

Alien-elokuvien Ripley (1979) ja Terminator-tarinoiden Sarah Connor (1984) ovat kovia ja rohkeita naispäähenkilöitä. Fifth Elementin Leeloo (1997) on supervoimilla varustettu messias. Silti hänkin tulee miessankarin pelastamaksi jokseenkin konservatiivisessa ja sekstisessä tarinassa.

George A. Romero ei säväyttänyt katsojia Night of the Living Dead -elokuvassaan (1968) vain ihmissyöjäzombeilla, vaan myös valitsemalla päähenkilöksi tummaihoisen. Pääosa kuului valkoiselle – poikkeuksina afroamerikkalaisten blaxploitation alagenren sankarit, kuten kovaotteinen etsivä ja seksikone Shaft (1971) tai nyrkkeilijäsankari Hammer (1972).

Kristittyjen läpiajama Haysin ohjeisto (1930–1968) kielsi Hollywoodilta homoseksuaalisuuden. Asetelma muuttui hitaasti hienovaraisista vihjeistä, homoseksuaalisiin sivuhahmoihin ja lopulta Philadelphian (1993) homoseksuaaliin sankariin – traagiseen AIDSn uhriin.

Vuosituhannen vaihde oli orastavasti intersektionaalinen. Toisaalta esimerkiksi Gladiator (2000), Matrix-trilogia (1999–2003), Taru sormusten herrasta-trilogia (2001–2003), Star Wars-esiosatrilogia (1999–2005), Spider Man-trilogia (2002–2007), Harry Potter -elokuvasarja (2001–2011) sekä Batman trilogia (2005–2012) todistivat perinteisestä sankaruudesta.

Intersektionaaliset sankarit

Intersektionaalisuus on modernin ja postmodernin perijätär: tavoitteena on hyveellisyys ja oikeudenmukaisuus, keinoina valtakritiikki ja filosofisena lähtökohtana antifundamentalismi. Intersektionaalisuus samaistuu feminismiin, antirasismiin sekä Pride-liikkeeseen. Tällaisen identiteettipolitiikan vaikutukset elokuvasankareihin ovat helposti nähtävissä.

Viimeisin Tähtien sota -trilogia (2015–2019) päivitti valkoiset miesjedit intersektionaalisiksi: päähenkilö on vahva naisjedi ja merkittävinä sivurooleina tummaihoinen sankari ja tämän aasialaistaustaisen naisen roolittama ystävätär.

Daniel Graigin tähdittämä James Bond sarja (2006–2021) päätyy intersektionaalisesti: Bond kuolee ja hänen paikkansa 007 agenttina ottaa tummaihoinen nainen. Bond muistuttaa intersektionaalisesta ohjeistosta: Ian Flemingin Bond-kirjoja uudelleen julkaistiin sensuroituna naisten, rotujen tai homoseksuaalien halveksunnasta.

Animoidussa Hämähäkkiversumi-sarjassa (2018– ) intersektionaalisuus käy yksiin multiversumien kanssa: tummaihoisen pääroolihämähäkkimiehen lisäksi sankarina esiintyy myös Hämähäkkinainen sekä esimerkiksi intialainen Hämähäkkimies.



Intersektionaalinen DEI-linja kannustaa ja velvoittaa esittämään sankareina naisia, tummaihoisia (esim. Black Panther 2018), homoseksuaaleja (esim. Thor-elokuvien Valkyrie 2017) tai vaikkapa kuuroja (Eternals -elokuvan Makkari 2021). Sopiiko sankaruuden viitta intersektionaalisesti myös lihaville, vanhuksille tai vieraskielisille? Muuttuuko nainen mieheksi tai osoittautuuko hän naismieheksi sankarittarena? Kuvan Wonder Woman (2017) muistuttaa paluusta antiikkiin: hän on Diana, amatsoni ja Zeuksen tytär.

Päätössanat: kristinusko ja sankaruus

Sankaruus ja kristinusko ovat modernia, postmodernia ja intersektionaalisuutta vanhempia ilmiöitä. Jeesus on todellinen supersankari, jolla on jumalalliset voimat. Hän myös rikkoi antiikin sankarikäsityksiä vastaan osoittamalla heikkoutta, kuolemalla ristillä.

Tämän tekstin sankarit edustavat amerikanisaation kulutuskulttuuria. Tämän kulttuurin kuvat ja kuvainraastot eivät välttämättä kosketa suomalaisuutta tai suomalaista luterilaisuutta.

Kussakin esittelemässäni aatesuuntauksessa voi nähdä hyvää: moderni kannustaa hyveisiin, postmoderni ottaa todesta ihmisen raadollisuuden, intersektionaalisuus vastustaa syrjintää.

Suuntauksia voi myös kritisoida: moderni sortuu optimismiin, postmoderni toivottomuuteen ja intersektionaalisuus helposti rakentamaan armotonta syyllisten ja uhrien järjestelmää. Tai kristillisesti: moderni kadottaa Pojan ristin, postmoderni Pyhän Hengen rakkauden ja intersektionaalisuus Isän hyvän kaikkivaltiuden.

Kristinusko ohjaa sankaruuden käsitettä palvelevaan rakkauteen ja uhrautumiseen. Kristillinen usko kyseenalaistaa sankaruuteen liittyvän suosion ja kunnian tavoitteena. Ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi. Hyvät teot on tarkoitus salata.

Tarvitseeko sankaruuteen pyrkiä?

Ihmisien ja jumalien aikajana osa 9 - Silkkitie avautuu

Blogisarjan yhdeksäs osa kattaa viimeiset vuosisadat ennen ajanlaskun alkua. Elämme antiikin aikaa ja Rooman valtakautta. Roomasta tuli ökyvauras, häikäilemätön ja sivistynyt. Roomalaiset olivat ylpeää ja hurskasta kansaa. Sotamenestys kultivoitti ekspansiohalut lähetystehtäväksi – roomalainen sivistys ja rauha barbaareille.

Rooman lisäksi huomiota saa Kiina, ajan toinen supervalta. Myös juutalaisten vaiheet ja kirjoitukset nousevat vahvasti esille, vaikka Vanha testamentti on jo liki kirjoitettu. Mitä kummaa? Nämä kolme - Rooman Eurooppa, juutalaisten Lähi-itä ja kaukainen Kiina kohtaavat.  

-196 Rosettan kivi eli Egyptin faaraon Ptolemaios V Epifaneen säädössteela kirjoitettiin Egyptissä. Kiven informaatioarvo ei ole kummoinen, sillä se käsittää mm. verohelpotuksia. Kivi on kuitenkin nykyään kuuluisa näyttelyesine British Museumissa, sillä se sisältää saman tekstin kreikaksi, egyptiksi ja hieroglyfiksi mahdollistaen näin muinaisen kielen kääntämisen.


-200–154 Han-dynastia hallitsee läntistä Kiinaa – ja itäistä verotettavien läänitysruhtinaiden myötä. Nämä tosin kahakoivat ja pyrkivät itsenäistymään. Myös vallanvaihdot aiheuttivat levottomuuksia, kunnes keisari Wei vakiinnutti vallan. Tässä auttoi läänitysruhtinaiden korvaaminen keisarin suvun prinsseillä – jotka tosin ajan mittaan itsenäistyivät ja liittoutuivat kapinaan imperiumia vastaan. Pohjoisessa dynastiaa kiusasi vahva esimongolialainen nomadikansa Xiongnut, joille han-kiinalaiset antoivat prinsessoja ja lahjuksia rauhaa vastaan.

Han-aikana vallitsi kansanuskonnollisuus rituaaleineen, esi-isineen, henkineen ja noitatohtoreineen. Tämän ja taolaisen antropologian mukaan ihmisellä on kaksi sielua, hun ja po eli jang ja jing, toinen henkinen ja taivaallinen, toinen ruumiillinen ja maahan maatuva. Ilmeisesti han-kiinalaiset uskoivat kuolemanjälkeiseen ruumiittomaan(?!) elämään taivaassa. Kuolemattomuutta haettiin taolaisittain elämän eliksiirejä juomalla, oikeilla ruokavalioilla tai seksitekniikoilla. Ajatus oli pitää elämänvoima, qi, ihmisessä, jolloin ”kuolemattomuussikiö” saattoi kasvaa pyhimykseksi. Kansantarinat todistivat kuolemattomista sankareista sekä jumalatar Lännen kuningataräidistä, joka tarjosi kilvoittelijoille ikuisen elämän persikoita.


200–100 Rooman verinen vuosisata: Puunilaissotien myötä hävityt alueet pohjois- ja luoteis-Italiassa voitettiin takaisin galleilta ja liguureilta. Rooma soti Makedoniaa vastaan vapauttaen kreikkalaiskaupungit tämän otteesta ja kasvattaen omaa valtaansa. Seleudikien Antiokhos III:sta vastaan Rooma sai mittavat sotasaaliit. Makedonian hallitsijaksi nousi -179 Filippos V:n poika Perseus, joka yritti voittaa roomalaiset – tuloksena murskatappio. Saaliit olivat mittavat. Orjia myytiin 150 000 henkeä. Vastarinnasta huolimatta Makedoniasta tehtiin Rooman provinssi. Via egnatia -tie kulki pian pohjois-Italiasta Thessalonikeen ja Byzantioniin saakka.

Sota kävi myös kreikkalaiskaupunkeja vastaan, ainakin kun kyse oli rahasta, kuten Korintin tapauksessa, jonka roomalaiset valloittivat ja ryöstivät -146. Vahvin saneli ehdot. Kun Pergamonin kuningas vielä lahjoitti Turkissa sijaitsevan valtakuntansa roomalaisille, oli Aigeianmeri heidän hallussaan. Aasiasta tuli provinssi, verotuksen tyyssija ja kultasuoni.

Hispaniassa kelttikapinat tukahdutettiin, kaivettiin kaivoksia hopean ja kullan takia sekä perustettiin siirtokuntia nykyisen Sevillan ja Córdoban pakeille. Myös Galliaa asutettiin, tosin hiljattain perustettu Pariisi pysyi kelttien kalastuskylänä. Lusitaanien kapina -150 oli kiperä. Väkivalta ratkaisi ongelman, hintana 50 000 kuollutta. Vapaustaistelijoiden johtaja Viriatusta pidetään sankarina Portugalissa. Orjakapinoita sikisi kurjuudessa. Niistä kasvoi jopa 20 000 sotilaan joukkoja, mutta ne kukistettiin.

Karthago nöyristeli rauhanehtojensa alla, mutta vaurastui maanviljelyksellä ja laajeni etelään. Roomalaiset julistivat 3. puunilaissodan jokseenkin perusteettomasti ja vaativat kaupungin tyhjentämistä. Lopputuloksena roomalaiset piirittivät Karthagoa kolme vuotta, tuhosivat kaupungin, tappoivat ja myivät väen orjiksi -146. Pohjois-Afrikasta roomalaiset kahmivat laajat Numidian maat Jugurthan sodassa vuosisadan lopulla.

Pohjoisessa olivat esitanskalaiset germaaniheimot teutonit ja kimbrit lähteneet Jyllannista etelään ja voittaneet tieltään kelttiläisiä ja roomalaisia joukkoja. Arausian taistelussa -105 yli sata tuhatta roomalaista kaatui ja valtakunta turvautui jopa ihmisuhreihin. Pelottavat berserkit uhmasivat jo itseään Roomaa, jolloin heitä vastaan asetettiin kyvykäs konsulikenraali Gaius Marius. Hän voitti teutonit Aquae sextiaen taistelussa -102 ja kimbrit Vercellaessa -101.

Roomalaiset ottivat auliisti uskonnollisia vaikutteita naapureiltaan. Kreikkalaisilla jumalilla oli roomalaiset vastineet, kuten sodanjumala Mars. Ihmishahmoisuutta roomalaiset eivät suosineet. Vähä-Aasiasta tuli äitijumalatar Kybelen kultti puunilaissodan jälkeen meteorikivenä. Kultti kasvatti kannatustaan ja täytti roomalaiseen pantheonin seksuaalisen hedelmällisyysjumalan aukon. Kulttiin kuului viiltelyä, sukupuolielinten uhraamista sekä härän veressä kylpemistä. Traagiasta ja Kreikasta tuli Dionysoksen kultti (myös Liber pater ja Bacchus) – mikä riehaantui vuonna -186 rikollisuuteen asti. Tämä kultti muistutti kristinuskoa tuonpuoleisuudellaan ja eräänlaisella ehtoollisellaan. Junolla oli etruskilaiset juuret. Hän oli rakkauden, avioliiton ja äitiyden jumalatar, jota etenkin naiset palvoivat, mutta myös sotaisa Rooman suojelijatar. Egyptin merkittävimmäksi jumalaksi kohonnut Isis oli roomalaisille vieras, mutta palasi karkotettunakin takaisin Rooman kaduille.

Gladiaattorinäytökset ilmaantuivat ja yleistyivät. Tulevat superhallitsijat järjestivät entistä suurempia näytäntöjä eksoottisine villipetoineen. Ajan rikkaat roomalaiset harrastivat kalankasvatusta ja kylpylöitä.


-200–87 Parthialaiset ponnistivat seleudikien ja persialaisten puristuksesta mahtavaksi valtioksi Iranissa ja Lähi-idässä. Taistelut kävivät kreikkalaisia ja sakoja vastaan. Parthialaiset valloittivat mm. Meedian ja Babylonian. Mithrirdates II sai niskalenkin vihollisistaan ja laajensi valtakuntaansa pohjoiseen skyyttien, länteen Armenian ja itään Baktrian kustannuksella. Valtakunta sijaitsi Rooman ja Kiinan välissä ja sai diplomaattiset yhteydet molempiin. Kiinan kauppa – Silkkitie – avautui -119. Parthialaiset olivat zarathustralaisia eli mazdalaisia.

Roomalaiset omaksuivat parthialaisilta Mithrakultin, josta kehkeytyi vuodesta -102 eteenpäin roomalaisten sotilaiden salaseura riitteineen ja tasohierarkioineen. Mithran kerrotaan syntyneen kivestä ja kenties tappaneen myyttisen ja paholaismaisen härän luolassa tehden näin elämästä hedelmällistä. Mithralaisuudessa on yhtymäkohtia kristinuskon kanssa: jumaluuden liittäminen aurinkoon, joulukuun 25. juhlapäivänä, eräänlainen ehtoollinen, Mithran paluu taivaaseen sekä hänen paluunsa odotus. Ensimmäisyyttä on kuitenkin vaikea todistaa, vielä vähemmän toisen kultin velallisuutta toiselle.


-198–63 Juutalaisen rauhaisa Ptolemaios-aika vaihtuu seleudikien ja Antiokhos IV Epifaneksen pakkohellenismiin. Juutalaisuus jopa kiellettiin ja temppelistä tuli epäjumalien palvontapaikka. Makkabialaisten suku eli hasmonialaiset ryhtyivät vastarintaan Juudas Makkabilaisen johdolla. He käyttivät seleudikien hajaannusta ja heikkoutta hyväkseen ja valloittivat itselleen Salomon aikaisen valtakunnan. Aikaa kuvaava 1. Makkabilaiskirja puhuttelee draamantajullaan sekä asetelmalla, jossa hallitusvalta sekä omat harhaanjohtajat uhmaavat pyhiä. 2. Makkabilaiskirja vahvistaa juutalaisten ja pakanallisten ja barbaarien kreikkalaisten vastakkaisuutta, juurruttaa marttyyriajatusta sekä opettaa ruumiillista ylösnousemusta.

Danielin kirjan nuorimmat osat valmistuvat makkabealaisriitojen aikaan, jolloin ne ovat VT:n nuorinta antia. Niissä mainitaan apokalyptinen ja messiaaninen Ihmisen Poika, jolle Jumala antaa koko maailman vallan. Täällä ovat myös arkkienkeli Mikael, enkelien väliset taistot sekä viimeistään maininta kuolemanjälkeisestä elämästä ruumiiden ylösnousemisena sekä ikuisena elämänä tai kauhuna.

Hasidilaisista erkaantuivat fariseukset, saddukeukset ja essealaiset. Fariseukset olivat lakihenkisiä ja kansansuosiota nauttivia juutalaisia, jotka vastustivat hellenismiä. Saddukeukset olivat aristokraatteja, tooraan pitäytyviä, hellenismiä suosivia sekä ylösnousemusajatuksen kieltäviä juutalaisia, jotka myötäilivät kiihkoilemisen sijaan, jotta eivät menettäisi asemiaan. Essealaiset, aikansa Lähetyshiippakunta, vetäytyi askeettiseen ja apokalyptiseen köyhyteen mm. Qumraniin. Täältä löydettiin kuuluisat Kuolleemeren kääröt eli Raamatun käsikirjoitukset. Yhteisössä väheksyttiin avioliittoa ja naisia, harrastettiin rituaalisia pesuja ja luettiin Raamattua 24/7.

Rooma lopetti juutalaisten valtapelin kenraali Pompeiuksen johdolla vuonna -63.

Septuaginta valmistuu. Käännöksen legendaarisella syntyhistorialla oli merkitystä etenkin kristityille. Kreikannos oli uskollinen käännös. Toisaalta kielijärjestelmän vaihdos vaikutti sisältöön. Esimerkiksi heprean ’nefes’, elämä, liha, sydän, kääntyi kreikaksi ’psykhe’, sielu, jossa maistuu kreikkalais-platoninen sielu-ruumis -vivahde. Jännittävä on Jesajan kirjan ”nuori nainen tulee raskaaksi” käännössana ’parthenos’, jossa on vahva konnotaatio neitsyeen.

Tänä aikana syntyivät Raamatun deuterokanoniset eli apokryfikirjat. Näitä on kristikansa pitänyt pyhänä, semi-pyhänä tai toisarvoisina. Vanhan testamentin sisältö ei ollut vielä täysin vakiintunut.

Sirakin kirja vastustaa hellenismiä, mutta esittää myös stoalaissävytteisiä ajatuksia, kuten Viisauden ja lain samaistaminen maailmanjärjen tavoin. Kirja on juutalainen Käytöksen kultainen kirja. Tobitin kirja on aikansa Kristityn vaellus, hurskas ja viihdyttävä matkakertomus. Enkelit (Rafael) ja demonit ovat keskeisiä. Näissä kirjoissa ei uskota kuolemanjälkeiseen elämään. Juditin kirja on jännityskertomus, missä rohkea ja kaunis Judit onnistuu pelastamaan juutalaiset assyrialaisten käsistä surmaamalla heidän kenraalinsa. Kirjan vahva sankaritar puhuttaa fiktiivisenäkin. Merkittävä on myös Danielin kirjan lisäyksistä löytyvä me too -uhri Susanna.

 

 

Apokryfikirjat ovat eläneet halki vuosisatojen kristillisessä taiteessa ja kulttuurissa – myös Suomessa, missä Aleksis Kiven Nummisuutarit perustuu Tobitin kirjaan. Kuvassa kulttuurimme ensimmäisen(!) naistaiteilijan Artemisia Gentileschin maalaus Juudit surmaa Holoferneen (1620), jonka hän maalasi tultuaan opettajansa raiskaamaksi.

Muina ajan juutalaisina teoksina Henokin ja Riemuvuosien kirjoissa langenneet enkelit opettavat pahuuksia ihmisille ja saavat jättiläislapsia maan naisten kanssa ennen vedenpaisumusta. Asasel (ei saatana) vangitaan pimeyteen. Henok mainitsee arkkienkelit Mikaelin, Gabrielin, Rafaelin ja Urielin, opettaa luonnontieteellisiä pöljyyksiä (esim. aurinko ja kuu ovat samankokoiset) sekä kuolemanjälkeistä vaivaa ja autuutta. Viisauden kirja eli Salomonin viisaus on juutalaisuuden ja keskiplatonismin synteesi: oikeamielisyys, Viisaus ja kuolemattomuus ovat yhtä. Kirjan mukaan sielu elää ennen ja jälkeen ruumiillista vaihettaan. Teksti on vaikuttanut etenkin Paavalin Roomalaiskirjeeseen sekä kristologiaan.


-200–60 Nabatealaiset nousivat merkittäväksi kuningaskunnaksi Arabiassa lyöttäen mm. omaa rahaansa. Heillä oli vahva armeija, joka pärjäsi hyvin kotikentällään eli autiomaassa. Kaupankäynti, etenkin Silkkitien avautuminen teki valtakunnasta, varsinkin pääkaupunki Petrasta rikkaan ja vilkkaan. Kuningaskunta joutui Rooman vallan liepeisiin Juudean kanssa. Nabatealaiset mainitaan makkabealaiskirjoissa lähinnä juutalaisten ystävinä.


-150–100 Hipparkhos Nikaialainen mullisti trigonometriaa ja tähtitaivaan kartoitusta. Hän saattoi keksiä sekstantin ja kellon edeltäjän, astrolabin, laitteen, jolla saattoi mitata vuorokauden ajan sekä taivaankappaleiden nousut ja laskut. Antikytheran kone on tältä ajalta. Mekaanisella laitteella saattoi katsoa kuun ja auringon, kenties myös muiden planeettojen sijainnin suhteessa toisiinsa ja eläinrataan 365 päiväisessä vuodessa.


-141–87 Maineikkaan keisari Wun hallinta-aika han-Kiinassa. Keisariuden alku oli vaatimaton: nuorukaisen sijaan maata hallitsi tämän äiti ja isoäiti. Wu:n kungfutselainen reformi taolaisen aatelishallinnon syrjäyttämiseksi epäonnistui. Vaimo ei synnyttänyt jälkeläistä. Mies hallitsi kuitenkin poliittiset kokonaisuudet ja sai poliittista ja militaristista jalansijaa. Jälkeläisen synnyttyä ja mummon kuoltua ovet avautuivat ekspansioille.

Ensiksi Wu liitti Kiinaan itsenäisen, etelä-Kiinassa ja pohjois-Vietnamissa hallitsevan Nam Vietin. Wu kumosi hyvittelypolitiikan sekä puolustustaktiikan Xiongnuteja vastaan. Taistelujen käännyttyä voitoiksi, han-kiinalaisille avautui pohjoinen Silkkitie keski-Aasiaan ja Baktriaan. Xiongnutit työnnettiin Gobin autiomaahan, Mongolian perukoille ja Siperiaan Venäjän Baikal-järvelle saakka näännyttävissä taistoissa. Koillisesta valloitettiin nykyisen Mantsurian ja Pohjois-Korean alue.

Silkkitie avautui idän ja lännen, Kiinan ja Parthian sekä Kiinan ja Intian välille pioneerimatkaaja Zhang Qianin matkojen myötä. Taustan tälle muodostavat Aleksanteri Suuren idän retket kaupunkeineen, linnoituksineen ja kauppareitteineen sekä länteen laajentunut Kiinan muuri, Kiinan valloitukset ja tiet länteen. Han-kiinalaiset saivat hallintaansa nykyisen Kiinan läntisen Kasgarin kaupungin sekä Gansun käytäväreitteineen v. -119. Kiinaa kiinnosti arokansojen hevoset, paimentolaisia ja baktrialaisia silkki – ylellisyystuote, statussymboli sekä aikansa oravannahka. Silkkitien kohtauspaikoista, kuten Syyrian Palmyrasta, kasvoi vauraita keitaita.

Wu suosi kungfutselaisuutta, mutta mukana oli myös aimo annos legalismia sekä juonteita shamanismista ja taikuudesta – mitä keisari myös vastusti noitavainoihin saakka. Keisari etsi kuolemattomuutta puoskarien pillereistä, uhrilahjoilla, vieraiden jumalien palvomisella tai temppeleillä. Wun aika muistetaan maineekkaasta historioitsijasta Sima Qianista, jonka keisari tosin kuohitsi liiasta puolueettomuudesta. Keisari muistetaan ankarasta hallinnostaan, monista vaimoistaan ja taiteiden suosimisestaan.

Keisarin neuvonantaja Dong Zhongshu opetti viittä kungfutselaista perushyvettä: veljellisyyttä, oikeamielisyyttä, perinnäistapojen kunnioitusta, tietäväisyyttä sekä luotettavuutta. Hän myös yhdisti yin-yang -opin sekä kosmiset voimavirtaukset (qi) kungfutselaisuuteen. Näin teki ajanlaskun taitteessa myös Yang Ziyun antaen samalla kungfutselaisuudelle alkemistisen, taolaisen ja apofaattisen säväyksen. Taivas, Tie oli korkein jumalallinen mysteeri.     


-200–0 Asokan kuoltua Intian valtaisa Maurya-valtakunta romahti ja kutistui. Luoteis-Intiassa hallitsi milloin intialais-kreikkalainen kuningaskunta, milloin sakat, kiinasta xiongnutien karkottama nomadiheimo yuezhitit tai parhialaiset. Keski-Intiassa Mauryan syrjäytti Satavahana-dynastia, joka laajeni Intian merkittävimmäksi. Magadhan hallinta siirtyi Mauryalta Shunga-dynastialle ja heiltä Kanva-dynastialle. Etelässä oli omia kuningaskuntia kahakoineen.

Buddhalaisuudessa vallitsi toistakymmentä koulukuntaa. Kullakin oli omia pyhiä tekstejään sekä yrityksiä säilyttää ortodoksinen traditio. Jako pohjoisen mahajanan ja idän thervadan välillä oli muodostumassa. Mahajanaa edelsi mm. Mahasamghika-koulukunta, jonka metafysiikassa Buddha ja bodhisattvat ovat jumalallisia, jopa kaikkivoipia. Koulukunnan käsitykset Buddhasta muistuttavat gnostilaisten Jeesusta: ruumiillinen ja historiallinen elämä myönnetään, mutta kärsimykset, nälkä ja muut tarpeet ovat näennäisiä. Jako luostarimunkkeihin tai harvoihin ja valittuihin bodhisattvoihin sekä maallikoihin tarkoitti myös sitä, että kansanuskonnollisuudessa jäi tilaa taikauskolle.

Buddhalaisuus vakiintui kansalaisuskonnoksi Sri Lankassa mm. saarella tuodun Buddhan hammasreliikin myötä. Tämän thervada-koulukunnan, myöhemmin hinajanan eli pienen vaunun, pyhä kirja Tripitaka kirjattiin palmunlehviin. Kirjan kuuluisin osa on Dhammapada. Mietelauseista koostuva kirja opettaa askeettista hyvettä, jota voisi luonnehtia yleismaailmalliseksi, jopa stoalais-platoniseksi. Kirja todistaa, ettei buddhalaisuus ole ollut ateistista, sillä sivuilla mainitaan jumalia sekä kiusaaja "mara". Teos esittää kuolemanjälkeisen elämän yllättävän suoraan tai "kristillisesti": taivas tai helvetti.

Hindulaisuus eli ja kehittyi hitaasti. Shivalaisuus, Shivan palvonta, sulautui vedalaisiin jumaliin. Tämä oli osa bramiinilaisuuden kriisiä, missä buddhalaisuus, sakat, jainalaisuus ja hellenismi uhkasivat tukahduttaa sen perinteet. Ratkaisu oli synkretismi, missä ajan hindulaiset kirjoitukset ohjasivat uudet ajatukset osaksi perinteistä vedalaisuutta. Myös jooga alkoi muodostua osaksi hindulaisuutta. Bhagavadgitasta voi löytää 3 joogan muotoa: karmajoogan eli kunkin kastikohtalon mukaisen toiminnan, hartaan ja Jumalaa (Krishnaa) rakastavan bhaktijoogan sekä jnanajoogan eli ihmisen perimmäisen olemuksen mietiskelyn.


-200–0 Maya-sivilisaatiot elävät Väli-Amerikassa viljellen maissia, kurpitsoita ja kaakaota sekä pyramidejaan rakentaen. El Miradorin La Dantan temppelipyramidi on yksi maailman suurimmista. Esikolumbiaanisen Amerikan kuuluisin muinaiskaupunki Teotihuacan alkoi urbanisoitua. Varhaisimmat Nazcan linjat Etelä-Amerikassa ovat tältä ajalta. Kyseessä on valtavat eläinhahmoiset maakuviot, joiden tarkoituksesta ei ole varmuutta.


-91–87 Liittolaissodat eli samnialaiskapinat syttyvät Rooman hallitsemassa Italiassa. Liittolaiset perustivat oman valtion, Italian, jolla oli esimerkiksi oma raha. Veriset sodat päättyivät, kun Rooma myönsi kapinallisille kansalaisoikeuksia. Venuksen palvoja ja elostelija sekä ”protocaesar” Sulla kunnostautui näissä sodissa valtaansa kasvattaen.


-89–79 Roomalaiset hyökkäävät Pontokseen ahneuksissaan, mutta saavat nenilleen maan häikäilemättömältä kuninkaalta Mithridates V:ltä. Tämä valmisteli sotaa supervaltaa vastaan, sillä hänellä oli propagandaoveluutta, uusi armeija ja tiedot Aasian provinssin vihasta miehittäjää kohtaan. Despootti tapatti idässä 80 000 roomalaista yhdessä surmayössä -88. Alueen roomalainen maaherra tapettiin juottamalla hänelle sulaa kultaa.

Roomassa valtataistelut Mariuksen ja Sullan välillä johtivat siihen, että Sulla marssitti armeijansa pääkaupunkiin. Sitten hän suuntasi joukkonsa Ateenaan, joka oli heittänyt roomalaisen ikeen yltään. Kaupunki vallattiin takaisin ja ryöstettiin, mutta ei sentään poltettu. Sulla löi kaksi Mithridateen armeijaa. Terroristi pääsi kuitenkin pälkähästä ja sai pitää henkensä lisäksi kuningaskuntansa. Sullan palattua Roomaan hänestä tuli diktaattori, joka surmasi vihollisensa ja kestitsi kaikkia, kunnes kyllästyi, luopui asemastaan ja kuoli.


-73–71 Spartacuksen elämäntarina on Hollywood-elokuva: palkkasoturista tuli orja, orjasta gladiaattori, gladiaattorista orjakapinan johtaja. Hänen sissijoukostaan kasvoi jopa 120 000 miehen armeija. Spartacuksella ilmeisesti oli ihanne vapaudesta ja tasa-arvosta, mikä jäi joukkion ryöstelyhimon jalkoihin. Merirosvot pettivät Spartacukselle antamansa lupauksen pakoaluksista. Marcus Crassus kukisti orjakapinan ja ristiinnaulitsi eloonjääneet. Hän oli kenraali ja poliitikko, josta oli tullut miljonääri Sullan vallan aikana.


-71–63 Rooman sota Pontoksen kuningaskuntaa ja Mithridatesta vastaan alkoi katastrofaalisesti. Sullan vasen käsi Lucullus kuitenkin voitti Mithridateen, joka pakeni naapurivaltioon Armeniaan. Lucullus seurasi perässä ja onnistui valloittamaan, ryöstämään ja tuhoamaan pienellä armeijallaan Armenian pääkaupungin Tigranokerran. Italiassa merirosvot ahdistelivat valtakuntaa. He polttivat Ostian sataman laivastoineen. Pompeiukselle myönnettiin suuri armeija kukistamaan rosvot. Tämä onnistui nopeasti ja kostotta. Pompeius oli Sullan suojatti sekä vaikutusvaltainen ja taitava nuori sotapäällikkö. Hän joutui toisinaan naurunalaiseksi, kuten silloin, kun hänen norsullaan ratsastava egonsa ei mahtunut triumfikulkueessaan Rooman portista. Idässä Armenian kuningas Tigranes nöyrtyi Pompeiuksen edessä. Tämä käänsi katseensa Syyriaan, valloitti Antiokian sekä lopetti seleudikien ajan Lähi-Idässä. Matka olisi vienyt Petraan, mutta Mithridates kuoli, jolloin Pompeius palasi Roomaan ottaen Pontoksesta Aleksanteri Suuren viitan matkamuistokseen.

Cicero oli Rooman ensimmäinen merkittävä ei-sotilaallinen henkilö. Hän oli mestaripuhuja, yleisoppinut poliitikko ja Rooman ruumiillistuma – mikä ei ole kohteliaisuus, sillä Roomassa vallanhimo ja takinkäännöt saivat usein niskalenkin oikeudenmukaisuudesta. Aikalaisilleen Cicero oli tunnettu puhetaidostaan, jälkipolville kreikkalais-roomalaisen sivistyksen välittäjähahmona. Cicero mestattiin jouduttuaan poliittiseen paitsioon. Toinen kuuluisuus on epikurolainen runoilija Lucretius, joka teoksessaan Maailmankaikkeudesta tahtoi pelastaa ihmiset jumalien pelosta. Ateisti mies ei ollut, sillä hän uskoi jumaliin, jotka eivät puutu ihmiselämään. Jumalat, kuten Venus ja Kybele toimivat hänelle symbolisesti.


78–60 Julius Caesar nousu Rooman valtaistuinpelissä. Mies oli keikari, joka kylvi rahaa ennätysveloiksi asti ja hoiti monia virkoja, jopa ylipapin pestiä. Hän oli myös sotasankari sekä loistava taktikko, joka osoitti sotapäällikön kykyjä Hispaniassa triumfin arvoisesti. Caesarin poliittinen vastustaja oli stoalainen ja lahjomaton Cato, tasavallan ja oikeudenmukaisuuden puolustaja. Pompeius, Caesar ja tämän velkoja maksanut Crassus tekivät liiton ja jakoivat vallan.


-59–52 Caesar valloittaa Ranskan, siis Gallian. Pariisikin vallattiin ja muutettiin Lutetiaksi, mutta tällöin kyseessä oli vain yksi kylä muiden joukossa. Galliassa harjoitettiin jo kauppaa: gallit antoivat roomalaisille orjia viiniä vastaan. Ensin Caesar löi kansainvaellusta tekevät helvetialaiset, sitten germaanit ajaen heidät Reinin taakse. Gallia oli vapaa, mutta epäyhtenäinen. Nyt sama vihollinen yhdisti. Caesaria vastusti pian 240 000 miehen liittouma. Caesar voitti belgit ja eteni Pohjanmerelle asti. Belgian, Hollannin ja Sveitsin historia sai näin roomalaisen kosketuksen. Samalla Crassus sai vallattua läntiset heimot. Gallia oli nyt rauhoitettu, kunnes Caesarin piti kukistaa veneettien ja germaanien kapinat. Hän kääntyi myös Britanniassa. Tämä oli sensaatio maan perifeerisyyden takia, vaikka voittoja tai saaliita saarelta ei herunut.

 













Gallia kävi taas levottomaksi. Ylimys Vercingetorix yhdisti kapinalliset. Sinnikäs ja rohkea Caesar piiritti gallit Alesian kaupunkiin. Taistelusta tuli tiukka. Gallit saivat jopa 200 000 miestä vahvistusta. Silti Caesar johdatti alivoimaisena joukkonsa voittoon, Vercingetorix antautui ja Gallia oli jälleen Rooman. Tämä oli vaatinut miljoona kuolonuhria ja miljoona orjaa, jopa 800 kaupunkia vallattiin ja 300 heimoa kukistettiin. Roomalaisille – ja jälkipolville – Caesarin armeijan kansanmurhia muistuttavat verityöt olivat isänmaallisuutta nostattavia jännitystarinoita Caesarin propagandan ansiosta. Heimot sotivat myös keskenään ja harjoittivat orjuutta. Gallit palvoivat kelttiläisiä ja kreikkalaisia jumalia sekä uskoivat kuoleman jälkeiseen elämään. Caesar kertoo jättiläispunosmiehistä (wicker man), joiden sisällä poltettiin ihmisuhreja.


-53–44 Crassus lähtee Parthiaan sotimaan saadakseen militaristista mainetta, tuloksena katastrofaalinen tappio. Parthialaiset hevosmiehet pysyivät etäällä roomalaisesta jalkaväestä ja näännyttivät heidät erämaahan nuolisateessa. Rooma ja tasavalta ajautui anarkiaan, kun poliittinen peli lipsui laillisuudesta katutaisteluiksi. Pompeius pelasti tilanteen, mutta pian Caesarin ja Caton valtaistuinpeli jakoi kansan kahtia. Sota uhkasi. Pompeius jahkaili ja taipui Caesaria vastaan. Tämä sai kuitenkin lahjottua puolelleen kansantribuuni Curion. Caesar ylitti Rubikonin, aloitti nelivuotisen sisällissodan ja päätti Rooman tasavallan.

Italiassa hänet otettiin ystävänä vastaan, Roomassa oltiin nyreitä. Pompeiuksen ja Ceasarin armeijat ottivat yhteen useasti. Farsaloksessa Caesar voitti ratkaisevasti -48. Huomio vei Pontokseen, missä Caesar voitti Mithridateksen pojan Farnakes II armeijan Zelan taistelussa. Egyptissä Pompeius murhattiin ja Caesar hyppäsi sänkyyn Kleopatran kanssa. Kleopatra oli Egyptin kuningatar ja Isiksen inkarnaatio. Hän sai lapsen Caesarin kanssa. Caesarin valta ja kärsimättömyys teki pesäeroa Rooman perinteisiin: hänestä tuli diktaattori, jumalallinen Julius. Hän oli kansan suosikki, joka vietti 4 triumfia Gallian, Egyptin, Pontoksen ja Afrikan voittojen kunniaksi. Vuonna -44 Caesarin läheinen Brutus ja 60 muuta senaattoria murhasivat hänet ja julistivat pelokkaalle kaupungille tasavallan pelastuneen. Rooman yli syöksynyt komeetta kruunasi Caesarin Rooman ainoaksi inhimilliseksi jumalaksi sitten Romuluksen. Brutusta on pidetty Juudaksesta seuraavana. Ranskan vallankumoukselliset tosin ylistivät hänen tasavaltaisuuttaan.


-88–0 Kreikka eli roomalaisessa paitsiossa eikä filosofia kukoistanut mm. sen takia, että Sulla tuhosi akatemian ja pölli Aristoteleen teokset. Platonismi kehittyi keskiplatonismiksi, systeemiksi, joka yhdisti Aristoteleen logiikkaa, stoalaista etiikkaa ja uuspythagoralaista metafysiikkaa Platonin ajatuksiin. Nyt platonistit yhdistivät Platonin Hyvän idean ja demiurgin korkeimmaksi Jumalaksi, jonka mielessä ideat ovat. Platonin jumalallistumisen ajatus korostui. Yleisnero Poseidoniuksen ajattelussa universumi koostui katoamattomasta jumaluudesta ja tyhjyyteen katoavasta materiasta, jota kosminen sympatia pitää koossa. Ihminen on "mikrokosmos", välittäjä henkisen ja aineellisen välillä. Keskiplatonismi vaikutti paljon uusplatonismiin ja kristittyihin kirkkoisiin.


-87–0 Läntisen han-dynastian aika Kiinassa jatkuu useilla vähemmän merkittävillä ja lyhytaikaisilla keisareilla sekä hovin valtapyrinnöillä. Ajan mahtihahmona toimi nainen, pitkäikäinen keisarinna Wang Zhengjun. Ajanlaskun alussa dynastia kärsi keisarien lapsettomuudesta. Esimerkiksi keisari Cheng ei saanut perillistä useampienkaan vaimojensa kanssa ja kuoli lemmenrohdon yliannostukseen – tosin kaksi hänen lastansa tapettiin vauvoina. Tällöin valtaan nousi Wang-klaanin Wang Mang. Tästä alkoi lyhyt välikausi läntisen ja itäisen han-dynastian välillä.

Ajan Kiina oli edelleen aikansa vahvin valtakunta Rooman kanssa. Henkseleitä sopi paukutella esimerkiksi dzonkki purjealuksista, peräsimen keksimisestä, hamppupaperista sekä negatiivisista luvuista. Astrologia oli maakeskeistä, mutta kehittynyttä. Kiinalaiset tallensivat esimerkiksi Halleyn komeetan ilmestymisen, päättelivät planeettojen pyöreyden, tajusivat planeettojen ja kuun heijastavan auringon valoa sekä syyn kuun- ja auringonpimennyksille.


-44–31 Vallantavoittelijat, nuori Caesarin adoptiopoika Octavianus sekä Caesarin maineikas sotapäällikkö Antonius jakavat valtakunnan hallinnan länteen ja itään. Aiemmin Octavianus oli yhdessä senaatin kanssa taistellut Antoniusta vastaan Mutinan sodassa. Vaikutusvaltainen konsuli Lepidus sai Afrikan, mutta hänet syrjäytettiin pian. Salaliittolaisten johtajat Cassius ja Brutus Decimus kaatuivat Filippoissa -42. Idässä Rooman rajoja uhmasivat parthialaiset. Antonius ei onnistunut sotimaan heitä vastaan paljonkaan Crassusta paremmin.

Pompeiuksen poika ja sotilaallista menestystä saavuttanut Sextus Pompeius hävisi linnoittamassaan Sisiliassa Octavianuksen ykköskenraalia Agrippaa vastaan ja kuoli pakomatkallaan. Tätä ennen hän oli saanut Italian kärsimään estämällä viljakuljetuksia. Antonius liittoutui Kleopatran kanssa jumaluusleikkeineen – Antonius oli Dionysos, Kleopatra Afrodite. Roomalaiset eivät katsoneet lemmentouhuja isänmaallisesti. Antonius huumaantui lisää, nimesi Kleopatran ja hänen lapsensa Auringoksi ja Kuuksi ja julisti Aleksandriassa vuonna -34 perheensä jumalallisiksi hallitsijoiksi, idän ja lännen yhdistäjiksi. Hän sai 300 senaattorin tuen, mutta Octavianus pelasi propagandapelin paremmin. Hän julisti ja voitti helpon sodan Balkanin illyrialaisia vastaan. Sitten hän päihitti Antoniuksen ja Kleopatran Aktionin meritaistelussa -31. Aleksandrian piirityksen myötä molemmat päätyivät itsemurhaan.

Viehätysvoimastaan tunnettu Kleopatra muistuttaa nykyajan kuninkaallisia skandaaliotsikkoineen. Nainen oli Egyptin kuningatar, mutta helleeni, jonka lumous perustui pitkälti laajaan sivistykseen. Nainen hallitsi Egyptiä 22 vuotta. Hänestä on tehty 40 elokuvaa. Kleopatroja oli kuusi ennen häntä. Kleopatran tytär Kleopatra Selene oli Afrikan Mauritanian kuningatar. Tässä blogisarjassa on esitelty monia vaikutusvaltaisia miehiä, mutta naisista vain ohimennen farao Hatsephut.


-63–0 Juutalaisten aika Rooman ja Herodeksen hallitsijasuvun vallan alla. Antipater ja hänen poikansa Herodes olivat taitavia diplomaatteja, jotka osasivat myötäillä roomalaisia. Parthialaisten hyökätessä Juudeaan, Herodes sai puhuttua itsensä alueen kuninkaaksi. Hasmonilaisten valta murhattiin historiaan.

Herodeksen aika tarkoitti juutalaisille turvallisuutta sekä vieraan vallan iestä. Herodes tunnetaan suureellisista rakennushankkeistaan, kuten Jerusalemin temppelin jälleenrakennuksesta. Muuten meno oli kreikkalais-roomalainen eli pakanallinen. Vanha ja vainoharhainen hallitsija tapatti jopa omia lapsiaan. Kuvaan sopinee myös Matteuksen evankeliumin Herodeksen määräämä Betlehemin lastenmurha. Herodes Suuri kuoli -4. Valta jakaantui kolmelle hallitsijalle, kuten Herodes Antipakselle. Roomalaiset tukahduttivat vallanvaihdon levottomuudet ristiinnaulitsemisilla.


-30–0 Octavianuksesta tuli keisari Augustus. Alkoi Rooman kulta-aika, Pax Romana. Armeija ja kahakat ulkoistettiin kauas valtakunnan rajoille – kuten Hispaniaan, missä viimeiset kelttipesäkkeet muserrettiin – Augustuksen pretoriaanien suojellessa Roomaa ja keisaria. Roomaan nousi lukuisia temppeleitä ja marmoria lahdattiin kaupunkiin. Julkiset kylpylät yleistyivät. Ne toimivat sosiaalisina kohtaamispaikkoina, virkistyskeskuksina, kuntosaleina ja kirjastoina. Keskuslämmitys kuului ylellisyyteen. Keisari esiintyi uskonnollisena ja moraalisena traditionalistina. Augustuksen seuraajaehdokkaat kuolivat, mutta synkkämielisestä ja taitavasta sotapäälliköstä Tiberiuksesta, Augustuksen ottopojasta, tuli hänen ykkösehdokkaansa.

Terentius Varron, Horatiuksen, Vergiliuksen ja Ovidiuksen myötä syntyi klassinen roomalainen ja latinankielinen kirjallisuus. Vergilius ennustaa Paimenlauluissaan syntyvästä maailmanpelastajalapsesta, jonka kristityt tulkitsivat Kristukseksi. Aeneis on Rooman kansalliseepos, roomalaisten Odysseia ja Ilias, jonka nimikkosankarin tehtävä on löytää uusi Troija ja luvattu maa – Rooman valtakunta. Matkalla syntyy syy puunilaissodille, sillä pyhä tehtävä velvoittaa sankaria hylkäämään Karthagon prinsessan Didon. Runoelma päättyy kadotetun rakkauden vaalimiseen: ”omnia vincit amor”. Ovidiuksen parisuhteen kiemuroihin ja seksin iloihin, kuten syrjähyppyihin keskittyvä Rakastamisen taito ei ollut Augustuksen suosiossa.

Augustuksen Egyptin valtaus teki Roomasta superrikkaan. Hän lähetti tutkimusmatkailijoita ja diplomaatteja Aksumin ja Saban valtakuntiin Afrikassa sekä kauppiaita Intiaan vaihtamaan kultaa ja viiniä mausteisiin, norsunluuhun ja muuhun ylellisyyksiin. Rauha Parthian kanssa tarkoitti sitä, että Roomaan alkoi ilmestyä kiinalaista silkkiä varakkaiden naisten iloksi ja puritaanisten stoalaisten kauhuksi. Saksan vanhimmat kaupungit, kuten Köln ja Bonn syntyivät Augustuksen aikana.

-7 Kreikkalainen historioitsija ja maantieteilijä Strabon julkaisee Geografikan. Strabonin maailmankartassa on tuttuja ja yllättäviä elementtejä: Maailma on valtaisa saari. Se koostuu 3 maanosasta. Afrikan nimi on Libya. Irlanti on pohjoisinta Eurooppaa. Kaspianmeri yhdistyy pohjoiseen valtamereen. Kiina tunnetaan nimellä "Seres". Sri Lanka löytyy kummallisen Intian alta, mutta Madagaskarista ei ole tietoa, ei liioin Amerikasta, Australiasta tai Islannista. Strabonilta juontunee ensimmäinen kirjallinen maininta gooteista.   

Käsitellyn vuosisadan tapahtumat ovat monelle tuttuja koulun historian tunneilta. Tunnemmekin Caesarin ja Augustuksen paremmin kuin vaikkapa Konstantinopolin keisarit tai keskiajan Euroopan hallitsijat. Keski-, Länsi-, ja Pohjois-Eurooppa siirtyivät hitaasti historialliseen aikaan. Traagista kehityksessä oli se, että monet heimot ja kokonaiset kansat käväisivät historiassa vain kääntymässä ja kuolemassa hävitessään roomalaisille. Historiankirjoitus on voittajien historiaa. Caesarin ja Augustuksen myötä Euroopan historiaa ei kirjattu niinkään musteella ja kynällä, vaan verellä ja miekalla.   

Syntiä syvempi - keskustelu homoseksuaalisuudesta, normatiivisuudesta ja piispojen avioliittoesityksestä

Nude Girl (1909) Gwen John

”Sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas.”

Erasmus Rotterdamilainen, Adagia


“Every way you look, every way you turn
The future fights the past, the books begin to burn
I'll walk you through the apocalypse
Where me and you could coexist
Every way you look, every way you turn
The future fights the past, the books begin to burn
Words wage war, meanings being missed
I'll walk you through the apocalypse”

Manic Street Preachers, Orwellian

"Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänetupotettaisiin meren syvyyteen.”

Matteuksen evankeliumi 18:6

Prologi

IHMETTELIJÄ

Veljeni herjasi eroavansa kirkosta, jos piispainkokouksen avioliittoehdotus hyväksytään. Mistä tässä on kyse?

TEOLOGI

Mikäli ehdotus[1] menisi läpi kirkolliskokouksessa, kirkolla olisi kaksi rinnakkaista avioliittoa: miehen ja naisen sekä kahden henkilön välinen. Tällöin kaksi miestä tai kaksi naista voisivat mennä kirkossa keskenään naimisiin.

IHMETTELIJÄ

Kas kun juuri seksuaalieettiset kysymykset kuohuttavat kirkkoja.

TEOLOGI

Kirkko parka on tuskin selvinnyt ensimmäisestä seksuaalisesta vallankumouksesta, kun nyt marssitaan jo toisen puolesta.

IHMETTELIJÄ

Ennen oli kai helpompaa, kun homoseksuaalisuutta pidettiin syntinä, sairautena ja rikoksena.

TEOLOGI

Ilmiö oli pitkään perifeerinen ja piilevä. Kriminalisointi ja diagnosointi tapahtui, kun sille löytyi nimi – homoseksuaalisuus – 1800-luvun lopulla. Piispat tuomitsivat homoseksuaalisen käytöksen jyrkästi kannanotossaan Ajankohtainen asia (1966) ja lievemmin puheenvuorossaan Kasvamaan yhdessä (1984).[2]

IHMETTELIJÄ

Homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi kumottiin (1971) ja poistettiin tautiluokituksesta (1981), mikä mahdollisti lain rekisteröidyistä parisuhteista (2002) sekä samaa sukupuolta olevien avioliitot (2017) – kaikki läpimurrot kristittyjen vastustuksesta huolimatta. Mitkä lie kertoimet tämän muutoksen kariutumiselle?

TEOLOGI

Tai sille, että tämä taisto jää viimeiseksi? Yleinen asenneilmasto homoseksuaalisuutta kohtaan on muuttunut näkyvämmäksi ja hyväksyttävämmäksi – myös kirkossa. Osa seurakunnista on avannut tilojaan samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiin. Siten sama pari saa eri palvelua eri paikoista.

IHMETTELIJÄ

Nythän myös valtakunnansyyttäjä syytti kansanedustaja Päivi Räsästä ja Lähetyshiippakunnan piispaa Juhana Pohjolaa kiihotuksesta kansanryhmää vastaan heidän homovastaisten mielipiteidensä takia.[3]

TEOLOGI

Tänään saatetaan homoseksuaalisuuden vastustaminen kriminalisoida, diagnosoida homofobiaksi ja julistaa synniksi.

IHMETTELIJÄ

Pitäisikö homoseksuaalien päästä kirkossa naimisiin?

TEOLOGI

Tämä mahdollisuus heillä jo on – kunhan rippikoulut on käyty. Papit kun eivät kysele seksuaalista suuntautumista. Tämä onnistunee myös translain muutoksen (2023) myötä, mikäli toinen puolisoista ilmoittaa itsensä eri sukupuoleksi.

IHMETTELIJÄ

Ymmärsit varmaan kysymykseni.

TEOLOGI

Ennen vastaamista on hyvä kysyä, mikä avioliitto on. Miten avioliitto eroaa parisuhteesta, kun molempiin kuuluu kaksi ihmistä sekä heidän välisensä suostumus, rakkaus, kiintymys ja seksuaalinen kanssakäyminen, usein perhekin?

IHMETTELIJÄ

Avioliitto lisää parisuhteeseen vihkimisen, vahvemman sitoutumisen esimerkiksi avioeron harkinta-ajan myötä sekä juridisia seurauksia perintöasioissa.

TEOLOGI

Luterilainen avioliitto korostaa avioliiton elinikäisyyttä sekä vihkimiseen ja avioelämään liittyvää siunausta ja hengellistä ulottuvuutta.

IHMETTELIJÄ

Pohdimme siis edellyttääkö luterilainen avioliitto vastakkaisia sukupuolia.

TEOLOGI

Jumalan sanasta sopii tutkia, sillä Raamattu on luterilaisen kirkon ylin normi, johon muut normatiiviset lähteet, kuten Tunnustuskirjat, nojaavat. Tuota täytyy tutkia uskon ja rukouksen, miksi ei myös tieteen keinoin kirkon tradition jatkumossa. Ensin täytyy selvittää, onko homoseksuaalisuuden harjoittaminen syntiä.

IHMETTELIJÄ

Mitä sanoisit Vanhasta testamentista?

 

I

TEOLOGI

Vanha testamentti on auktoritatiivista Jumalan sanaa. Toisaalta vanha liitto ei ole enää voimassa. Kirjoituksissa on rosoisuutta, sisäistä kehitystä – jopa ristiriitoja. Silti kyseessä on koherentti kuvaus Jumalan ja Israelin pelastushistorian ja uhrikulttien kautta toteutuvasta liittosuhteesta.

IHMETTELIJÄ

Mikä on aiheemme kannalta merkityksellistä?

TEOLOGI

Jumala luo maailman sekä ihmisen, miehen ja naisen, kuvakseen. Luomistyön hyvyys näkyy ihmisen ruumiillisuudessa, sukupuolisuudessa ja seksuaalisuudessa. Näistä muodostuu avioliitto: Ja mies sanoi: ”Tämä se on! Tämä on luu minun luustani ja liha minun lihastani. Naiseksi häntä sanottakoon, miehestä hänet on otettu.” Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi. Ja he olivat molemmat alasti, mies ja hänen vaimonsa, eivätkä he tunteneet häpeää.[4]

IHMETTELIJÄ

Kenties homoseksuaalisuus on myös luomistyön hyvyyttä.

TEOLOGI

Homoseksuaalisuutta pidetään joko synnynnäisenä, ihmisen omana valintana tai ympäristön vaikutuksesta puhkeavana – esimerkiksi oman sukupuolen aikuisen samaistumismallin puuttumisen takia. Luomiseen liittyy ajatus ihmisen sisimmästä, kenties seksuaalisesta ja synnynnäisestä identiteetistä.

IHMETTELIJÄ

Löytyykö Vanhasta testamentista tukea homoseksuaalien avioliitoille?

TEOLOGI

Hmm...kyse on siitä, missä määrin he voivat toteuttaa avioliiton perinteisiä tarkoituksia. Keskinäinen kumppanuus vaikuttaa helpoimmalta perustella, kenties seksuaalisuuden jakaminenkin, mutta lapsia he eivät voi kahdestaan saada.

IHMETTELIJÄ

Lapset eivät kuitenkaan ole avioliiton edellytys. Nykyään on ehkäisyvälineitä, jotka mahdollistavat seksin ja lapsen synnyttämisen erottamisen. Yksinhuoltajuus on yleistynyt. Eikö avioliiton merkitys ymmärretä yhteisöllisyyden sijaan kahden ihmisen väliseen sopimukseen sekä parisuhteen laatuun?

TEOLOGI

Lapsen saamisen kehällistäminen on myös ongelmallista, sikäli kun samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeutta pidetään tärkeänä.

IHMETTELIJÄ

Kuvataanko kirjoituksissa homoseksuaalisia suhteita?

TEOLOGI

Isät naittivat tyttärensä miehille. Laulujen laulu kuvaa miehen ja naisen välistä rakkautta ja seksuaalista halua. Tätä käytetään vertauskuvana Jumalan ja hänen kansansa, välisestä suhteesta. Daavidin ja Jonatanin ystävyyttä on pidetty homoeroottisena, mutta kirjoitukset eivät kuvaile tällaista suhdetta.

IHMETTELIJÄ

Entä homoseksuaalisuuden vastustamista?

TEOLOGI

3. Mooseksen kirjassa lukee: Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko. Seurauksena tästä on saastuminen sekä karkotus tai kuolemantuomio. Pyhyyslaki kieltää myös insestin, pettämisen sekä eläimiin sekaantumisen. Lain kautta israelilaiset erottautuivat pakanakansoista.[5]

IHMETTELIJÄ

Eivätkö tällaiset saatanalliset säkeet saastuta koko Raamatun uskottavuuden?

TEOLOGI

Käsky onkin tapana sivuuttaa tai selittää siten, ettei se kiellä vapaaehtoista ja rakastavaa ihmissuhdetta, vaan alistamisen, häpäisemisen tai kulttiprostituution. Tämä on väistelyä. Jumala kieltää miesten välisen makaamisen, mitä ilmeisimmin anaaliseksin, selittelemättä ja poikkeuksitta. Tuomio koski teon molempia osapuolia.

IHMETTELIJÄ

Äkkiseltään huonompikin selitys vaikuttaa paremmalta vaihtoehdolta kuin inkvisitio.

TEOLOGI

Käskyn voi myös suhteellistaa kulttuurikulttuurisidonnaiseksi, jolloin pahennuksen syy ei ole kaikkialla pätevän lain rikkominen, vaan osa patriarkaalista kulttuuria, missä mies häpäisi kunniansa toimiessaan naismaisesti, vastaanottavana osapuolena seksissä.

IHMETTELIJÄ

Eipä tuollaista sukupuoliroolia tänään tunnetakaan.

TEOLOGI

Kulttuurisidonnaisuus ei välttämättä kumoa käskyn yleistä sitovuutta. Raamattua pitää aina tulkita, mutta käskyjen kumoamisessa pitäisi pysyä johdonmukaisena sekä pitäytyä kristillisessä uskossa.

IHMETTELIJÄ

Tulisiko homoseksuaalisiin tekoihin syyllistyvät siis surmata?

TEOLOGI

Sodomakertomus on narratiivinen vastine Mooseksen pyhyyslaille. Aabrahamin veljenpoika Loot saa taivaallisia vieraita. Sodoman miehet rynnivät hänen talolleen ja vaativat saada maata muukalaisten kanssa. Loot tarjoaa tyttäriään väkijoukolle, mistä väkivalta vain yltyy. Enkelit sokaisevat hyökkääjien silmät ja pelastavat Lootin perheen kaupungista ennen kuin Jumala tuhoaa sen. Lootin tyttäret juottavat isänsä humalaan ja makaavat hänen kanssaan saadakseen jälkeläisiä.[6]

IHMETTELIJÄ

Tuollainen joukkoraiskausyritys on täysin vieras kuva nykyajan käsityksille homoseksuaalisuudesta.

TEOLOGI

Yhden tulkinnan mukaan kertomuksessa ei ole mitään seksuaalista, sillä alkukielen sana ”maata” tarkoittaa myös ”tuntea”. Miehet osoittivat vieraanvaraisuuden puutetta vaatiessaan saada kuulustella muukalaisia. Raamatussa kuitenkin viitataan Sodoman siveettömyyteen.[7] Lootin tarjous viitannee siihen, että vieraiden makaaminen nähtiin pahempana tekona kuin Lootin tyttärien raiskaaminen – kuten Tuomarien kirjan rinnakkaiskertomuksessa.[8]

IHMETTELIJÄ

Silti tuo on karikatyyri… jolloin Vanha testamentti ei käsittele tasa-arvoisista ja rakastavista homoseksuaalisia suhteita. Eikä Mooseksen laki näemmä kiellä muunlaista miesten välisestä seksuaalista kanssakäymistä, saati naisten välistä.

TEOLOGI

Mikäli näin olisi, näiden suhteiden hyväksyttävyys tulisi ratkaista muilla kriteereillä. Karikatyyrit ja vaikeneminen ovat ongelmallisia, mikäli sekä Raamattu ja inklusiivisuus nähdään normatiivisina ja pyhinä. Voiko kirja olla samanaikaisesti syrjivä ja pyhä?

IHMETTELIJÄ

Entä Uusi testamentti?

II

TEOLOGI

Jumalan ja Israelin välinen liitto avautuu universaaliksi: ihminen pelastuu osana seurakuntaa uskomalla Jeesukseen Herrana, hänen sovituskuolemaansa syntien anteeksiantona sekä ylösnousemukseen tienä ikuiseen elämään. Kaste ja ehtoollinen välittävät pelastuksen, Jumalan lapseuden sekä Pyhän Hengen.

IHMETTELIJÄ

Kas kun taas puhut pelastuksesta.

TEOLOGI

Kysymys homoseksuaalisuudesta tulee asettaa luomisen, lankeemuksen, lunastuksen ja pyhityksen kontekstiin. Kysymys Mooseksen laista on myös keskeinen, joskin kompleksinen. Selvää on, ettei pakana…

IHMETTELIJÄ

Ovatko kristityt pyöveleitä?

TEOLOGI

Kerran lainopettajat tuovat Jeesuksen eteen aviorikoksesta kiinnijääneen naisen. He kysyvät, mitä naiselle pitäisi tehdä. Tilanne on vaikea, sillä näyttää siltä, että Jeesus joutuu tinkimään joko lain tiukkuudesta tai Jumalan armosta. Jeesus sanoo: se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Jeesus armahtaa naisen.[9]

IHMETTELIJÄ

Voiko kohtausta soveltaa homoseksuaalisuuteen?

TEOLOGI

Homoseksuaalien avioliittojen kannattajat saattavat puolustaa kantaansa asetelmalla marginalisoiduista ihmisistä, joita Jeesus puolustaa ja lainopettajat tuomitsevat. Jeesus kuitenkin sanoo naiselle: Mene, äläkä tee enää syntiä.

IHMETTELIJÄ

Eikö uusi liitto ole kuitenkin armollisempi kuin vanha?

TEOLOGI

Jeesus tulkitsee juutalaista lakia Moosesta tai profeettoja tiukemmin: Jos ennen siveettömästä teosta on saanut kuolemanrangaistuksen, nyt pelkästä siveettömästä ajatuksesta ja katseesta saa helvetin tuomion. Jeesus kehottaa repäisemään silmän pois, jos se viettelee syntiin.[10]

IHMETTELIJÄ

Mitä sanotaan avioliitosta?

TEOLOGI

Jeesus tuomitsee avioerot paratiisikuvaukseen vetoamalla[11], samoin Paavali, joka kirjoittaa: haureuden välttämiseksi tulee kunkin mielen elää oman vaimonsa ja kunkin naisen oman miehensä kanssa.[12] Kristillinen rakkaus ja patriarkaaliset ihanteet heijastuvat huoneentauluissa.[13] Miehen ja naisen suhde vertautuu Kristukseen ja seurakuntaan: mies on vaimonsa pää, kuten Kristus seurakunnan, jota hän rakastaa.[14]

IHMETTELIJÄ

Entä homoseksuaalisuudesta?

TEOLOGI

Paavalin Roomalaiskirjeessä samaa sukupuolta olevien seksuaalinen kanssakäyminen kuvataan jumalattomuutena ja häpeällisenä himona, mihin Jumalan viha kohdistuu. Miehet ja naiset ovat tässä luopuneet luonnollisesta sukupuoliyhteydestä ja vaihtaneet sen luonnottomaan.[15]

IHMETTELIJÄ

Kenties Paavalin tarkoitus oli kieltää pederastia ja vastaavat alistussuhteet.

TEOLOGI

Paavalin ajan kreikkalais-roomalaisessa maailmassa homoeroottinen rakkaus oli kuitenkin tunnettua. Teksti puhuu miehistä, ei lapsista tai nuorista. Tuskinpa naisten välinen seksi oli liioin pelkkää alistamista.

IHMETTELIJÄ

Tarkoittaako luonnollisuus sitä, että Jumala luo ihmiset heteroiksi?

TEOLOGI

Paavalin ajattelun taustalla on luomiskertomus, Mooseksen laki sekä apokryfinen Viisauden kirja[16]. Luonnollisuus yhdistyy yhdeksi lihaksi tulemiseen. Onnistuuko tämä kahdelta mieheltä tai naiselta? Voiko avioliittoa olla ilman tuota? Paavalin mukaan porttolassa käynti tarkoitti myös yhdeksi lihaksi tulemista.[17]

IHMETTELIJÄ

Mutta voiko Paavalin mielestä suuntautumistaan vaihtaa?

TEOLOGI

Kiistely seksuaalinen suuntautumisemme synnynnäisyydestä, on sikäli tarpeetonta, että Paavalin mukaan ihminen syntyy syntisenä ja tahdostaan sidottuna. Roomalaiskirje kuvaa langenneisuutta, johon Jumala on hylännyt koko ihmiskunnan. Ratkaisu synnin ongelmaan on uusi elämä Jeesuksessa ja Pyhässä Hengessä.

IHMETTELIJÄ

Eli ihminen on syntyessään yhtäaikaisesti hyvä ja paha?

TEOLOGI

Luotuna täysin hyvä, langenneena täysin paha. Jäikö ihmiseen jokin vapaa ja synnitön kaistale – puhdas luonto, Jumalan kuva, jumalallinen kipinä tai perimmäinen identiteetti – lankeemuksen jäljiltä? Paavalin mukaan ei, sillä silloin tätä ei tarvitsisi pelastaa, eikä kunnia pelastuksesta kuuluisi yksin Jumalalle. Perisyntioppi vastaa käsitystä pelastuksesta yksin armosta.

IHMETTELIJÄ

Kas kun me tahdostamme sidotut ihmiset kuitenkin ihastumme ja rakastamme olimmepa Jumalaan uskovia, vierasuskoisia tai ateisteja, heteroseksuaaleja tai homoja. Mietitkö koskaan, jos taivaassa ei olekaan Jumalaa, joka vihastuu tekemästämme tai tekemättä jättämistämme – ei helvettiä, ei ikuista taivasta, vain tämä elämä?

TEOLOGI

Pariisin olympialaisten avajaisia voi peilata Roomalaiskirjeen valossa.

IHMETTELIJÄ

Kukin oman linssinsä läpi – tai Putinin trollien.

TEOLOGI

Siinä näimme viininjumala Dionysoksen bakkanaalin paratiisina, missä jumalat häpeävät kaikkia vaatteita – sekä drag queen -tulkinnan Leonardo da Vincin Jeesuksen viimeisestä ehtoollisesta. Eräät samaistuvat 2. Makkabilaiskirjan sankareihin. He vastustivat Dionysoskulttia, mihin hallitsija määräsi hurskaat osallistumaan.[18]

IHMETTELIJÄ

Kas, siteeraat Nietzscheä! Hän vihasi kristinuskoa, mutta päämäärä kuulostaa samalta: ilo, kohoaminen, yli-ihmisyys. Tosin Zarathustra ei julista taivasta, vaan saman ikuista paluuta, kosmodikeaa, missä taistelu lohikäärmettä vastaan on ikuista. Josko myös homojen vastustajat tarvitsevat heitä identiteettinsä, heimorajojen, taistelun – oikeassa olemisensa ja hurskautensa takia? Eikö da Vinci muuten ollut homoseksuaali?

TEOLOGI

Leonardo da Vinci oli kristitty.

IHMETTELIJÄ

Voiko olla yhtäaikaisesti molempia? Entä onko oikeusturvavakuutuksesi kunnossa?

TEOLOGI

Paavalin mukaan vääryydentekijät eivät peri Jumalan valtakuntaa. Heiksi nimitetään myös miesten kanssa makaavat miehet – aktiivinen ja vastaanottava ”pehmeä” osapuoli.[19] 1. Timoteuskirjeessä on vastaava maininta taustanaan kuudes käsky: älä tee huorin.”[20]

IHMETTELIJÄ

Syntejäkö ei nyt saakaan anteeksi? Rajaatko kristinuskon erilleen niistäkin homoseksuaaleista, jotka taistelevat suuntautumistaan vastaan?

TEOLOGI

Paavalin mukaan kuoleminen synnille ja uusi elämä Kristuksessa ovat ratkaisu myös seksuaalisten syntien ongelmaan. Tosin korinttilaiset näyttävät olleen yhtä aikaa syntisiä ja pyhiä. Apostoli kehottaa heitä kirkkokuriin: siveetön veli täytyy erottaa seurakunnasta.[21]

IHMETTELIJÄ

Tuntemani kristityt eivät erotu muista ihmisistä täydellisyydessään. Eli, joko tämä uudestisyntymä ei toimi tai sitten kovin harva on uskovainen Paavalin ymmärtämällä tavalla.

TEOLOGI

Tessalonikalaisille Paavali kirjoittaa: Jumalan tahto on, että te pyhitytte. Kavahtakaa siveettömyyttä![22] Nytkö siis lain noudattamista tarvitaankin pelastuksessa? Mahtuvatko synti ja pyhyys sittenkin samaan lihaan? Luterilainen ongelma lain ja ihmisen tekojen osuudesta pelastuksessa juontuu Raamatusta.

IHMETTELIJÄ

Pyhitys lienee uskonnon sana rakastamiselle – mistä olemme puhuneet kumman vähän.

TEOLOGI

Jeesuksen rakkauden kaksoiskäsky rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi[23] on kristillisen elämän perusta.

IHMETTELIJÄ

Eikö keskinäinen rakkaus pyhitä myös samaa sukupuolta olevien parien suhteet?

TEOLOGI

Jeesuksella ja apostoleilla rakkaus ja vapaus yhdistyvät lakiin. Lainvastainen rakkaus on vahingollista, sillä kohde tai rakastamisen tapa on väärä.

IHMETTELIJÄ

Kuulostat paternalistiselta – ja miksi homoseksuaali hyväksyisi ulkoisen käsityksen hänen suuntautumisensa haitallisuudesta, jos hänen kokemuksensa on päinvastainen?

TEOLOGI

Kokemuksista on vaikea johtaa normeja, sillä tulkitsemme niitä maailmankatsomuksemme kautta. Vastaavasti rakkautta voi käyttää iskulauseenomaisesti perustelemaan täysin vastakkaisia kantoja.

IHMETTELIJÄ

Kokemus on kuitenkin myös väylä oppia uutta, muuttaa mieltään ja yllättyä.

TEOLOGI

Jatketaan kohti piispojen esitystä luterilaisen huoneen kautta.

III

TEOLOGI

Luterilaisuus tekee jaon lakiin ja evankeliumiin. Laki tarkoittaa Jumalan käskyjä, ihmissydämiin kirjoitettua luonnonoikeutta, synnin tuomitsemista sekä kristittyjen pyhityskutsua. Evankeliumi tarkoittaa sitä, mitä Jumala lahjoittaa ihmiselle – pelastusta. Luterilaisuudessa pelastus tapahtuu yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden ilman lain vaatimia tekoja. Jakoon liittyy kahden regimentin oppi: Jumala hallitsee maailmaa maallisen regimentin, kuten virkavallan, sekä hengellisen regimentin, kirkkonsa, kautta.

IHMETTELIJÄ

Voiko ihminen olla yhtä aikaa luterilainen ja homoseksuaali?

TEOLOGI

Luterilaisuuden mukaan kristitty on samaan aikaan syntinen ja vanhurskas. Näkemys on Paavalia realistisempi – kenties ymmärtäväisempikin – mutta alttiimpi antinomismiin, missä pyhityselämä lässähtää tiikerin juoviin.

IHMETTELIJÄ

Mitä Tunnustuskirjat kertovat avioliitosta?

TEOLOGI

Avioliitto on miehen ja naisen välinen pyhä sääty ja Jumalan säätämä elämänosa, jossa on Jumalan runsas siunaus sekä suoja siveettömyyttä vastaan. Avioliitto perustuu luomiseen eli jumalalliseen järjestykseen, luonnonoikeuteen, missä sukupuolet tuntevat toisiaan kohtaan kiintymystä. Aviosääty on maallinen. Se ei välitä pelastusta, eikä ole kaikille välttämätön sakramentti.

IHMETTELIJÄ

Entä muut normatiiviset lähteet?

TEOLOGI

Katekismuksessa (1999)[24] avioliitto on miehen ja naisen välinen elinikäinen liitto ja perheen perusta. Avioero ja uudelleen avioituminen ovat mahdollisia, armon valossa. Neljännen käskyn selityksessä sanotaan: ”Jumalan tahto on, että jokaisella lapsella on isä ja äiti.” Kirkkojärjestys kehottaa kirkon jäseniä solmimaan avioliittonsa säädetyllä tavalla.

IHMETTELIJÄ

Eikö Jeesuksen elinikäisyysvaateesta ole lipsuttu, mikäli kristitty saa erota ja mennä uudelleen naimisiin?

TEOLOGI

Avioerot ja eronneiden uudet avioliitot yleistyivät Suomessa toisen maailmansodan jälkeen – kirkon vastustuksesta huolimatta. Tuolloin kirkko oli vielä yhtenäinen ja yli 90 % suomalaisista luterilaisia.

IHMETTELIJÄ

Sittenkö alkoi jakaantuminen ja kirkosta eroaminen?

TEOLOGI

Suomeen Ruotsin Lundista rantautunut valistusaate alkoi kyseenalaistaa Raamatun normatiivisuutta. Kun ennen ihmisen luonnollinen moraalitaju oli hyväksytty yhteismitallisena Raamatun kanssa, äkkiä raamatullinen etiikka tarvitsikin siunauksen ihmisen autonomiselta järjeltä.

IHMETTELIJÄ

Ihmisjärki siis kiipesi korkeammalle vuorelle kuin Mooses tai Jeesus.

TEOLOGI

Filosofi Immanuel Kant mullisti tietoteorian esittämällä, että ihmisellä ei voi olla tietoa mistään asiasta sinänsä, vain siitä, miten ne ilmenevät meille. Kant jakoi tietämisen järjen tavoittavaan tietoon (a priori) ennen aistihavaintoja sekä tietoon, jonka saamme havainnoistamme (a posteriori). Kant liitti käsityksen vapaasta tahdosta ja moraalista järkitietoon. Vain tämä tieto on normatiivista ja universaalia. Ilmoitukseen perustuva kristinusko oppeineen jää havaintotiedon alueelle ilman sitovuutta.

IHMETTELIJÄ

No, itsenäisyys, täysi-ikäisyys ja vastuullisuus käyvät yksiin.

TEOLOGI

Kantin ja teologi Albert Ritschlin myötä luterilainen käsitys moraalin muuttumattomuudesta vaihtui muuttuvaiseksi. Kantista poiketen Ritschl sijoitti kristillisen uskon a posterioriseen ilmoitukseen ja historialliseen eettis-persoonalliseen uskonyhteisöön. Hänellä universaalilla normatiivisuudella on enää Jumalkokemuksen ja Jumalaan suuntautuvan tahdonliikkeen perustus. Ritschlin idealistinen antropologia mukailee luterilaisuutta: ihminen on yhtä aikaa vapaata henkeä ja luontoa.

IHMETTELIJÄ

Luiskahdamme siis helposti ojasta allikkoon – jumalien mielivaltaisista käskyistä mielipiteiksi suhteellistuvaan moraaliin.

TEOLOGI

Pappisviran avaamista naisille perusteltiin kantilaisella jaolla muuttumattomaan evankeliumiin ja uskoon sekä muuttuvaiseen lakiin ja rakkauteen – kuten uusitestamentillisiin naisten opetuskieltoihin. Pappeuden virka tulkittiin muuttumattomaksi, viran sukupuoli muuttuvaiseksi ja inhimilliseksi.

IHMETTELIJÄ

Eikö pappisvirka avattu naisille tasa-arvon takia – viimeisenä lasikattona äänioikeuden, kilpaurheiluun pääsyn ja housujenkäyttöoikeuden jälkeen?

TEOLOGI

Arkkipiispa John Vikström argumentoi, että naisten pappisvirka voidaan hyväksyä, sillä kirkko herätysliikkeineen on jo luopunut uusitestamentillisista sukupuolirooleista.

IHMETTELIJÄ

Millaista Suomen luterilaisuus oli vuosituhannen vaihteessa?

TEOLOGI

Perinteistä. Tosin postmodernistit kritisoivat pysyviä totuuksia sekä vallankäyttäjiä – kirkkoa feministien vastustamana patriarkalismina tai Michel Foulcault’n kuvailemana seksuaalisuuden kontrolloijana. Kristinusko ja postmodernismi on myös yhdistetty vapautuksen teologioiksi, missä synti on sortavissa rakenteissa – kenties itsekkäässä egossakin – ja pelastus vapautta sortavien diskurssien tuolla puolen.

IHMETTELIJÄ

Vieläkö Jumala on vihainen?

TEOLOGI

Jumalan vihan ongelma on syrjäytetty modernissa, kantilaisessa, postmodernissa ja uushenkisessä luterilaisessa teologiassa – vaikka Raamatun ja Tunnustuskirjojen pelastuskäsityksessä Jeesuksen sovituskuolema lepyttää Jumalan vihan. Kirkossa vallitsee erimielisyys pelastuksesta sekä moraalin lähteistä.

IHMETTELIJÄ

Kuinka tällöin keskusteltiin homoseksuaalisuudesta.

TEOLOGI

Kannanotoissa rajattiin avioliitto miehen ja naisen välille, mutta luovuttiin homoseksuaalisuuden synnillistämisestä. Tilalle tuli erimielisyyden sekä kaikkien ihmisten yhtäläisen ihmisarvon sanoittaminen, muistutukset jokaisen oikeudesta kuulua kirkkoon tai olla kirkossa töissä sekä vaatimukset rakastaa jokaista riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta.[25]

IHMETTELIJÄ

Lempeä nojatuolikirkko lienee vastareaktio häpeäpenkkikirkolle. Kenties juuri naiset ovat kehränneet kirkosta lämpimämmän.

TEOLOGI

Kannanotot heijastavat kirkon johtamis- ja auktoriteettikriisiä – sekä ristiriitaisuutta, kuten piispojen antama ohje rukoushetkestä samaa sukupuolta olevien parien kanssa ja heidän puolestaan (2011). Perinteisestä esiaviollisen seksin kieltämisestä on yleisesti luovuttu. Myös samaa sukupuolta olevien parien avioliiton kieltäjät saattavat sulkea heidät jumalallisen rakkauden piiriin kertomatta tarkoittaako tämä parisuhdetta vai selibaattia.

IHMETTELIJÄ

Miten kirkossa reagoitiin valtion päätökseen avata avioliitto homopareille?

TEOLOGI

Kirkko pitäytyi piispojen johdolla vuonna 2016 vihkimään vain miehen ja naisen välisiä avioliittoja. Kirkon jäsen tai työntekijä saattoi nyt kuitenkin olla naimisissa oman sukupuolensa edustajan kanssa – seuraamuksitta, vaikka työntekijän tuli seurata kirkon avioliitto-opetusta. Erimielisyyden sanoittamisesta edettiin kehotukseen kunnioittaa toisten vakaumuksia, vaikka niitä ei itse allekirjoittaisi.[26]

IHMETTELIJÄ

Jotkut papit kuitenkin aloittivat vihkimään saman sukupuolisia pareja?

TEOLOGI

Yli sata pappia, myöhemmin enemmän. Aluksi näistä tuli huomautuksia, kunnes piispat kehottivat harkitsemaan pidättyväisyyttä seurausten määräämisessä. Korkein hallinto-oikeus vahvisti kirkon autonomisuuden määritellä avioliittokantansa ja seuraamukset siitä poikkeamisesta.[27] Sittemmin käytäntö on laajentunut seurakuntien ja hiippakuntien päätöksiin avata tilojaan kiisteltyihin vihkimistilaisuuksiin.

IHMETTELIJÄ

Käytännössä kirkko siis jo vihkii samaa sukupuolta olevia pareja.

TEOLOGI

Tällaiset päätökset ohittavat kirkolliskokouksen ja murentavat luottamusta yhteisen päätöksenteon edellytyksiin. Papit sitoutuvat pappislupauksessaan hoitamaan virkaansa kirkon järjestyksen mukaisesti.

IHMETTELIJÄ

Tottelisitko itse kirkolliskokousta, jos se päättäisi vakaumustasi vastaan?

TEOLOGI

Valtion päätös aktivoi myös kissanhännänvedon siitä, kuuluuko luterilainen avioliitto maalliseen vai hengelliseen regimenttiin, uskon muuttumattomaan vai muuttuvaan rakkauden ”koriin”.[28], [29], [30], [31] Kysymystämme ei kuitenkaan voi päättää kantilaisella asetelmalla, sillä avioliiton sijoittumisesta hengelliseen tai malliseen, uskoon tai rakkauteen, ei automaattisesti seuraa myönteinen tai kielteinen päätös asiaan.

IHMETTELIJÄ

Miten asia on elänyt tällä vuosikymmenellä?

IV

TEOLOGI

Vuonna 2020 piispat ilmaisivat, että kirkon ykseys turvataan vain erimielisyys hyväksymällä, sillä täyttä yksimielisyyttä ei voi saada suuntaan tai toiseen.[32] He peräänkuuluttivat kunnioittavaa keskustelua. Tuossa on itse perkele läsnä, sillä…

IHMETTELIJÄ

Kaupungit räjähtävät ja silmiä revitään päästä, mutta kuppisi menee nurin, kun joku puhuu kunnioittavasta keskustelusta!

TEOLOGI

…sillä se tarkoittaa sitä, ettei toisten näkemyksiä saa leimata vääriksi, vaan ne tulee hyväksyä. Ajatus toistuu piispojen avioliittoesityksessä. Sovinnollisemmin: ajatus siitä, ettei kukaan saa olla oikeassa tai leimata toisten näkemyksiä vääriksi, on postmoderni.

IHMETTELIJÄ

Tasa-arvo lienee keskeisin argumentti vihkimisien puolesta.

TEOLOGI

John Vikströmin kirjoituksen mukaan kristinusko sopii yhteen Ranskan vallankumouksen vapauden, veljeyden ja tasa-arvon kanssa.[33] Tasa-arvoa korostavat myös monet tuoreet puheenvuorot ja julkaisut, kuten Sateenkaarinuorten hyvinvointi seurakunnissa (2021), Helsingin seurakuntien osallistava moninaisuus -ohjelma H.O.M.O. (2022) sekä Ovet auki kaikille – Toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma kirkolle ja seurakunnille (2024).

IHMETTELIJÄ

Eikö sitten Pariisilla ole mitään tekemistä Jerusalemin kanssa?

TEOLOGI

Luomisen, lankeemuksen ja lunastuksen suhteen kristillinen usko vaikuttaa tasa-arvoiselta. Tasa-arvo sopii kristilliseen moraalin oikeudenmukaisuuden muotona. Toisaalta tasa-arvon perustasta, normatiivisuudesta tai soveltamisalasta ei ole tolkkua tai yksimielisyyttä.

IHMETTELIJÄ

Suomen perustuslain yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

TEOLOGI

Yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta uskonnonharjoittamiseen.

IHMETTELIJÄ

Eli kirkot ovat syrjintävapaita alueita sanan fingerporilaisessa merkityksessä.

TEOLOGI

Totta, uskonnonvapaus on heikko argumentti eriyttäessään uskonnollisen totuuden muusta yhteiskunnasta. Vikströmin teksti on sikäli hölmö, että kristinusko on jo jumaluusopillisesti patriarkaalinen puhumattakaan esimerkiksi Isä meidän -rukouksesta, Herran siunauksesta tai Jeesuksen 12 miesopetuslapsesta.

IHMETTELIJÄ

Mutta onko johdonmukaista luopua osittain Raamatun patriarkaalisuudesta, vaikkapa hyväksymällä naiset pappisvirkaan, mutta kuitenkin pitäytyä homoseksuaalisten tekojen tuomitsemisessa?

TEOLOGI

Raamatun sukupuoliroolit tulisi tulkita luominen-lankeemus-lunastus-pyhitys -mallin sisällä. Onko miehen ja naisen välinen hierarkia luotu Jumalan tarkoitus vai lankeemuksen seuraus? Voiko lunastuksen ja pyhityksen yhdistää ajatukseen miehenä naisen päänä? Myös sukupuolen käsite ymmärretään nykyään eri tavoilla – kokonaisvaltaisesti tai idealistisesti.

IHMETTELIJÄ

Tai siis, toisille sukupuoli määräytyy vain biologian ja kromosomien perusteella mieheksi tai naiseksi, toisille ihminen voi identifioitua vastakkaiseen sukupuoleen, muunsukupuoliseksi tai sukupuolettomaksi.

TEOLOGI

Joidenkin puheenvuorojen mukaan sukupuoli ei kuulu ihmisen perimmäiseen olemukseen. Samalla sukupuolittuneita käytäntöjä ja ilmaisuja saatetaan kritisoida syrjivinä sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Vihkimisiin onkin laadittu esirukouksia, missä sanoja mies tai nainen ei mainita.[34] Luomisopin näkökulmasta tämä on kyseenalaista – ristiriitaistakin, jos seksuaalinen suuntaus luetaan olemukselliseksi.

IHMETTELIJÄ

Oletan, että haluat kritisoida piispojen esitystä.

TEOLOGI

Avioliittomallit eivät voi olla yhtä perusteluja. Käsittääkseni rinnakkaismalleja voi perustella vain avioliiton yhdentekevyydellä tai väliaikaisratkaisuna. Piispat ymmärtävät avioliiton ensin kehällisenä, kunnes argumentointi samaistaa samaa sukupuolta olevien parien avioliiton kieltämisen homoseksuaalien identiteetin kieltämiseen sekä ulosrajaamiseen Kristuksen ruumiista. Lisäksi ratkaisuehdotus on tarkoitettu pysyväksi.

IHMETTELIJÄ

Eli tässä ollaan joko siunaamassa syntinen suhdemuoto tai sementoimassa syrjintämahdollisuudet.

TEOLOGI

Piispojen ehdotuksessa molemmat avioliittokäsitykset olisivat velvoittavia kaikille seurakunnille. Papeilla ja kenties myös muilla työntekijöillä olisi oikeus kieltäytyä samaa sukupuolta olevien parien vihkitilaisuuksista – mikä tarkoittaisi yhdenvertaisuusvajetta. Entä miten toimia jumalanpalvelusten esirukouksissa?

IHMETTELIJÄ

Kenties änkyrät voisivat peittää tarvittaessa korvansa tai käväistä kirkon asehuoneessa.

TEOLOGI

Piispojen mukaan vastakkaisella avioliittokannalla olevaa ei saa syrjiä, eristää tai pakottaa. Omaa käsitystään saisi pitää esillä, mutta toinen kanta mukaan ottaen, ei kritisoiden: ”Kirkon avioliittokäsitys mahdollistaa vihkimisen vain miehen ja naisen välisiin suhteisiin. Kirkon avioliittokäsitys mahdollistaa vihkimyksen myös samaa sukupuolta oleville pareille.”

IHMETTELIJÄ

Tämähän olisi kuin avioero, missä pari kuitenkin jää elämään yhdessä!

TEOLOGI

Piispat vetoavat tieteelliseen tietoon: homoseksuaalisuus ei johdu ympäristön vääristävistä vaikutuksista. Se on synnynnäistä ja olemuksellista, eikä sitä siten tule arvioida syntinä. En vain itse rakentaisi argumenttia yhden kiistanalaisen tieteellisen teorian varaan. Tulisi myös varoa, ettei vahingossa kumota luterilaista ihmiskuvaa.

IHMETTELIJÄ

Onko uusi avioliittokäsitys ykseyden este?

TEOLOGI

Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki ei allekirjoittanut esitystä. Hän nosti esiin kysymyksen siitä, mikä on olennaista ja luovuttamatonta kirkon yhtenäisyydelle. Näin kysymys kahden korin mallista ja regimenteistä saa uuden muodon. Vihkimisien vastustajat saattavat nähdä avioliiton osana Tunnustuskirjojen Augsburgin tunnustuksen evankeliumin oppia, kun taas vihkimisen kannattajat kehällistävät asiaa – vaikka myös samaistavat vihkimisen ihmisarvon tunnustamiseen.

IHMETTELIJÄ

Sinusta avioliitto oli siis maallinen instituutio. Eli, erimielisyys siitä ei turmele ykseyttä.

TEOLOGI

Toisaalta avioliitto on osa kristillistä uskoa, oppia ja etiikkaa.

IHMETTELIJÄ

Kuinka piispojen esitys on otettu vastaan?

TEOLOGI

Piispat ovat saaneet ruusuja ja risuja. Tyrmäyksiä tuli lähinnä heiltä, jotka eivät katso samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä Jumalan tahdoksi – kuten herätysliikeväeltä[35] – mutta myös vastakkaiselta suunnalta. Monille ehdotus on paras mahdollinen kompromissi.

IHMETTELIJÄ

Miten itse etenisit asian kanssa?

Epilogi

TEOLOGI

Käsittääkseni homoseksuaaliset teot ovat syntiä. Kaksi samaa sukupuolta olevaa eivät voi mennä keskenään naimisiin, sillä vastakkaiset sukupuolet ovat Jumalan säätämän avioliiton edellytys. Käsillä on siten avioliiton dekonstruktio sekä ihmisten halun siunaaminen. En sallisi kirkon opin ja etiikan vastaista opetusta enkä työntekijänä syntisessä suhteessa eläviä.

IHMETTELIJÄ

Kävikö mielessä, että piispat saattoivat ehdottaa kompromissia estääkseen kirkon romahtamisen ihmisten marssiessa ovista ulos?

TEOLOGI

Ei kyseessä ole kompromissi vaan kristillistä uskoa rapauttava vallankumous.

IHMETTELIJÄ

Kas kun nyt annatkin asialle suuremman merkityksen kuin sillä onkaan.

TEOLOGI

Minulla ei ole harhaluuloja kirkon kulta-ajasta tai aikamme lopunajallisesta erityisyydestä. Kirkko on aina vaarassa. Monet kerrat on langettu. Kun katselen sisälleni ja ympärilleni, epäilen, onko kirkollamme ja Jumalan valtakunnalla juuri mitään tekemistä keskenään.

IHMETTELIJÄ

Miksi et sitten eroa kirkosta ja liity parempaan.

TEOLOGI

Kuten mihin? Miksi luterilaisessa tunnustuksessa pitäytyvän pitäisi lähteä? Vähän naiivi ratkaisu toivoa, että eri tavalla ajattelevat yksinkertaisesti poistuisivat.

IHMETTELIJÄ

Luulisi, että ennemmin lähtisit kuin jäisit vallankumouksen jalkoihin – jos vaikka kotikirkkosi jumalanpalveluksien saarnoissa hierottaisiin tasa-arvoa naamaasi, liput kirkuisivat sateenkaaren väreissä ja ehtoollisen jakopareina toimisi homopari.

TEOLOGI

Kaipa sekaan yksi änkyrä mahtuisi. Ehtoollisen pätevyys ei perustu jakajan hurskauteen. Liekö yhdistäviä tekijöitä kuitenkin enemmän kuin erottavia?

IHMETTELIJÄ

Et siis menisi sateenkaarisanomasta erottautuneiden uskovien palvelukseen?

TEOLOGI

Pidän ajatuksesta kaikille luterilaisille yhteisestä messusta. Eri kuppikuntien luominen kiertää ongelman homoseksuaalisuuteen suhtautumisesta sekä synnyttää uusia ongelmia kirkon ykseydestä sekä resurssien jakamisesta.

IHMETTELIJÄ

Tulevaisuuden kirkossa lienee kiellettyä sanoittaa kantaasi.

TEOLOGI

Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmistä. Kiellot purevat jo nyt – ainakin epäsuorasti. Silti Herra kattaa minullekin pöydän vihollisteni silmien eteen.

IHMETTELIJÄ

Kenties vihan kyllästämä mieli jo tahtoisi suoria kirkosta ovet paukkuen, mutta lompakko lepää vielä sakastin pöydällä.

TEOLOGI

Juuri alhaisten motiiviemme tähden meidän tulee astua alttarille ja tunnustaa Herralle syntimme.

IHMETTELIJÄ

Seura tekee kaltaisekseen. Kenties kompromissiin suostuvat, uusien yhteisöjen perustajat ja kirkosta lähtijät ajattelenevat omaa jaksamistaan – sekä resurssien suuntaamista Jumalan ylistämiseen ja lähimmäisenrakkauteen jatkuvan vääntämisen sijaan.

TEOLOGI

Emmekö puhuneet, että nämä väännöt voivat olla myös elinehto? Juuri taisteluissahan sitä taotaan sankareita. Näinhän syntyivät Korinttilaiskirjeet, Nikean uskontunnustus ja vastaavat timantit vääryyttä vastaan. Lohikäärme riehuu kirkon sisällä. Emmekö pukeutuisi taisteluvarustukseen ja lähtisi tappamaan sitä?

IHMETTELIJÄ

Piispojen esitys tulee kuitenkin menemään läpi. Miten toivoisit tämän tapahtuvan?

TEOLOGI

Avioliittokysymys pitäisi rajata siten, ettei ratkaisun kylkiäisenä synny luterilaisuudelle vierasta antropologiaa, kuten Jumalan luoman sukupuolen väheksymistä. Luomiskertomuksen kanta miehen ja naisen yhdeksi lihaksi tulemisesta avioliitossa tulisi ratkaista – ilman platonismia. Vihkimisiä ei tarvitse perustella seksuaalisen suuntautumisen synnittömyydellä, sillä kaikki ovat syntisiä.

IHMETTELIJÄ

Eikö samaa sukupuolta olevien parien elinikäistä avioliittoa voi perustella haureuden välttämisenä?

TEOLOGI

Mikäli vain tällainen kanssakäyminen ei ole itsessään haureutta – eikä elinikäisyys jää kuolleeksi kirjaimeksi. Koska pyhyyslakia ja Paavalia ei voi sivuuttaa, ne pitäisi kaiketi selittää yhteensopiviksi keskinäiseen vapauteen ja sopimukseen perustuvien, rakastavien samaa sukupuolta olevien parisuhteiden kanssa.

IHMETTELIJÄ

Olisiko piispojen esitys ollut parempi, jos he olisivat ehdottaneet kaikkia velvoittavaa avioliittolain laajennusta? Sinähän pidät ehdottomuudesta.

TEOLOGI

Kenties. Puheet työrauhan takaamisesta ja syrjimättömyydestä eivät ole uskottavia, kun meitä syrjitään jo nyt.

IHMETTELIJÄ

Ja jos tämä nykyinen kontrolli muuttuisikin vainoksi, sehän olisi teille lohikäärmeentappajille pelkästään hyvä asia, vai?

TEOLOGI

Vaino olisi kristillisen elämän ja kirkon tunnusmerkki – vai mitä luulet, olisiko kosminen säkä sittenkin luonut aikamme hengestä täydellisen parin kristilliselle uskolle: evankeliumin Lady Gagan mukaan:

https://www.youtube.com/watch?v=wV1FrqwZyKw&ab_channel=LadyGagaVEVO





[1] fileshow (evl.fi)


[2] https://www.kotimaa.fi/blogit/piispojen-perheopetus-1960-luvulta-tahan-paivaan/


[3] KKO: Syyttäjälle valituslupa kansanedustaja Päivi Räsäsen rikosasiassa - Korkein oikeus


[4] 1. Moos. 2:23–25.


[5] 3. Moos. 18.


[6] 1. Moos. 18–19.


[7] Hes. 16, Juud. 1:1–16, 2. Piet. 2.


[8] Tuom. 19.


[9] Joh. 8:1–11.


[10] Matt. 5:27-32.


[11] Mark. 10:1–12.


[12] 1. Kor. 7:1–16.


[13] Kol. 3:18-25, 1. Piet. 3:1–7.


[14] Ef. 5:21–33.


[15] Room. 1:18-32.


[16] Viis. 14:22-31.


[17] 1. Kor. 6:12-20.


[18] 2. Makk. 6.


[19] 1. Kor. 6:9.


[20] 1. Tim. 1:3–11.


[21] 1. Kor. 5:1–13.


[22] 1. Tess. 4:3.


[23] Luuk. 10:27.


[24] https://katekismus.fi/10kaskya/6.html, https://katekismus.fi/10kaskya/4.html


[25] PARISUHDESELVITYS-10-2-2010.pdf (kirkolliskokouksenarkisto.fi)


[26] https://www.epressi.com/media/userfiles/46457/1472645958/pk-valmis-avioliittoselonteko-2016.pdf


[27] https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1600323418463.html


[28] https://www.kotimaa.fi/blogit/professorit-avioliittoaloitteen-teologisissa-perusteluissa-on-ongelma/


[29] https://www.kotimaa.fi/blogit/mikko-heikka-mita-luther-ajatteli-avioliitosta/


[30] https://www.kotimaa.fi/blogit/professorit-avioliitolla-on-luterilaisuudessa-luomisteologinen-perusta/


[31] https://www.kotimaa.fi/blogit/mikko-heikka-tie-ulos-avioliittoteologian-umpikujasta/comment-page-1/


[32] https://evl.fi/plus/wp-content/uploads/sites/3/2023/10/6-Piispainkokouksen-vastaus-kirkolliskokouksen-pyyntoon-20200806-FINAL.pdf


[33] https://www.kotimaa.fi/blogit/john-vikstrom-laajennettu-avioliittokasitys/


[34] https://evl.fi/plus/wp-content/uploads/sites/3/2023/07/Kirkollisten_toimitusten_uudet_esirukoukset_isotekstinen.pdf


[35] Kannanotto raamatullisen avioliittokäsityksen puolesta (sley.fi)