Blogisarjan kuudes osa kattaa 650 vuotta vuodesta 1250 eKr. vuoteen 600 eKr. Ajanjakso on kaukainen, eikä siitä ole jäänyt paljonkaan kerrottavaa jälkimaailmalle. Esimerkiksi Jouko Vahtolan tiiliskivessä "Suomen historia jääkaudesta Euroopan unioniin" ajanjakso kattaa vain pari sivua. Kerrottavaa ei ole muusta kuin hautaröykkiöistä, porotaloudesta ja keihäänkärjistä.
Israelin kuningaskunta oli maallisillakin mittapuilla merkittävä. Raamatullisena aineistona Israelin kuninkaitten aika on ollut meidän historiaamme tähän päivään saakka. Näistä 3000 vuoden takaisista tapahtumista on puhuttu halki vuosisatojen kirkoissamme ja kouluissamme. Ei Roope-Setäkään etsinyt Hammurabin, Ramseksen tai Montezuman vaan Salomon kadonneita kaivoksia!
 |
| Israelin valtion sinivalkoinen lippu vuodelta 1948 rukousshaaliviivoineen sekä Daavidin tähtineen. Tähtisymboli periytyy keskiajalta, jolloin kyseessä oli pikemminkin Salomonin sinetti, mystis-esoteerinen pentagrammi. Daavidin tähti/kilpi liittää Israelin kansan muinaiseen kuninkaaseen. |
Valittu ajanjakso kattaa myös esihistoriallisen rautakauden ennen antiikkia.
-1 250 Pronssikauden maailma ja kulttuuri katoaa pimeisiin vuosisatoihin. Heettiläinen valtio romahti, Hattusa paloi, mykeneläinen kulttuuri luhistui, Egyptin ja Assyrian valtapiirit kutistuivat ja monet Lähi-idän kaupunkivaltiot nääntyivät tai kokivat vähintään kovia. Kauppareitit autioituivat, suuret rakennukset ja taideprojektit jäivät toteuttamatta ja väki kituutti pienillä sadoilla levottomissa oloissa sukupolvesta toiseen. Kituuttelua kesti jopa 400 vuotta! Syy kurjuuteen oli kuivuus sekä nk. merikansat, pakolaismerirosvot, jotka hävittivät valmiiksi heikentyneitä yhteisöjä. Luonnon ankaruutta edettiin todeksi myös Keski- ja Pohjois-Euroopassa, etenkin 1159 eKr. (tai 1000 eKr.) jolloin Islannin tulivuori Heklan purkaus vei maanviljelijöiltä sadot useiksi perättäisiksi vuosiksi.
Yksi merikansoista on raamatullinen filistealaiset, jotka asettuivat Palestiinaan viiden kaupungin liittoumaan alkuperäisasukkaat eli kanaanilaiset syrjäyttäen. Kuuluisin näistä kaupungeista on ikivanha ja tänäänkin uutisissa esiintyvä Gaza. Filistealaiset kiusasivat pitkään foinikialaisia, jotka kuitenkin selvisivät maailmanlopusta paremmin kuin muut.
-1 250 Israelilaisten exodus Egyptin orjuudesta. Exodus on Israelin ja juutalaisuuden kansallistarina sekä pääsiäisjuhlan aihe. Israelilaiset elävät ahdingossa, kunnes Jumala (Jahve?) ilmestyy palavassa pensaassa Moosekselle. Tästä seuraa Jumalan ja faaraon välinen mittelö, Egyptin 10 vitsausta ja Israelilaisten ihmeellinen pako Punaisen meren poikki. Sitten Jumala antaa Mooseksen välityksellä kansalle kymmenen käskyn lain Siinailla. Kansa harhailee erämaassa 40 vuotta ennen pääsyä luvattuun maahan. Israelilaisia kutsutaan myös heprealaisiksi. Heprea on yksi kanaanin murre. Mooses on Vanhan testamentin top 3 hahmo, juutalaisuuden perustaja ja kristinuskossakin oleellinen, joskin hän identifioituu vanhaan liittoon ja lakiin.
Exodus-kertomuksen taustalla lienee jonkinlainen historiallinen ydin: osa israelilaisista on paennut Egyptistä varmaankin karismaattisen johtajan ja uskonnollisen innoituksen myötä. Raamatun kenties vanhimmassa yksityiskohdassa, Miriamin laulussa, iloitaan siitä, että Jahve syöksi vihollisen hevoset ja miehet mereen. Siinai-traditio lienee liitetty exodukseen myöhemmin. Ensimmäinen historiallinen maininta Israelista, faarao Merenptahin steela, on vuodelta 1213 eKr. Kertomukseen voi liittää uudenlaisen ymmärryksen vapaudesta, uskollisuudesta sekä historiallisesta tarkoituksesta, kunhan muistaa, että itse tarina lienee myöhäissyntyisempi.
-1 210 Israelin saapuminen luvattuun maahan Joosuan kirjan mukaan. Kyseessä on vuorovaikutus ja sotatila kanaanilaisen kulttuurin kanssa. Alueen kaupunkivaltioissa palvottiin luojajumala El:tä, tämän puolisoa Astartea, näiden poikaa Dagonia sekä Elin poikaa Baalia. Kanaanilaiseen hedelmällisyyskulttiin kuului myös ihmisuhrit. Valloitus ei ollut yksi vyöry, vaan sukupolvien mittainen kehitys, jossa israelilaiset heimot ovat toimineet itsenäisesti, eläneet sopusoinnussa kanaanilaisten kanssa sekä taistelleet heitä vastaan. Maahan tulo sopii yhteen Juudan ja Samarian alueiden pronssi- ja rautakauden vaihtumisajan tyhjiöön. Kysymys synkretismistä on vaikea. Ilmeisesti israelilaiset ottivat El-jumalan itselleen, omaksuivat kanaanilaisten uhritapoja sekä valtasivat pakanallisia kulttipaikkoja (Sikem, Betel, Gilgal, Siilo) omikseen. On vaikea sanoa, onko esimerkiksi Raamatussa mainittu Nooan nuorimman pojan Kanaanin kiroaminen kanaanilaisten epäjumalanpalvonnan tai seksuaalisen moraalittomuuden takia juutalaisten vallitseva mieliala jo tänä aikana vai vasta myöhemmin.
-1 200 Saksanmaan Tollensen taistelukentän suohautalöydöt todistavat pronssikautisen Euroopan kehittyneisyydestä. Suosta on löydetty yli sadan ihmisen luut. Taisteluaseina oli nuijia, nuolia, kirveitä, keihäitä sekä miekkoja. Jäännökset todistavat kahden armeijan yhteenotosta. Tutkimuksen mukaan kyse ei ole paikallisista vainajista. Tämä todistaa organisoidusta sotilasluokasta. Saksan tai monien muiden ajan historiasta ei ole tietoa. Kaupunkeja tai kirjakieltä ei ollut. Mainittakoon neljä kultaista pronssikautista hattua, jotka on löydetty Saksasta ja Ranskasta. Suipot hatut olivat ilmeisesti tietäjien kalentereita. Ne ovat varsin hienoja eli osaamista oli pohjoisessakin.
-1 200 Rautakausi alkaa Lähi-Idässä, Turkissa ja Kaakkois-Euroopassa, myöhemmin Kiinassa, Intiassa ja Euroopassa. Suomeen rautakausi saapui vasta 500 eKr. Rauta oli keksitty jo aiemmin, mutta nyt sitä alettiin käyttää työkaluissa ja aseissa. Pronssi lie loppunut kauppareittien katkettua. Rautaa oli enemmän ja nyt sitä osattiin valmistaa. Kiinassa opittiin valuraudan käyttö sekä rautaiset aurat, jolloin maanviljely otti aimo harppauksen eteenpäin.
Rauta on tämän ajan merkittävin keksintö. Meillä on rautakauppoja tänäkin päivänä. Uusi metalli takoi kauppareitit sekä sodankäynnin uuteen muotoon.
Rautakaudella väkiluku nousi. Esimerkiksi Britanniassa saattoi olla jo miljoona ihmistä rautakaudella. Euroopassa rautakausi oli heimojen ja pienten kuningaskuntien aikaa, mistä on jäänyt muistoksi lukuisia mäkilinnoja.
-1 125 Babylon nousee hetkelliseen kukoistukseen Nebukadressar I:n johdolla. Babylonialaiset voittivat Elamin kuningaskunnan taistelussa ja saivat takaisin Mardukin patsaan. Mardukista oli tullut pääjumala. Babyloniassa ja muutenkin jumalan patsas tarkoitti jumalan läsnäoloa ja suojelua, joten patsaan varastaminen tarkoitti maan elinvoiman ja siunauksen katoamista. Ilmeisesti babylonialaiset katsoivat Mardukin itsensä päättäneen lähdöstään, jolloin sotilaallinen tappio oli jumalan rangaistus kansan synneistä. Marduk oli varastettu jo aiemmin heettiläisten ja assyrialaisten toimesta.
Babylonialainen luomiskertomus Enuma Elis on tältä ajalta. Kertomuksessa Marduk luo maailman kaaoshirviö Tiamatin ruumista. Luomistarina muistuttaa Raamatun luomiskertomusta alkumerestä sekä kuudesta työ- ja seitsemännestä lepopäivästä. Raamatun Baabelin tornin esikuva, Mardukin Etemenanki-zikkurat lienee jo tältä ajalta. Mainittakoon myös "babylonialainen Jobin kirja", jossa oikeamielinen, mutta jumalien hylkäämä sankari pohtii elämän kärsimyksiä.
-1 115 Assyria nousee entiseen loistoon Tiglatpileser I:n johdolla. Assyrian armeijat voittivat heettiläisiä Turkissa seuranneet fryygialaiset, Kommagenen kuningaskunnan, puolet Kappadokiaa, Syyrian pikkuvaltiot ja aramealaiset sekä Libanonin ja uhittelevan Babylonian. Assyria oli vahvin voima maan päällä, joten sen vaikutuspiirin alaisilla valtioilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin uhmata imperiumia tai liittoutua sen vasalleiksi - maksaa veroja suojelua ja verilöylyn välttämistä vastaan. Vasallikapinoita ehkäistiin terrorilla. Kerrotaan Egyptin tunnustaneen Assyrian asema lähettämällä Tiglatpileserille lahjaksi krokotiili ja liuta apinoita. Hallitsijan vaihdos on aina riskialtis hetki. Assyriassa vallankaappauskiistat johtivat sisällissotaan päättäen Assyrian keskivaltakunnan.
-1 100 Intian historia on sekavaa ja tuntematonta, etenkin etelässä. Alkuperäisheimojen kanssa risteytyneet arjalaiset elivät pastoraalista elämää vailla kirjakieltä. Heimot levittäytyivät itään Gangesin tasangoille, kun väki kasvoi ja rautakirveillä pystyi kaatamaan viidakkoa. Nyt ihmiset asettuivat suurempiin yhteisöihin, viljelivät yleisemmin maata, alkoivat muodostaa valtakuntia sekä kirjoittaa pyhiä tekstejä muistiin. Näin etenkin varhaisimmassa Kuru-kuningaskunnassa. Hindulaisuuden kastijako periytyy kenties jo tältä ajalta. Neljästä Veda kirjasta Rigvedan lisäksi kolme muuta eli Atharvaveda, Samaveda ja Yajurveda ajoittuvat tänne. Kirjojen vanhimmat osat koostuvat taikuuksista, rituaaleista sekä liturgisista hymneistä. Kuru romahti 900 eKr. ja Intian sekä hindulaisuuden keskittymä siirtyi askeleen itään Pancalan kuningaskuntaan. Bramiinit hallitsivat soturiluokan kera.
-1 100 Aramealaiset nomadit levittäytyvät Mesopotamiaan nykyisen Syyrian alueelta. Heidän itsenäistymisensä mahdollistui Assyrian heikkouden myötä. Aramealaisten pääpaikkana oli Damaskos sekä Babylon, jota he hetken hallitsivat. Aramealaiset jäivät myöhemmin Assyrian (910 eKr.) ja vahvempiensa jalkoihin, mutta jättivät perinnöksi kielensä, josta tuli peräti Lähi-idän lingua franca. Jeesuskin puhui arameaa. Aramealaiset ovat esisyyrialaisia. Monet tämän päivän ihmiset katsovat periytyvänsä aramealaisista.
-1 100 Israelissa eletään tuomarien aikaa, jolloin heimot sotivat elintilasta midianilaisten, moabilaisten ja filistealaisten puristuksissa. Tuomarien kirja on myöhäsyntyisempi, mutta kuvannee ajan oloja myös totuudenmukaisesti. Esimerkiksi Deboran voitonlaulu on ajoitettu varhaiseksi. Kirjasta mainittakoon tyttärensä Jumalalle uhraava Jefta, Gideon-raamattujärjestön nimikkosankari sekä Israelin Herkules, Simson, jonka mahtavat voimat portto Delila leikkaa miehen hiuksista. Israelilaiset jäivät alakynteen filistealaisista, kunnes tuomari Samuelin aikana heimot yhdistyivät Israelin 1. kuninkaan Saulin alle ja nousivat vastarintaan. Filistealaiset voittivat kuitenkin pyhän kansan ja veivät israelilaisten liiton arkun mennessään. Indiana Jonesista tuttu esine oli yhden teorian mukaan Jahve-patsaan kantoalusta pakanakansojen tyyliin.
-1 010 Kuuluisa kuningas ja israelilaisten Mannerheim Daavid nousee Juudan ja koko Israelin kuninkaaksi. Juonittelujen avulla tämä ammattisoturi irrottautui filistealaisten vasalliuskollisuudesta ja voitti heidät. Sitten Daavidin miehet voittivat jebusilaiset. Daavid teki Jerusalemista valtionsa pääkaupungin, koska se kohosi strategisesti heimojen välisellä alueella. Siirto oli hengellisesti haastava, sillä paikalla ei ollut hengellisiä juuria. Ilmeisesti paikallinen jumala El samaistettiin Jahveen ja Aabraham sepitettiin(!) kohtaamaan Saalemin kuningas kaukana menneisyydessä. Liitonarkin siirtäminen kaupunkiin sinetöi menestyksen. Jerusalem on maailman kuuluisin kaupunki, kolmen uskonnon historiallinen risteyspaikka sekä lukuisien laulujen aihe. Kristitytkin odottavat pääsyä taivaalliseen Jerusalemiin. Daavid laajensi valtakuntaa voittamalla ammonilaiset ja Edomin, jolloin hän hallitsi suurinta osaa Syyria-Palestiinaa.
Daavidin vaikutus juutalaisuuteen ja kristinuskoon on suuri, sillä profeetan mukaan hänen valtakuntansa kestää ikuisesti. Raamatullisuuden takia monet kuninkaat ovat samaistuneet Daavidiin. Taiteilijat Michelangelosta Leonard Coheniin ovat kuvanneet miestä. Suomessa on veisattu vuosisatoja Daavidin Pojasta, politiikassa puhuttu Daavidin lingosta ja viljelty Daavid vs. Goljat -vertauksia. Daavid on hahmona monipuolinen: kuningas, soturi, nöyrä paimen, muusikko sekä Batseban suloihin lankeava katuva. Monet Raamatun psalmit liitetään kuninkaaseen. Daavid oli todennäköisesti historiallinen henkilö, sillä hänestä on löytynyt pieni ei-Raamatullinen maininta.
-1 000 Mayojen korkeakulttuurin tuntomerkit alkavat näkyä olmeekkien rinnalla: liikkuvat heimot vaihtuvat pysyvään sivilisaatioon, pikkukylät suurempiin yhteisöihin ja ensimmäisiin kaupunkeihin. Keramiikka, laavalasipeilit, jade, keinokastelujärjestelmät, kuvakirjoitus ja ensimmäiset temppelit (tai ainakin rituaaliset maa-alustat) tulivat kuvioihin. Olmeekeilta perittiin jaguaarin palvonta ja maissin keskeisyys lautasella sekä uskomuksissa (ihmisen synty maissista). Maya-kulttuuri alkoi laajentua, etenkin nykyisestä Guatemalasta Jukatanin niemimaalle.
-1 000 Indoeurooppalaiset paimentolaiset skyytit, persialaiset ja meedialaiset saapuvat ja asettuvat Iraniin. Skyytit olivat raisu soturikansa, jossa naisetkin taistelivat amatsonien tapaan viinin virratessa, tanssin hulmutessa ja musiikin raikuessa. He - siis sarmaatit - asuttivat myös eteläistä Venäjää. Valtakuntia tulokkaat eivät (vielä) rakentaneet, sillä alue oli Assyrian alla. Persialaisten uskonto ennen zarathustralaisuutta on pitkälti hämärän peitossa.
Ilmeisesti arjalaisuusjuurten takia persialaisten uskonto muistutti paljossa esi-hindulaisuutta. Jumalia oli paljon. Pääjumala Ahura Madza oli jo mukana, samoin pyhien kirjoitusten, Avestan, varhaisimmat materiaalit, kenties myös legendaarinen profeetta Zarathustra. Mies oli ilmeisesti iranilaisen uskonnon reformaattori, minkä seurauksena polyteismi lähti muodostumaan kohti dualismia ja monoteismiä. Ukon ajoittaminen on kovin vaikeaa.
-970 Salomosta tulee Juudan ja Israelin kuningas Daavidin valtaperimyskiistojen hautauduttua. Mies tunnetaan viisaudestaan ja loistostaan. Raamatun Sananlaskut, Saarnaajan kirja sekä Laulujen laulu liitetään kuninkaaseen. Salomonin aika oli rauhan ja onnen aikaa, joskin kansan vero- ja työtaakka oli huomattava kaupunkien ja palatsin rakentamisen vuoksi. Salomonilla oli ilmeisesti lukuisia vaimoja. Hän teki mm. diplomaattisen naimakaupan Egyptin faaraon tyttären kanssa. Salomonin ja Saban kuningattaren suhteesta seurasi Etiopian kuningassuku menelikidit, jotka ovat edelleen voimissaan. Uskonnollisesti valtakunnassa vallitsi polyteismi. Salomo on varmaankin rakennuttanut Jahvelle temppelin, yhden maailman kuuluisimmista rakennuksista. Ilmeisesti temppeli kuitenkin muistutti paljossa ajan muita temppeleitä. Temppeli sekä sen tarkoitus jää historiantutkimuksessa epäselväksi, mutta Raamatussa sillä on keskeisiä, Jumalan läsnäoloon ja pelastukseen liittyviä funktioita.
-930 Israelin ja Juudan hauras yhteys hajoaa erillisvaltioiksi: Daavidin dynastia jää etelään Juudaan, mitä pohjoinen Israel ei tunnusta. Israel oli taloudellisesti, sotilaallisesti ja väestöllisesti suurempi, mutta hengellinen traditio ja jatkuva kuninkuus suosivat Juudaa. Israelissa kuningas Jerobeam yrittää paaluttaa valtaansa elvyttämällä Danin ja Betelin pyhätöt. Taktiikka yhdistää Jahve-kultti Baal-kulttiin häränkuvilla ei onnistunut ja tuomittiin myöhemmin epäjumalanpalvonnaksi. Egyptin faarao Sisak tekee ryöstöretken Jerusalemiin ja Israeliin. Valtakunnan suuruus hiipuu.
-900 Etruskit tervehtivät meitä Villanova-kautensa alusta. He tulivat vähä-Aasiasta tai olivat Italian alkuperäisasukkaita ja hallitsivat parhaimmillaan liki koko saapasmaata ja alueen kauppaa ennen roomalaisia. Sotilaallista, merenkulullista, kulinaristista ja taiteellista osaamista riitti kirjakielestä kuuluisiin hautamaalauksiin. Näin Eurooppa saa uuden kansan ja Italia juurensa historiassa. Antiikissa etruskit jäävät Kreikan ja Rooman varjoon, mutta he juuri välittivät edellisten kulttuuria jälkimmäisille ja siten eurooppalaisille jälkipolville. Etruskien jumalat olivat kreikkalaisperäisiä. Mukana oli myös lapsiuhreja, kohtalonuskoa, maksasta ennustamista, eläinjumalia, vainajien kunnioittamista sekä egyptiläistyylisiä uskomuksia tuonpuoleisesta. Etruskilaiset kaupunkivaltiot sotivat keskenään tai liittoutuivat, kuten 12 kaupungin liitossa.
-1 027-771 Kiinassa Zhou-kansa kasvaa saaliskansasta vasalliksi ja lopulta Shang-dynastian voittajaksi ruhtinas Wu Wangin johdolla. Vanhalla johdolla oli yli 10 kertaiset sotajoukot, mutta ilmeisesti omat eivät tahtoneet puolustaa korruptoitunutta keisariaan ja niin pääkaupunki Yinxu vallattiin ja uusi dynastia kastettiin verilöylyssä. Zhou-dynastia omaksui paljossa Shang-väen tavat, kuten käsityksen keisarin taivaallisesta auktoriteetista. Dynastia hallitsi laajasti läänitysten ja vasallihallitsijoiden kautta, mutta ajan mittaan nämä pienet hallitsijat itsenäistyivät keisarin heikentyessä. Väkiluku nousi jopa 20 miljoonaan. Kungfutselaisuuden viisi klassikkotekstiä ovat peräisin Zhou-ajalta - siis ennen mestarin syntymää. Tekstit ovat runoja, puheita, riittikaavoja, historiaa sekä ennustussääntöjä. Dynastian loppuvaiheessa nomadiheimojen vandalisointi kiihtyi vasalliuskollisuuden laskiessa dramaattisesti. Barbaarit ryöstivät valtakunnan pääkaupungin Haon ja tappoivat kuninkaan vuonna 771 eKr.
-882-842 Omrin dynastia hallitsee Israelia ja nostaa kansan loistoon Juudan kanssa käytyjen kahakoiden päätteeksi. Omri valloittaa lähialueita ja perustaa uuden pääkaupungin, Samarian. Omrin poika kuningas Ahab ja 11 muuta kuningasta liittoutuvat Assyriaa vastaan ja onnistuvat torjumaan suurvallan Qarqarin taistelussa vuonna 853. Raamatussa Omrin ja Ahabin mahtia ei hehkuteta, sillä heidät yhdistetään Baalin palvontaan, mikä olikin ajan meininki. Tosin Ahabin menestys ylivoimaista Syyrian armeijaa vastaan mainitaan. Raamatussa kuningas Ahabin rinnalla vaikuttaa pahiskuningatar Isebel sekä profeetta Elia. Elia on hengellinen ukkosenjohdatin, joka nostaa ihmisen kuolleista, saa rukouksellaan salaman iskemään taivaalta ja nousee tulivaunuilla taivaaseen kuolemaa kohtaamatta. Satoja vuosia myöhemmin odotettiin Elian paluuta.
-850 Luoteis-Euroopan pakkaskausi alkaa. Skandinaavisen mytologian Fimbul-talvi juontunee kollektiivisen karmeista muistoista ajoilta, jolloin kesätkin ovat talvia ja ihmiset käyvät toistensa kimppuun tarvehierarkian pohjalla. Toisaalta ihmiset oppivat paremmiksi maajusseiksi, paimeniksi ja sepiksi kovien aikojen puristuksissa.
-850 Foinikialaiset kukoistavat Libanonin rannikon lisäksi Välimerellä. Heidän kuuluisa aakkostonsa ajoittuu tänne. Pohjois-Afrikan Karthago perustetaan vuonna 812. Foinikialaisten historia on Euroopan historiaa, sillä heillä oli siirtomaita Kyproksella, Sardiniassa, Maltalla, Sisiliassa ja Pyreneiden niemimaalla. Yksi Euroopan vanhimmista kaupungeista, Lissabon, perustettiin viimeistään tällöin. Portugalissa majaa pitivät näihin aikoihin iberit, lusitaanit sekä keltit, joiden kanssa foinikialaiset ja kreikkalaiset kävivät kauppaa. Foinikialaiset kaupungit taistelivat Assyriaa ja 600-luvulla Babyloniaa vastaan ja joutuivat alistumaan vahvempiensa ikeeseen.
-841-744 Jehun dynastia Israelissa, Juudassa Daavidin jälkeläisiä kuninkaina "hirmuhallitsija" Ataljan jälkeen. Kuningas Jehu oli väkivaltainen hallitsija, joka suisti Omrin sodassa kuluneen dynastian hautaan, särki kauppasuhteita mm. surmauttamalla foinikialaisen Isebelin ja tappoi myös Juudan kuninkaan Ahasjan. Aika on sekavaa poliittista sodankäyntiä Syyrian (Damaskoksen), Assyrian, filistealaisten, Edomin ja Juudan välillä. Israel maksoi Assyrialla suojelusrahaa Syyrian uhalta. Israel ja Juuda sotivat myös keskenään jälkimmäisen tappioksi. Israel oli hätää kärsimässä ja kutistui Samariaksi Syyrian paineessa. Assyria vapautti tilanteen tullessaan länteen hyökyttämään Syyriaa vuosisadan vaihteessa. Kuningas Jerobeam II pitkällä hallituskautena Israel voimistui ja laajeni Salomonin ajan loistoon. Juuda menestyi myös Israelin kumppanina. Toisaalta maa järisi uhkaavasti, profeetat Aamos ja Hoosea lausuivat tuomioita ja naapurivaltakunnat liittoutuvat Assyriaa vastaan jättäen Israelin kauppasaartoon. Ajanjakso päättyy anarkiaan, sisällissotaan ja väkivaltaisuuksiin kruunusta.
-776 Kreikan pimeät vuosisadat ja tätä seurannut geometrinen aikakausi päättyy. Siirrymme Kreikan historialliseen aikaan, antiikkiin. Aika perustuu kreikkalaiseen aakkostoon, jotka olivat jälkimaailmalle niin merkittävät, että olen itsekin tapaillut niitä Helsingin yliopistossa. Vuosiluku on 1. olypialaisten ajankohta. Kreikkalaiset olivat kisailevaa sorttia ja ruumiinkunto oli korkeassa kurssissa. Tämä oli kaupunkivaltioiden ja siirtokuntien kukoistuksen aikaa. Vauraita olivat esimerkiksi Sisilian Naksos ja Syrakusa, 600-luvulla Marseilen kaupunkia edeltänyt Massalia Ranskassa sekä Turkin Bysantti ja Miletos, mistä käsin joonialaiset perustivat jopa 100 siirtokuntaa. Keskeisimpiä kaupunkivaltioita olivat vanhin Ateena, Sparta, Argos ja Korintti. Kreikassa monet tosin elivät maaseudulla. Maalaisjunttien käsite onkin peräisin viimeistään tältä ajalta. Ateenassa kuninkaan valta korvautui oligarkialla eli yläluokkaisten aristokraattien neuvostolla. Toisinaan vallan tosin kaappasi kansansuosiossa ollut tyranni. Kreikkalainen sodankäynti otti tällöin harppauksen eteenpäin falangi- ja hopliittitaktiikoiden (leveät kilvet, keihäät, tiiviit ryhmittymät) myötä.
Kreikkalaisen ja samalla koko länsimaalaisen kirjallisuuden isähahmon, Homeroksen Odysseia ja Ilias ovat täältä peräisin. Niiden suosio on ollut huima, sillä itsekin tutustuin ala-asteella Odysseuksen harharetkiin kyklooppien ja seireenien parissa. Ilias on eeppinen runoelma Troijan sodasta. Homeroksella on ollut merkittävä vaikutus kreikkalaiseen jumaltarustoon sekä heeros-kulttuuriin. Toinen eeppinen varhaisrunoilija oli Hesiodos, jonka Jumalten synty on keskeisin lähde kreikkalaisille myyteille, kuten Prometheukselle sekä jumalten saippualle.
Kreikkalaiset olivat läpeensä uskonnollisia jumalinaan mm. taivaan Herra Zeus, auringonjumala Apollo, luonnon ja hedelmällisyyden neitsytjumalatar Artemis, kreikkalaisten Astarte Afrodite, meren jumala Poseidon sekä manalan Herra ja kreikkalaisten perkele, Haades. Näillä oli kulttimenoja ja paikkoja. Kreikkalainen temppelirakennus ja arkkitehtuuri kukoistikin tästä eteenpäin. Mekin olemme lapsina vertailleet joonialaisia ja doorialaisia pylväitä pulpeteissamme. Emme miellä kreikkalaisia uskovaisiksi. Tämä johtunee siitä, että olemme itse eristäneet hengellisyyden kaupankäynnistä, politiikasta, urheilusta, kulttuurista sekä moraalista. Tai siitä, että kreikkalaiset suhtautuivat jumaliinsa esteettis-kirjallisesti. Kenties ihmiset alkoivat jo vähän kyllästyä oikullisiin jumaliin. Hesiodokselta huomaa Lähi-Idän vaikutteita hurrilaisilta sekä babylonialaisilta. Kielen, olympialaisten ja jumalien lisäksi kreikkalaisia yhdisti kuuluisa Delfoin oraakkeli eli ennustusinstituutio. Homma toimi asiaankuuluvin rituaalien, tulkinnanvaraisten viestien sekä tehokkaan vakoiluorganisaation avulla.
-21.4.753 Historian kuuluisimman kaupungin Rooman perustamisvuosi. Mars-jumalan poika ja suden lapsi Romulus perusti kaupungin yhdessä veljensä Remuluksen kanssa. Tarinan mukaan roomalaisia oli aluksi vain kourallinen miehiä, kunnes nämä ryöstivät sabiinilaisnaisia (italialainen heimo) vaimoikseen. Sodan jumala Mars oli roomalaisille ja Italian heimoille tärkeä. Maaliskuu (March) juontuu Marsista. Zeuksen vastine Jupiter sekä Apollo tulivat Cumaen siirtokunnan perustamisen myötä. Muutenkin roomalaiset lainasivat kreikkalaisilta: Neptunus (Poseidon), Merkurius (Hermes), Bacchus (Dionysius)... sekä etruskeilta. Uskonnollisia menoja vakiinnutti jo Rooman toinen kuningas Numa Pompilius, josta saamme kiittää myös tammi- ja helmikuuta, silloin aiemmin vuosi oli kymmenkuukautinen!
Rooma oli pitkään pelkkä kaupunkivaltio. Mukana oli kuitenkin alusta asti tuttuja elementtejä, kuten senaattorit sekä Vestan neitsyet, nuo arvovaltaiset nunnat, jotka vartioivat Vestan temppelin pyhää tulta. Myös Jerusalemin temppelissä piti palaa aina tuli. Opetus: ilman pyhää tulta ja sen vartioimista kansa tulistuu toinen toistaan vastaan.
-745 Tiglatpileser III (os. Pulu) nousee Assyrian hallitsijaksi ja lähtee valtaamaan Syyria-Palestiinaa. Alueen valtiot joutuivat joko hävitetyiksi tai pakkoveron ikeeseen. Valloittajalla oli käytössään maailman ensimmäinen jatkuvasti aseistetun armeijan, kimmeriläisiltä opittu ratsuväki sekä viimeistä huutoa oleva piirityskoneisto. Israel tahtoi uhmata jättiläistä, Juuda ei. Tästä suuttuneena Damasko ja Israel hyökkäsivät Juudaan, missä kuningas pyysi apua - jopas jotakin - Assyrialta. Assyria valloitti Israelin Samariaa lukuun ottamatta sekä koko Syyria-Palestiinan provinssiksi. Tiglatpileser harjoitti pakkosiirtopolitiikkaa. Kun alueen valtiot jättivät vasalliverot maksamatta, Assyria valloitti myös Samarian kolmen vuoden piirityksen jälkeen vuonna 722 eKr. Samarialaiset tunnetaan myöhemmin paheellisena "sekakansana", joskin meille he ovat laupiaita Jeesuksen vertauksen myötä. Eipä tainnut ajan väki tietää, että yli 2 500v myöhemmin pohjoinen kansa nauttii "samarinia" närästykseen! Juudan kuningas Hiskia kapinoi Assyriaa vastaan toteuttaen samalla kulttireformin. Hiskia rakensi puolustusmuureja sekä vesitunnelin, joka auttoi Jerusalemia piiritystilanteessa. Assyria kuitenkin napsi kapinavaltioita, kuten Babylonian, suupaloikseen. Assyria voitti Egyptin joukot, filistealaiset sekä Juudan, mutta Jerusalem jäi valloittamatta. Syy tähän on epäselvä, kenties rutto iski Assyrian piiritysjoukkoihin. Raamatun mukaan enkeli löi kuoliaaksi 185000 assyrialaista yhdessä yössä.
Raamatun profeetat Jesaja ja Miika ajoittuvat tänne. Jesaja on kristittyjen suosiossa. Hän julistaa maailmanrauhaa, jolloin miekat sulatetaan auroiksi. Jesaja ennustaa nuoren naisen tulevan raskaaksi. Tästä kristityt lukivat myöhemmin ennustuksen Jeesuksen neitseestäsyntymisestä. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa näkee suuren valon ja Daavidin valtakunta elpyy. Betlehemissä syntyy Israelin ihmeellinen hallitsija, joka pelastaa Israelin assyrialaisten käsistä. Perimätiedon mukaan kuningas Manasse sahautti Jesajan kahtia.
-800-600 Intiassa Kuru ja Pancala saavat seurakseen Videhan, Kosalan sekä Magadhan kuningaskunnat, jolloin esi-hindulaisuus eli brahmanilaisuus jatkaa leviämistään. 600-luvulla Intian kyläyhteisövaihe "janapada" alkoi vaihtua laajempiin kaupunkiyhteisöihin "mahajanapadoihin", jotka olivat kuningaskuntia tai oligarkkivaltakuntia ensimmäisine kaupunkeineen sitten Indus-kulttuurin kulta-ajan. Näitä valtioita oli 16 ja suurin niistä oli Magadha. Mahabharatan vanhimmat osat ajoittuvat tänne. Ne kertovat myyttisestä Kuru-klaanin sodasta. Tämä on myös varhaisimpien pyhien kirjoitusten, Upanisadien, aikaa. Täten tältä ajalta ovat peräisin esimerkiksi pyhä kaikkeus- ja mantra tavu ja laulu Om, dharma-pohdinnat, alustavat monismifilosofiat eli ajatukset ihmisen sisimmän, Atmanin, ykseydestä Brahmaniin sekä reinkarnaatio- ja karmaoppien alkutahdit. Jumalista mainittakoon, että esimerkiksi kuuluisa Shiva ei alun perin ollut vedalainen jumala, vaan kehittyi sellaiseksi vasta myöhemmin vuosisatojen synkretismin tuloksena.
-770-600 Kiinassa itäisen Zhoun sekä Kevättä ja syksyä -kausi. Zhoun valta oli nimellinen. Kiinan alue koostui jopa sadasta valtiosta, joista muutamat, kuten Jangtse-joen Chu, sulauttivat pienemmät itseensä. Valtiot tekivät sopimuksia, liittoutuivat ulkoisia vihollisia vastaan sekä taistelivat keskenään. Sisällissodat ja juonittelut kruunusta kuuluivat kuvaan. Aikakautta kutsutaan myös viiden hegemonin ajaksi ajan vahvimpien hallitsijoiden mukaan.
-750-600 Meedian lyhyt kukoistuskausi alkaa. Deioces-kuningas yhdistää meedialaiset heimot yhdeksi, Iranin ensimmäiseksi kuningaskunnaksi. Persia oli Meedian vasalli, kunnes osat kääntyivät. Assyrian kaaduttua Meedia oli yksi Lähi-Idän mahdeista, mutta heistä ei ole jäänyt paljon tietoa kirjoitustaidon puuttumisen vuoksi.
Fryygia kukoistaa Anatoliassa pääkaupunkinaan Gordion ja kuninkaanaan mm. myyteistä tuttu Midas. Valtakunnalla oli mm. kehittynyt tieverkosto. Fryygia liittyy vahvasti tarunomaiseen Troijan sotaan. Kimmeriläiset kurmottivat Fryygian historiaan. Alueelle nousi uusi mahti, lyydialaiset, jotka liittoutuivat ties keiden kanssa ja sotivat kimmeriläisiä vastaan. Aluksi tuli turpaan, mutta sotaonni kääntyi vuosisadan vaihteessa. Lyydian pääkaupunki oli Raamatussakin mainittu Sardes. Lyydialaiset jumalat muistuttivat muita pantheoneja. Heillä oli esimerkiksi äitijumalatar Artimus (vrt. Kybele ja Artemis) sekä vimmainen Pakis (vrt. Dionysius, Bacchus).
Kolmas ajan suurvaltakunta oli pohjois-Syyrian ja Iranin Urartu.
-704-609 Assyrian viimeinen kukoistuskausi ja tuho. Valtakunta taistelee raivokkaasti arkkivihollistaan Babylonia vastaan. Tämän jälkeen osansa saavat skyytit, Sidon sekä Egypti, jonka alistumisen myötä Assyriasta tulee suurin imperiumi koskaan. Assyrian viimeinen suuri kuningas Assurbanipal piti verisesti valtakuntaa koossa Babyloniaa, Elamia, historian kirjoihin saapuneita arabeja sekä monia muita vastaan. Hallitsija oli myös sivistynyt mies, mistä todistavat Niniven puutarhat sekä valtaisa kirjasto. Ninivestä oli tullut maailman loisteliain kaupunki. Kaupungin palatsi oli aikansa Versailles ja kuulut Babylonin riippuvat puutarhat kasvoivat ehkä täällä. Assyrian ote Egyptistä kirposi nopeasti. Juuda ja Babylonia itsenäistyivät. Kimmeriläiset ja meedialaiset ahdistelivat vanhaa vainoojaa. Assyria piti vielä puoliaan ja sai liittotukea Egyptiltä, mutta lopulta Meedia valloitti Assurin (614) ja babylonialaiset ja meedialaiset armeijat Niniven (612).
 |
| Assyrian valta oli maantieteellisesti laaja ja historiallisesti pitkä. Miksi Egypti, Babylon, Persia, Kreikka ja Rooma tunnetaan paljon paremmin? Ehkä valtion julmuus oli vielä muitakin pahempaa. Eikä kansalla ollut kulttuuris-taiteellis-uskonnollista omaperäisyyttä. Mainittakoon kuitenkin, että esimerkiksi yleismaailmallinen ja raamatullinen elämän puu motiivi on vahvasti assyrialainen. Kuvassa lamassu, siivekäs härkä, suojeleva jumala. |
-700-600 Skyyttien valtakunnan suuruuden päivät. Kansa oli oppinut raudan taonnan Mesopotamiasta, valmisti taidokkaita kultaesineitä, hallitsi ratsastamissotimisen paremmin kuin muut sekä käytti kehittyneitä aseita, kuten akinakes-miekkoja. Kirjakieltä kansalle ei ollut, joten tiedot skyyteistä ovat vähäisiä. Nämä pohjoisen paimentolaissotilaat tuhosivat ja alistivat muita heimoja ja kansoja, kuten kimmeriläisiä tai sekoittuivat heihin Kaukasuksella, Mustalla merellä ja Volgan rannoilla Etelä-Venäjällä. Skyyttien valtakunta levisi Mongoliaan, Romaniaan ja Unkariin, myöhemmin nykyisen Slovakian ja Saksan seuduille ja tuli kosketuksiin kreikkalaisten siirtokuntien kanssa. Skyytit kahakoivat Assyrian kanssa, mutta valtakunnat liittoutuivat myöhemmin ja kaatoivat Meedian sekä kimmeriläiset, jolloin Lähi-itä oli skyyttien vallassa. Skyytit hylkäsivät Assyrian valtakunnan loppuvaiheessa ja osallistuivat imperiumin tuhoamiseen.
-11.2. 660 Ensimmäisen Japanin keisarin, Jimmun, 1. valtaanastumispäivä 700-luvulle jKr. kirjoitetun japanilaisen Kojiki-kronikan mukaan. Todennäköisesti ensimmäiset keisarit ovat legendoja, eivät historiaa. Uskonvaraiseksi jää myös keisarin jumalallinen alkuperä auringonjumala Amaterasun poikana. Saarella oli tällöin monia pikkuvaltioita, ei yhtenäistä, keisarin hallitsemaa Japania. Keisari ja auringonjumala juurineen ovat joka tapauksessa tärkeitä tämänkin päivän japanilaisille.
-627-600 Juudan viimeiset vuodet, kuninkaana Josia, joka suoritti maassa, ehkä, jahvistisen reformin ja/tai assyrialaisvaikutteiden puhdistamisen sekä liitti Israelin ja Samarian valtakuntaansa. Kukoistus jäi lyhyeksi. Egyptin faarao Neko surmasi Josian matkalla auttamaan Assyriaa. Nyt Juuda joutui Egyptin ja Babylonian ristituleen. Babylonia voitti Egyptin v 605 Karkemiksen taistelussa Etelä-Turkissa. Juudasta tuli Babylonian vasalli. Pian uusi jättiläinen kuitenkin hävisi Egyptille, jolloin valittu kansa julistautui itsenäiseksi. Profeetta Jeremia ajoittuu tänne. Hän ennusti Juudan tuhoa epäjumalanpalvonnan ja moraalisen rappion takia. Omat koirat purivat ja heittivät miehen kaivoon.
Herran siunaus, joka mainitaan jokaisen luterilaisen jumalanpalveluksen päätteeksi, ajoitetaan viimeistään tähän aikaan. Siunauksen puhe Jumalan kasvoista on merkityksellinen - Jumalan kasvojen näkeminen tarkoittaa myöhemmin taivasta - sekä haastava, sillä Raamattu korostaa toisaalta, ettei Jumalan kasvoja voi nähdä. Ehkä jännite kuvaa ymmärryksen kehittymistä antropomorfisesta (ja patsaana kuvattavasta?) Jumalasta universaaliksi kaikkivaltiaaksi.
-600 Egyptin faarao Neko II meinaa rakentaa Suezin kanavan eli vesireitin Välimereltä Punaiseen mereen. Hallitsijaan liitetään myös foinikialaisten suorittama Afrikan ympäryspurjehdus, mikä saattaa kuitenkin olla pelkkä legenda. Ilmeisesti ihmiset eivät tähän aikaan tienneet, että Afrikkaa ympäröi meri vaan luulivat mantereen yhdistyvän etelässä Aasiaan.
Ajanjaksosta on syytä sanoa, että maapallon eri puolilla majailevat ihmiset ja sivilisaatiot eivät tienneet toistensa olemassaolosta tuon taivaallista. Mesopotamiassa ei tiedetty Kiinasta tai mayoista, eikä samankaan mantereen heimot välttämättä tienneet, kuinka pitkälle maailma jatkui etelässä, pohjoisessa, idässä tai lännessä. Tietämättömyys mahdollisti myös pullistelun, kuten Assyrian kuninkaan "neljän maan äären hallitsija".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti