Johdanto
Laskin helmikuussa 2017 kaikki kuukauden menoni yhteen ja julkaisin tutkimustulokseni blogissani. Kuukauden kulutukseksi laskin 1323€. Tämä juttu on opiskeluversio samasta aiheesta. Tällä kertaa kuukausi oli syyskuu. Laskin siis yhteen kaikki menoni kuukauden ajalta. Lisäksi jaoin kertaluontoisia maksuja, kuten vakuutuksia vuoden jokaiselle kuukaudelle. Samoin tein isoimmille ostoksille, joista yli 100€ ostokset jaoin 12 kuukaudelle, yli 200€ 24 kuukaudelle, ja yli 300€ hankinnat kolmelle vuodelle. Lisäksi sivutulot ja myynnit vähensivät kokonaispottia, olkoonkin, etten myynyt syyskuussa mitään.
Laskuista on jätetty pois kirkollisvero (reilu 100€ opiskelijan tuloilla), kaikille yhteiset ja pakolliset verot sekä lahjoitukset. Lisäksi jätin laskuista pois alkuvuodesta kiinteistöni osituksesta seuranneita kuluja sekä tekemäni maakaupat. Tulot tietenkin vaikuttavat menoihini ja siksi kerrottakoon, että tuloni syyskuussa olivat 754€. Opiskeluaikanani olen saanut aikuisopintotukea reilu tonnin kuussa ja seurakunnalta n. 500€ kuussa sivutöistä. Syyskuussa en hakenut tukea, kun sain seurakunnalta palkan, vaikka työsuhteeni päättyikin. Tuki vähenee, jos tienestejä on yli 250€ kuussa. Täysmääräisenä tuki onkin jotain 1300–1500€ ja sitä heruu siis 15kk niille, jotka ovat tehneet 8 vuotta jotain duuneja ennen opintojaan. Käsittääkseni olen syyskuulta oikeutettu asumistukeen.
Kulut yhteensä 804,5€
Koti ja asuminen 1€
Asun vanhassa omakotitalossa. Lainaa on reilu 100 tuhatta jäljellä ja tällä erää maksan sitä 600€ kuussa. Avioero oli tässä kohtaa kova taloudellinen isku, sillä se käytännössä tuplasi kaikki asumiskustannukset. Syyskuun pieni summa selittyy sillä, että otin opiskeluvuodelleni lainanlyhennysvapaata. Maksan siis pelkät korot eli 85€. Pankit tarjoavat mielellään korkokattoa, mutta en ottanut sellaista.
Asumiseen liittyy paljon muitakin kuluja. Ostin viime marraskuussa vierasmaja ”Neidontuvan”.
Pytinki maksoi kuljetuksineen ja pohjineen 1130€. Sen sai puoleen hintaan ja valmiiksi koottuna, kun oli näytekappale. Kulunkeja tuli myös LVI-puolelta, kun asensimme isäni kanssa ulkosaunaani lämminvesisuihkun. Tässäkin kohtaa säästäminen oli ankaraa, sillä ostin pumpun ja varaajan Torista, mutta silti loppusummaksi tuli hulppeat 657€. Vanhassa talossa on remontoitavaa ja laittamista. Viime marraskuussa pihalle tuli vedettyä myös sähköt, joista laskin kulunkeja tänne asti. Eli ylläpito- & hankinta- ja remonttirahaa 80€ kuussa.
Seuraavaksi suurin kuluerä oli teidenhoitokulut, 32€ (jösses!) Minulla on oma tie, mitä pitää hiekoittaa ja aurata talvella. Lisäksi pulitan reilu sata euroa vuodessa yleisen tien hoitokuluja. Sitten kiinteistövero lohkaisee reilun parin kympin loven budjettiin. Hinta tuplaantuu ensi vuonna, sillä tein ex-vaimoni kanssa osituksen alkuvuodesta, jolloin hän maksoi puolet veroista.
Asumisessa maksaa myös vakuutukset 7€ sekä jätehuolto 5€. Vakuutukset ovat minusta aika turha asia, kun yleisesti homma menee niin, että maksat turhasta, paitsi jos jotain tapahtuu, niin saat vakuutusyhtiöltä palttiarallaa saman summan, mitä olet heille syytänyt. Siksi poljin kotivakuutukseni 470 eurosta 85 euroon. Olen nukkunut yöni hyvin, vaikka en enää saisikaan korvauksia, jos karhu rynnistäisi ikkunasta sisään. Laskin rakennusteni arvoja, nostin omavastuun tappiin ja jätin pelkät palovakuutukset.
Yhteishinnaksi tulee siis 252€, mutta vähensin loppusummasta 189€, jotka tienasin, kun vuokrasin kotiani. Sesonkiaika on ohi, mutta minulla oli silti kolme vierasta syyskuussa. Kotini vuokra on vajaa 60€ yöltä ja hinta saattaa jopa nousta viikonlopulta. Toisaalta hinta tippuu, jos on monta yötä. Minulla on peräti 9 vuodepaikkaa, joten jaettuna hinta jää pieneksi. Syyskuussa majoitin mm. polttariporukan sekä kaksi perhettä Latviasta, jotka osallistuivat Suomessa koirakilpailuihin. Minulla on ollut paljon vieraita pitkin kevättä ja kesää, sillä vaikka paikkani on syrjäinen, se on myös tilava ja viihtyisä.
Bnb-sivusto ottaa muutaman euron käyttökuluja ja vuokrastahan lähtee 30 % veroja valtion kirstuun. Tässä tosin tulee huomioida se, että tehdyt remontit, kiinteistövero, välityspalkkiot sekä tiemaksut saa vähentää verotettavasta summasta. Joten jos vuosipottini on hmm.. todennäköisesti jotain 2400€ bruttona niin sen mukaisesti saisin 1680€ nettona ja maksaisin 720€ veroja. Kun otan kaikki vähennykset huomioon, niin minun ei tarvitse maksaa veroja ollenkaan. Eli syyskuun pottini onkin 270€, eikä 189€. Koska vähennyksiä tulee muualtakin, jaan tuon ”voiton” eli 81€ kullekin osiolle, jolloin asumiskohdalle tulee n. 30€ säästöä.
Kannattaako kodin vuokraaminen? Hyötynä on raha ja mahdollisesti jotain sosiaalista ”hyvää”. Monet eivät kuitenkaan tahdo moiseen puuhaan ryhtyä. Keksin tähän kolme syytä. Ensinnäkin koti on intiimi ja henkilökohtainen paikka, jota ei haluta jakaa ventovieraitten kanssa. Toiseksi vuokraamisen liittyy pelko varastamisesta, ilkivallasta tai sotkemisesta. Kolmanneksi vuokraaminen tietää enemmän tai vähemmän säätöä. Ensimmäistä perustelua en tunnista itsessäni ja toinenkin pelko on jäänyt pieneksi mm. sen takia, että kodissani ei ole paljoakaan varastettavaa. Säätämistä kuitenkin tulee, sillä annan tulijoille kaikki mestani. Mihin itse menen? Entä lapseni? Nyyh! Käytännössä evakkopaikkoja on kuitenkin helppo listata:
Äiti
Ystävä
Äidin ystävä
Ystävän äiti
Lisäksi olen majaillut leireillä, lomamatkalla, teltassa ja laavulla, kun joku muu on löhöillyt sängyssäni.
Vain katto on rajana, kun lähtee miettimään vaihtoehtoisia asumisia!
Vuokraaminen kannattaa etenkin silloin, jos et edes aikoisi olla kotosalla. Vieraista voi olla muutakin iloa kuin pätäkkä. Esimerkiksi virolaisperhe asensi minulle ystävällisesti riippukeinun. Naispuoleinen polttariporukka jätti minulle kanasalaattia jääkaappiin. Miespuoleinen polttariporukka pisti kuitenkin vielä paremmaksi:
Vähensin tienestin loppusummasta.
Sisustus, vaatteet & keräily 42€
Tarkoitan otsikolla kaikkea kamaa, mitä rahalla saa, kunhan sitä ei voi syödä. Harrastusjutut listasin tosin erikseen. Paras säästövinkki tässä on käytettynä ostaminen. Ostin syyskuussa Ikea:n patjan kirpparilta 14€, kirjan Fidasta 5,50€ (opiskelija-alennus -30 % jee!), pari hehkulamppua sekä vessapaperia.
Hinnan olisi saanut putoamaan tai jopa plussan puolelle myymällä kamaa, mutta ainakin tässä kuussa tavarabisnes ei toiminut. Downshiftaus ei taida olla juttuni. Pikemminkin olen innostunut ostamaan sitä sun tätä! Ohessa hankintojani, mistä kokonaispottini koostuu:
Sänky, patja, petauspatja ja 3x lakanaa, Torista 390€. Tästä saanen miinustaa 50€, jonka sain, kun myin vanhan vuoteeni patjoineen. Laitoin sängyn b&b-ilmoituksen kanteen houkuttimeksi!
Kaksi antiikkikaappia, talonpoikaisrokokoo, Torista yhteensä 450€. Tämän sortin ostoksissa on se hyvä puoli, että kaappien arvo säilyy, jolloin raha ei mene viemäriin.
Leena Nion lasitaidetta, yht. 230€. Ihastuin Nion töihin, kun seikkailin Kellokoskella. Piti lähteä samalla reissulla Jokelaan taiteilijan kotiin hämmästelemään, mitä kaikkea lasista voikaan tehdä. Tyhjin käsin en voinut lähteä. Sanoisin näitä töitä edulliseksi, sillä ne ovat minusta hyvin kauniita, eikä niitä ole valmistettu ihan hetkessä.
Pia Hynnisen keramiikkaa, yht. 100€. Vähän törsäystä myönnän, mutta kävin Pian pajalla Myrskylässä ja minusta hänen työnsä ovat kauniita. Pitäähän yrittäjää vähän tukea ja lisäksi sanottakoon, etten ole aikaisemmin maksanut astioista juuri mitään.
Lisäksi ostin juuri elämäni ensimmäisen läppärin 110€ sekä divaanin 120€, käytettyinä tietenkin. Älypuhelimet ovat älykalliita. Sain omani ilmaiseksi isältäni. Maalauksia lukuun ottamatta videotykkini oli kotini arvokkain esine, mutta hävisin sen osituksessa. Onneksi sain hyvällä säkällä tilalle toisen tykin, ilmaiseksi. Kävin syyskuussa piruuttani elektroniikkadyykillä, mutta en löytänyt mitään.
Vaatteisiin, keräilyyn ja kaiken maailman koneisiin voi upota siivu jos toinen tuohta, mutta syyskuulle ei menoeriä tullut. En kerää mitään, ellen sitten kirjoja ja Don Rosan sarjakuvia, joita kalastelin kirpputorilta jo lapsena. Kirjat ovat aika kalliita, mutta viime kesänä ostin jotain 40 kirjaa kirjaston poistomyynnistä, yht. 20€. Ostin silti vaikka tiesin, etten tule lukemaan läheskään kaikkia. Ostamisen ilosta ostin, menin halpaan, tunnustan!
Tavarasta voi myös saada verovähennyksiä kodin vuokraamisen yhteydessä. Jos vuokrattava paikka on kalustettu, verotettavasta osuudesta saa vähentää max. 60€ kuussa eli 2€ jokaista vuokrattua päivää kohden, sanoi verovirkailija. Minulla oli vieraita seitsemänä eri päivänä, joten saan vähentää syyskuun osalta 14€ kokonaispotista ennen kuin siitä verotetaan. Siksi saan vähentää tuon 10€ kokonaissummasta.
Lisäksi verovähennystä irtoaa hankituista huonekaluista eli kaikista edellä mainituista, paitsi taideteoksista, sillä taide ei verottajan mukaan ole välttämätöntä vuokraamisessa. Näin hienosti valtiovarainministeriö erottaa esteettisen muusta ryönästä! Saan siis vähentää 1214 euroa verotettavasta tulosta eli noin puolet. Tavarataivaan kohdalta voi siis miinustaa puolet ”verovoitoista” eli 360€ mikä tarkoittaa syyskuun osalta 30€.
Sähkö 70€ (562 kWh)
Tämä oli pettymys, vaikka vanhan omakotitalon kulutukseksi tuo on käsittääkseni melko perus. Nyt oli kuitenkin tarkoitus näyttää hyvää esimerkkiä säästämisessä. Syyskuu oli vieläpä lämmin kuukausi, joskin loppukuusta maa jäätyi ja lämpö painui pakkaselle. Tämä oli viimeinen kuukausi kahden vuoden sopimuksesta Kymenlaakson sähkön kanssa, Luontoilona 4,69kWh. Nyt hinta on noussut ja ekosähkö maksaa 4,99kWh, mikä on käsittääkseni hyvin vertailukelpoinen summa. Ekologinen sähkö on kuitenkin oltava ja eihän se paljon kalliimmaksi käy. Aurinko, tuuli ja vesi ovat tosin tehottomia verrattuna öljyyn ja kivihiileen. Siksi esimerkiksi Aki Suokko ja Rauli Partanen suosittelevat kirjassaan ”Energian aika” ydinvoimaa.
Vähensin sähköstä 10€ tulevia verovähennyksiä.
Vuoden 2017 syyskuun kulutukseni oli vain 195kWh. Viime vuonna kulutukseni ei ylittänyt talvellakaan yli tuhatta, mutta nyt helmikuussa se oli peräti 1440kWh ja ennätyspäivänä 75kWh. Maaliskuussa tuhlasin sähköä 1270kWh eli puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Merkillistä.
Sähköstä 80% kuluu lämmitykseen. Minulla on perus patterien lisäksi kaksi ilmalämpöpumppua, lattialämmitys vessassa sekä puu-uuneja. Uunia ei tarvinnut montaa kertaa lämmittää, mutta siitä saa hyvät säästöt, sillä oman metsän puu on ilmaista joitain moottorisahakuluja lukuun ottamatta. Syyskuun lämpötiloilla päiväkulutuksen saa helposti alle 10kWh. Silti päivä- ja tuntikohtaisissa kulutuksissani on selkeitä piikkejä, jotka eivät selity vain sillä, että vuokralaiset laittavat kaikki lämmöt päälle. Soitin asiantuntijalle, mutta en saanut paljon viisautta asiaan. Lokakuun päivät ovat olleet kaikki pienempikulutuksellisia kuin syyskuun vähäkulutuksellisin päivä, vaikka en ole tietääkseni tehnyt mitään toisin. Energiaraportin mukaan ei esimerkiksi näy olevan mitään merkitystä, onko ilmalämpöpumppu päällä vai ei. Pumpun käynnistys sen sijaan aiheuttaa piikin. 4.10. kulutukseni pysyi koko päivän ajan alle 1kWh vaikka pumppu oli täysillä ja pesu- ja pyykinpesukone päällä. Entä mikä selittää sen, että kulutus voi tuplaantua, vaikka en ole kotona tekemässä mitään? Lämminvesivaraajilla? Oli miten oli, sähkön osalta kulutukseen täytyy paneutua paremmin.
Pöytätietokoneeni vaihtui läppäriin osittain juuri sähkön kulutuksen takia. Ihmiset kehottavat minua pakastamaan pakastamasta päästyäni, mutta olen pärjännyt ihan hyvin pienellä pakastimellani. Sähköä kuluu laitteisiin, valaistukseen sekä sähkösaunaan. Herätevirtoja olen alkanut oppia kytkemään pois. Säästökeinot voivat jäädä myös piiperrykseksi. Esimerkiksi Jussi Laitinen kertoo kirjassaan "Valomerkki - energiapula ja makean elämän loppu", että kännykkälaturin pitäminen vuoden ajan seinässä vastaa kuuden minuutin autoilua päästökuormituksessa. Tästä pääsemmekin tekstini tuhoisimpaan osioon.
Auto ja liikkuminen 299 €
Tämä osio kävi kalliiksi. Syyllinen on tässä:
Nissan Micra mallia 2003 on tosin kelpo peli, jonka sain suhteilla todella halvalla, 1000€. Myin vanhan autoni samaan hintaan, joten tuosta ei tullut maksua. Pääkakku tuli tietenkin bensoista, n. 200€, sillä ajokilometrejä tuli huimat 2354km. Asun Mäntsälässä. Ajoin syyskuussa Helsinkiin, Jyväskylään, Hämeenlinnaan, Sipooseen, Riihimäelle, Lahteen, Askolaan, Järvenpäähän ja jopa Kärkölään. Jyväskylä etenkin oli kaukana, mutta menin sinne ottamaan selvää eräästä neidistä. Yleensä ajan varmaan puolet vähemmän. Aloin vasta nyt tiiraamaan bensojen hintoja ja huomasin, että niissä voi olla 10 sentin eroja litralta. Eli 20l tuottaa jo 2 euron eron.
Tahdoin juuri pienen eli vähäkulutuksellisen auton. Silti autokuluiksi täytyy laskea myös autovero 18€, pakollinen autovakuutus 27€, katsastusmaksut 6€, renkaat 8€, öljynvaihto 6€, korjaus- varaosa- ja huoltokuluja 12€ ja ties mitä! Koska en ole töissä, en saa veronpalautuksia kilometreistäni.
Harva vapaavalintainen asia on pakollinen. Kodistani on kuitenkin kymmenen kilometriä kauppaan ja ensimmäiselle bussipysäkille. Töihin on liki 40 kilometriä ja Kärköläänhän ei mene mitään julkisia. Lisäksi kaaraa tarvitsee lasten takia. Tässä onkin tuore murhe, sillä ex-vaimoni muutti naapurikaupunkiin Järvenpäähän, jonka takia lasten koulumatka on minulta 37 kilometriä! Järvenpäässä saan sitten miettiä, odotanko siellä koulun päättymistä vai ajanko väliajaksi takaisin Mäntsälään, jolloin kilometrit tuplaantuvat. Koulumatkoja tuli vajaat 500km. Neuvottelut kustannusten jakamisesta ovat työn alla. Kävi myös ilmi, että koulussa on kuin onkin toinen lapsi samalta kunnalta. Kimppakyyti on siis mahdollinen.
Olin laittaa autoni vuokralle, mutta totesin, että verojen jälkeen tuotot jäisivät pieniksi ja säätö suureksi. Tahkoin kuitenkin säästöjä peukalokyydillä! Liftasin kaksi kertaa Helsinkiin, kerran Helsingistä Mäntsälään sekä kerran Jyväskylästä Mäntsälään. Säästin näin viitisen kymppiä. Apostolin kyyti vaatii vähän kanttia ja seikkailunhalua. Helsinkiin on helppo päästä, mutta poispääsy on vaikeampaa. Jyväskylästä sai myös helposti kyydin, mutta ensin pitää päästä keskustasta Vaajakoskelle. Liftauksen haittoihin kuuluu säätö ja usein myös ajanhukka. Plussapuolena on jännä matkaseura. Syyskuussa olin esimerkiksi jälleensyntymään uskovan virolaisen rekkamiehen kyydissä ja myöhemmin huru-ukon, joka kertoi naisten juoneen hänen viinansa. Hauska anekdootti on se, kun kuskini suomi ihmisten kännykkäriippuvuutta, kun jopa autolla ajaessa tapitetaan näyttöä. Seuraavaksi olin nuoren miehen kyydissä, joka mesetti sadesäällä 120km/h nopeudessa!
Liikuin myös kivasti junalla, mutta vähän jurpii, kun VR ei suo alennuksia jatko-opiskelijoille. Konserni mainostaa lippujen hinnanalennuksilla, mikä on toki kätevää, kun ensin nostetaan niitä hintoja. Säästän kuitenkin valitukseni yksityistämisen aikaan. Hyppäsin lisäksi metroihin, mikä oli vähän turhaa, sillä olen maksanut kausimaksun kaupunkipyörästä, 30€. Tuo onkin kiva hinta, sillä sillä saa ajaa mielin määrin seitsemän kuukauden ajan. Ongelma on tosin se, että käyn vain harvoin Helsingissä, jolloin en ehdi saada rahoilleni katetta. Seuraava kuva Hakaniemestä kuitenkin todistaa pyöräilymeiningistä. Huomaa paljasjalkaisuus.
Harrastukset, jäsenmaksut & hyvinvointi 76.5€
Pelaan jalkapalloa, mutta siitä ei tullut senttiäkään kuluja, sillä en pelaa joukkueessa, enkä siten maksa lisenssiä. Jalkapallo on mukavan halpa harrastus. Harrastan myös kirjoittamista, eikä siitäkään tarvitse maksaa mitään, kun en mennyt mihinkään kurssille tms. Harrastukseksi voinee laskea myös pyöräilyn, mutta siinäkin jäin nollille, sillä ostin kelpo pelini viime vuonna poliisin huutokaupasta, 150€.
Metsästäminen sen sijaan maksaa, olkoonkin, että saalis tarkoittaa myös rahallista hyötyä. Metsästyskortti on 39€ ja seuran vuosimaksuksastu tulee 5€ kk. Jäniskausi alkoi syyskuussa ja jahtasinkin pitkäkorvia pihvin toivossa, joskin turhaan. Alan tarvikkeisiin kuten ammuksiin, riistakameraan tms. voisi upota kunnon oravannahat. Jos jäniksestä saa kilon tai peräti kaksi kelpo luomulihaa, sen voinee laskea parinkympin arvoiseksi.
Taljajousi maksoi 250€ käytettynä alan kaupasta ja koko paketti jousineen 325€. Taljajouseen pääsee tumpelokin nopeasti jyvälle.
Tyyriimpi harrastus on myös Lasityöt ja posliinimaalaus -kurssi, jonka aloitin parahiksi syyskuussa. Opetus maksaa 92€ ja kestää huhtikuulle saakka. Lasitaide kysyy myös työkaluja, tarvikkeita ja itse lasia. Ostin syyskuussa lasinhiontakoneen Torista 30€ sekä palan tiffanylasia 7€.
Kuntosalikortit, uimahallit ja muut maksavat, puhumattakaan moottoriurheilusta. Terveydestä ei silti kannata tinkiä ja voihan pihi käydä yksinkertaisesti lenkillä ja venytellä kotona. Niin teinkin.
En kuulu ammattilittoon, enkä oikein muihinkaan kerhoihin, paitsi Omakotiliittoon, mistä tulee 2€ laskua kuukautta kohden. Niin ja onhan tuo Monikulttuurinen Mäntsälä ry. Siitä pari euroa myös. Hyvinvointiin voisi laskea vaikka kosmetiikan, hieronnat, muut hoidot sekä lääkkeet. Yllättävän moni suomalainen popsiikin esimerkiksi masennuslääkkeitä, mutta minulla ajaa Aku Ankka saman asian. Kävin parturissa, joka maksaa Helsingin mamu-paikassa 15€. Yritin tässä kohtaa Aikapankkia, tuota ihmeellistä ja rahatonta yhteisöä, missä palveluja ja tavaroita vaihetaan eurojen sijaan toveihin. Ei kuitenkaan tärpännyt. Verottaja on kuulemma vähän purrut tällaista kansalaisaktiivisuutta.
Lapset & lemmikit 80€
Minulla on kaksi lasta, Eleia 7v ja Rafael 4v sekä yhteishuoltajuus ex-vaimoni kanssa. Eron myötä raha-asioista voi tulla kinaa ja meidän tapauksessa tämä on valitettavan totta. Siksi en oikeastaan tiedä tarkkaa summaa kuluistani tässä osiossa. Toisaalta luvut ovat selkeitä: lapsilisä on 156€ per lapsi joka kuukausi, kun siihen lisätään yksinhuoltajalisä, jonka voi saada, vaikka olisi yhteishuoltajuus. Päivähoitomaksu on 290€ kk ja koululaisen iltapäiväkerho 50€. Lapsilisät kuuluvat lain mukaan lähivanhemmalle, jonka tulee sitten maksaa hoitomaksut ja muut. Lisäksi etävanhemman tulee maksaa elatusapua lähivanhemmalle ja opiskelijaversiona täksi summaksi laskettiin 140€ kuussa. Eli minun kuuluisi maksaa hoitomaksujen jälkeen kuukausittain n. 100€ massia lasten kumppareihin, tivoleihin sekä harrastuksiin. Minusta kuulostaa reilulta, että se, joka maksaa lystin, saa myös valtion tuet ja toisen vanhemman avun. En kuitenkaan suostunut maksamaan elatusapua. Ehdotin sopimusta, joka on minusta reilumpi: koska meillä on yhteishuoltajuus, lapsista saadut tulot ja menot pitäisi jakaa 50/50. Laki on ex-vaimoni puolella, mutta se laahaa ajastaan jäljessä. Muksut ovat puolet ajasta minulla ja isänä tahdon myös ostaa lapsille juttuja. Olen myös sitä mieltä, ettei menoja ole saturaisen edestä. No, näkemyksiä on monia. Toistaiseksi rahasta ei ole sopimusta. Laskin maksavani yht. 50€ kk lasten hoidoista ja muista kuluista.
Lasten harrastukset kysyvät rahaa. Tyttäreni käy pianotunneilla, jotka maksavat jotain 300€ syyskaudelta. Pianoharrastus on hyvä, mutta sanoin sille ”ei”, koska se oli noin kallis. Vertailuna viime kertainen tanssiharrastus maksoi koko vuodelta 50€. Kieltäydyin myös pojan taekwondo-harrastuksesta, sillä harjoitukset osuvat keskelle sunnuntaita, minkä mieluummin vietän kotona lasteni kanssa. Tyttärelläni on tabletti ja älypuhelin, mutta en näe niitä hyvänä 7-vuotiaalle, joten en ole halunnut maksaa niistäkään.
Kävin syyskuussa lasten kanssa seikkailupuisto Korkeessa, 3€ per lapsi, mikä oli vähän kämänen juttu perheen pienimmille. Hop-lop ja muut vastaavat maksavat liki pari kymppiä per perä. Näissä paikoissa riittää tekemistä, mutta toisaalta lähden lasten kanssa mieluummin vaikka eväsretkelle luontoon. Kävimmekin mm. Vantaan Ruutinkoskella sekä Lahden Pikku-Veskussa, mitkä olivat vähintään yhtä kivoja kuin seikkailupuistot – ja ilmaisia. Tykkään myös leikkiä ja riehua lasten kanssa kotona, missä on trampoliini ja keinu ja kaikki tarvittava.
Tyttö tahtoi sankoon -kuva. Mihin sitä kylpylää tai vesipuistoa tarvitsee?
Lastenmaailmaan kuuluu myös synttärit ja muut pippalot. Syyskuulle osui yhdet 1v-pirskeet. Jos asiaa ajattelisi pelkästään taloudellisesti, olisi lahjan ostaminen silti reilua, sillä saahan koko gööri herkutella juhlassa ilmaiseksi. Köyhä lahja tai lahjattomuus on sosiaalinen häpeä, mutta toisaalta voi ärsyttää ostaa kalliimpaa lahjaa lapselle, jolla on jo paljon kaikkea ja joka ei välttämättä innostu siitä paljonkaan. Tilanne voi siis olla ahdistava. Tällä kertaa selvisin helpolla, kun katselin ensin kirjakaupan kalliimpia kirjoja, mutta löysin sitten Prismasta laadukkaan kirjan vitosella. Fiksua on ostaa kaikenkarvaisia lahjoja alennuksesta varastoon, niin ei tule paniikkia perjantai-iltana.
Lapset syövät ja juovat, mutta laskin nämä kulut osaksi ruokakuluja.
Lemmikkeinä minulla on kissa Hamlet, parikymmentä kanaa sekä kukko. Kanalan rakennus maksoi n. 300€, mikä tuntuu vähän tyhmältä, sillä olen antanut elikoiden kulkea vapaana. Se on mennyt hyvin, mutta hassua silti, juuri tätä kirjoittaessani huomaan lauman vipeltävän naapurin pellolla! Ohessa aamiaishetki kotini pihalla:
Kananruokiin menee vain palttiarallaa vitonen kuussa, sillä otukset etsivät omat matonsa ja kelpuuttavat ties mitkä jätteet lautaselleen. Munat ovatkin sitten ilmaisia. Loppukesästä tuli iloinen yllätys, kun Joanna hautoi ensin 11 tipua ja Katariina 6 pienokaista. Kuolemiakin on tosin ollut. Myin kahdeksan kanaa nyt syyskuussa, kympin kipale, mutta kaupat viimeistellään vasta myöhemmin, niin en laskenut niitä tähän tuloiksi. Hautomakone maksaa satasesta ylöspäin, mutta muuan mehiläisfarmari kertoi minulle tehneensä apparaatin vanhasta jääkaapista. Haistoin heti bisnesmahdollisuudet!
Hamletin raksuista ja hiekasta laitoin vain 4€, sillä katti syö pitkälti muita ruokia ja viihtyy paljon ulkona. Kissa onkin helppo ja halpa lemmikki. Hyötyä jos ajattelee, mehiläiset nousevat nopeasti listan kärkeen. Em. mehiläissetä kertoi, että hänellä on lähes satatuhatta pörrääjää omalla pihallaan, eikä kuulemma häiritse yhtään!
Viihde, viestintä ja lomailu 103€
Tähän sarjaan saa helposti kulumaan tuohta, sillä vapaa-aika kutsuu miestä aurinkorannoille, kylpylöihin, teatteriin, konsertteihin tai ainakin elokuviin ja museoihin. Köyhän elämä onkin helposti köyhempää, ellei sitten tee elämästään viihtyisää draamaa. Pitäähän sitä välillä irrotella. Tänä vuonna olen käynyt kerran CMX-yhtyeen keikalla. Leffassa en ole käynyt kertaakaan, kun tarjonta on ollut vähän kehnoa. Minulla on lisäksi kotona oma videotykki ja taskussa pressipassi, millä näkisi ensi-illat ilmaiseksi. Netflix ja erilaiset kanavapaketit keikkuvat kympin hujakoilla. Minusta ruutuaika on vähän ajantuhlausta, niin en siksikään katso ohjelmia tai pelaa pelejä.
Meinasin lähteä viikon pyhiinvaellusmatkalla Italiaan, Assisiin, mutta sitten tuli muita suunnitelmia. Lähdinpä sentään Tallinnaan kesäkuussa. Lokakuussa lähden uudestaan, tällä kertaa valvojaksi lukiolaisten risteilylle. Sillä tapaa saan matkan, hytin ja buffetin ilmaiseksi samalla, kun majoitan väkeä omassa kodissani. Torissa oli jännästi tällainen tarjous.
Sinkkuelämä on ilmaista, mutta parin etsintä voi kysyä käteistä esimerkiksi erilaisten treffipalveluiden kautta. Esimerkiksi Eliittikumppani -sivusto tarjoaa Premium-jäsenyyttä 89,90 kuukausihinnalla. Sillä hinnalla saakin jo sitten.. rajattoman viestinnän.
Suomessakin voi lomailla ja nähdä. Tässä onkin monia etuja, sillä kieli on tuttu, ilmasto leuto ja ympäristönsäästö huima lentämiseen verrattuna. Kävin syyskuussa ystäväni kanssa Hämeenlinnassa kaupunkilomalla. Näissä tapauksissa majoitus on se hintavin rahareikä, mutta löysimme bnb-sivulta hyvän yksiön keskustan läheltä, kaksi yötä pe-su, 129€. Lomaillessa pitää tietenkin käydä paikoissa. Hämeenlinnasta löytyi mm. Hämeen linna, 10€ sekä Aulangon kylpylä, 18€. Kylpylät ovat toki mukavia, mutta kannattaa miettiä, ajaako huomattavasti huokeampi uimahalli saman asian. Minulla oli lippuja varten työnantajan lahjoittamia kulttuuriseteleitä, joten omaa maksua tuli vain 3€. Samaa kikkaa käytin Suomen Lasimuseossa Riihimäellä.
Hämeen linnan ritarisali vei keskiaikaisiin tunnelmiin.
Maksan kännykkämaksuja vajaa 20€ kuussa. Minulla on sellainen puhepaketti ja internet siinä. Internet on sitten vielä erikseen, 13€ kuussa. Näillä olen hyvin pärjännyt, vaikka tehokkaampaakin olisi kai tarjolla. Spotify olisi kympin kuussa. En ole ostanut, vaikka ilmaiskäytön mainokset ärsyttää. Onneksi musiikkia saa myös kirjastosta, josta kärrään kotiin myös kirjat ja elokuvat. Mäntsälässä varausmaksu on 0€ paitsi jos ottaa vahingossa seutuvarauksen, jolloin se on 1,5€.
Ruoka ja juoma 132€
Säästäminen koskee juuri ruokaa. Tämän ovat mainostajatkin huomanneet. Tarjousten lisäksi muita säästökeinoja ovat mm. isommat annoskoot, pakastaminen, dieetti, hintojen vertailu, punalappuiset tuotteet, Matsmart, ravintoloiden välttely, lounassetelit, marjastus, sienestys, viljely, kalastus, metsästys, kyläileminen, suhteiden hyödyntäminen, seurakunnan yms. tapahtumat, äiti, ruoka-apu sekä dyykkaus. Näitä kaikkia olen kokeillut – pakastaminen tosin tuntuu vähän epäilyttävältä.
Syyskuussa kävin seitsemän kertaa ravintolassa, joista kolme kertaa opiskelijapaikka Unicafessa ja kaksi kertaa buffet-paikassa. Tyyrein kakku oli Jyväskylän Teeleidi, missä maistelin ystäväni kanssa ihmeellisiä teelaatuja ja mutustelimme skonsseja kivoilla sohvilla, 12€. Ravintolat ovat sosiaalinen juttu, samoin kuin baaritkin. Raflat yhteensä 59€
Kaupassa tuli käytyä jotain kahdeksan kertaa ja usein mukaan lähti kovin pieni kassi. Fiksut ostavatkin kerralla kunnolla, mutta väitän, etten tässä pahemmin mitään hävinnyt. Hyödynsin pariin kertaan S-ryhmän -60 % tarjousta. Ostan lähinnä hedelmiä, vihanneksia, leipää, juustoa ja jogurttia. Lapsille ostin kerran vanukkaat, mutta urheat soturini ansaitsivat rahat itse keräämällä tölkkejä! Kiskoimme myös ostoskärryt ylös Mäntsälän joesta ja kiikutimme ne markettiin herkkujen toivossa, mutta palkioksi tuli vain kiitos kaunis. Kauppareissut yht. 70€
Aamiainen Sammalkalliolla.
Tässä kohtaa rahaa voi kadota myös alkoholiin tai herkkuihin. Jälkimmäinen on lähinnä minun paheeni, mutta herkutteluun upposi oikeastaan vain 4€ Pandan suklaatehtaalla. Sieltä sain kerran konvehteja peräti 2€ kilohinnalla! Olen huomaavainen isä ja siksi syön epäterveelliset herkut lähinnä itse. Esimerkiksi kerran löysin alelaarista kolme berliininmunkkia ja ajattelin, että siinä on yksi kullekin, mutta taisin syödä ne kaikki jo kotimatkalla!
Fiksu menee ostamaan jostain tehtaanmyymälästä vuoden herkut kerralla! Jos siis pystyy olla syömättä kaikki kahdessa viikossa.
Juomana olen ostanut viime vuosina maitoa, mehua sekä toisinaan maustettuja vissyjä sekä kaurajuomaa. Syyskuussa en ostanut oikeastaan mitään näistä. Maitoa olen vähentänyt ekologisista syistä, vissyjä terveydellisistä. Kaurajuoma on hyvää, mutta hinta on kolminkertainen maitoon verrattuna. Mehu maksaa S-marketissa jotain 0,40€-5€ litralta ja perustölkin saa 1€-2€. En kuitenkaan litkuttanut, vaan tein omat omppumehuni mehulingolla! Tämä oli ilmaista lystiä ja mehu oli kätevä pastöroida lasipulloihin.
Sitten säästin senttejä sienestämällä.
Kuvassa on mustatorvisieniä, suppilovahveroita ja lampaankääpää. Pienistä sienistä tuli herkullinen piirakka. Käävän sotkin pastakastikkeeseen. Puolukat jäivät lokakuulle.
Ruoka-apu on monen suomalaisen kodin arkea. Minullekin se sopii, kun olen opiskelija ja tavallaan yksinhuoltaja. Mäntsälässä helluntaiseurakunta jakaa kauppojen hävikkiruokaa elämän leipä -toiminnan kautta. Tämä onkin suosittu työmuoto. Kerran jonotin sapuskaa yli tunnin. Jonotus voi kuitenkin olla ihan hauskaa, sillä yksinhän sitä ei tarvitse tehdä. Pääsin myös varastolle, mistä erilaiset ryhmät ja yhdistykset hakevat autoilla mättöä jäsenilleen jopa Helsingistä asti.
Micra joutui koetukselle, sillä kahteen autoon piti saada kahdeksan perheen sapuskat! Keräsin tuolta itselleni tällaisen kertapotin.
Perusruokaa lapsille oudoilla naamoilla. Nautaa en enää osta, tuossa on nyhtökauraa :)
Mies keittiössä. Hampurilaiset ovat lahjatavaraa täytteineen,paitsi papu-kikhernepihvit, koska löysin paketit kaapista. Papuja on minulla kuitenkin omasta takaa! Sain tutun kautta paikallista luomuhärkäpapua 40 sentin kilohintaan.
Juttu onkin hyvä päättää Diogenes anekdoottiin. Vuorella yksinäisyydessä luolassaan elelevä erakko Diogenes söi illallisekseen kuivaa leipää ja papuja. Hänen vieraanaan oli toinen erämaaisä Aristoppos, joka ansaitsi mukavan elantonsa kirjoittamalla kuningasta miellyttäviä aforismeja ja runoja. "Jos oppisit miellyttämään kuningasta, niin sinun ei tarvitsisi tyytyä kuivaan leipään ja papuihin,” Aristoppos sanoi erakolle. ”Jos oppisit tyytymään kuivaan leipään ja papuihin, niin sinun ei tarvitsisi liehakoida kuningasta,” erakko vastasi.
